Ikäih­mis­ten yksi­näi­syys on terveys­riski. Turvat­to­muu­den tunne ja pelko omasta tule­vai­suu­desta vaivaa­vat vanhe­ne­via ihmi­siä, joilla ei ole turvaa tuovaa lähi­pii­riä ympä­ril­lään.  Yksi­näi­syys heiken­tää elämän­laa­tua enti­ses­tään, kun tarvit­see ulko­puo­lista apua arjesta selviy­ty­mi­seen.

Eläke­läis­jär­jes­tö­jen teet­tä­män kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan yksi eläke­läis­ten suurim­mista ongel­mista on yksi­näi­syys.  Eläke­läis­jär­jes­töiltä odote­taan toimia yksi­näi­syy­den vähen­tä­mi­seksi.  Senio­ri­lii­ton omassa jäsen­ky­se­lyssä 65 % piti yksi­näi­syy­den vähen­tä­mistä tärkeänä edun­val­vonta-asiana.  Yksin asuvia on Suomessa n. 1,3 miljoo­naa ja heistä 45 % on yli 60-vuotiaita.

Yksi­näi­syy­den torju­mi­nen ja hyvän vanhuu­den turvaa­mi­nen vaatii meiltä jokai­selta sen miet­ti­mistä, miten me vietämme vanhuu­temme päiviä.  On hyvä suun­ni­tella omaa vanhuut­taan ajoissa, kun pystyy vielä itse vaikut­ta­maan elämäänsä mahdol­li­sim­man hyvin ja teke­mään päätök­siä. On hyvä varmis­taa ajoissa turval­li­nen asumi­nen ja selvit­tää, miten saa tarvit­taessa palve­luita, jos ei enää pärjää ilman ulko­puo­lis­ten tukea. Jokai­sen ikäih­mi­sen on hyvä itse varau­tua vanhuu­teen ja yksi­näi­syy­den ehkäi­se­mi­seen omilla ratkai­suil­laan. 

“Yksi­näi­syy­den helpot­ta­mi­seksi on onneksi paljon apua tarjolla”

On tärkeää myös varmis­taa sosi­aa­lis­ten suhtei­den säily­mi­nen olosuh­tei­den muut­tuessa.  Meistä kukaan ei varmas­ti­kaan halua sitä, että olemme yksin vuotee­seen sidot­tuina ja ainoa kontak­timme ulko­maa­il­maan on koti­hoi­don käynti päivit­täin. Tämä on tällä hetkellä monen vanhuk­sen todel­li­suutta.  Oma aktii­vi­suus ja kontak­tien yllä­pito lähei­siin on hyvä keino varau­tua vanhuu­teen.

Aina omat keinot eivät riitä. Yksi­näi­syy­den helpot­ta­mi­seksi on onneksi paljon apua tarjolla. Järjes­töillä on ystä­vä­toi­min­taa ja monen­lai­sia harras­tus­ti­lai­suuk­sia, joiden parista voi löytää uusia tuttuja ja ystä­viä.  Suomi on järjes­tö­jen maa ja mm. sosi­aali- ja tervey­sa­lan järjes­töjä on yli 10000. Toimin­ta­mah­dol­li­suu­det ovat lähes rajat­to­mat. 

Kansal­li­nen senio­ri­liitto tarjoaa eläk­keellä oleville harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja tapaa­mi­sia. Monen yhdis­tyk­sen motto on ”älä jää yksin”.  Yksi­näi­syy­den torju­mi­sella edis­tämme hyvin­voin­tia ja ehkäi­semme sairauk­sia. Toimin­ta­ky­vyn paran­ta­mi­nen, yksi­näi­syy­den torjunta, tois­temme autta­mi­nen ja vastuu itsestä ja muista ovat toimin­tamme perus­asioita. Teemme yhteis­kun­nal­li­sesti merkit­tä­vää työtä.

Toimin­tansa aloit­ta­vien hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien yhtei­sellä vastuulla on hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­nen.  Mitä parem­min ikäih­mi­set voivat sitä enem­män voidaan keskit­tää apua ja palve­luja sosi­aali- ja tervey­den­huol­lossa sinne, missä omin voimin ei enää selvitä.  Palve­lu­tar­peen kasvu aiheut­taa niin suuren paineen yhteis­kun­nalle, että kaikki toimet tervey­den edis­tä­mi­seksi ja toimin­ta­ky­vyn säilyt­tä­mi­seksi kannat­taa ja pitää tehdä.

Tarvi­taan monia toimia. Järjes­tö­jen toimin­taa on tuet­tava ja järjes­töt on hyvä ottaa mukaan yhteis­työ­kump­pa­neiksi ja koke­mus­asian­tun­ti­joiksi sekä alueilla että kunnissa. Täytyy antaa myös arvo ja mahdol­li­suus vapaa­eh­tois­työlle asuk­kai­den tukena julkis­ten palve­lu­jen parissa. Yhtenä esimerk­kinä on olka­toi­minta sairaa­loissa, joissa vapaa­eh­toi­set tuke­vat ja autta­vat poti­laita.  Myös koti­pal­ve­luissa pitää vapaa­eh­toi­set saada mukaan torju­maan kotiin sido­tun vanhuk­sen yksi­näi­syyttä.

Etäyh­tey­det anta­vat hyviä keinoja yhtey­den­pi­toon heille, jotka pysty­vät yhteyk­siä käyt­tä­mään. Yhtey­den­pito etänä on myös kontakti ihmis­ten välillä. 

Kohtaa­mis­pai­kat ovat yksi­näi­syy­den torjun­nassa tärkeitä.  Esimer­kiksi kirjas­tot, kahvi­lat, ravin­to­lat, kaup­pa­kes­kuk­set ja liikun­ta­pai­kat tarjoa­vat tiloja kohtaa­mi­siin.  On tärkeää torjua yksi­näi­syyttä kohtaa­malla muita ja julki­set tilat ovat hyviä kohtaa­mis­paik­koja.  Kaavoi­tuk­sella ja asui­na­luei­den suun­ni­te­lulla kunnat voivat vaikut­taa ikäih­mis­ten arki­päi­vän suju­mi­seen ja turval­li­suu­teen.

Anneli Taina

Kirjoit­taja on kokoo­muk­sen kaupun­gin­val­tuu­tettu Tampe­reelta ja Kansal­li­sen senio­ri­lii­ton puheen­joh­taja.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa