Kokoomuksen linjaus asevelvollisuudesta
Julkaistu:
Kokoomuksen linjaus asevelvollisuudesta
Hyväksytty Puoluehallituksen kokouksessa 20.3.2019
Yleistä
Uskottavan reservin tuottava yleinen asevelvollisuus on suomalainen tapa varmistaa sotilaallinen maanpuolustuskyky. Tehokkaaseen ammattiorganisaatioon ja riittävään reserviin perustuva puolustuskyky on paras tapa toteuttaa puolustusvoimien tehtäviä, eli koko Suomen sotilaallista puolustamista, muiden viranomaisten tukemista, kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Maanpuolustus on itsenäisyyden viimesijainen takaaja, jonka toimintakyvystä Kokoomus ei ole valmis joustamaan.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusjärjestelmän ydin. Asevelvollisuutta pitää jatkuvasti kehittää, jotta sen tehokkuus, hyväksyttävyys ja korkea maanpuolustustahto säilyvät.
Puolustusvoimat on ottanut laajoja ja onnistuneita askeleita palveluksen mielekkyyden kehittämisessä, ja tällä tiellä on syytä jatkaa. Asevelvollisuuden näkökulmasta on tarpeellista turvata myös puolustusvoimien riittävä rahoitus, jotta koulutus- ja maastovuorokausia sekä kertausharjoituksia on riittävästi.
On ymmärrettävä, että varautuminen ulkoisiin turvallisuusuhkiin on yhä enemmän kokonaisturvallisuuden ajatteluun perustuvaa. Tämä tarkoittaa, että perinteisten sotilaallisten toimintakykyjen rinnalla yhä suurempi merkitys on siviiliyhteiskunnassakin tarvittavilla kyvyillä.
Kokoomus tunnistaa huolen nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvoisuudesta. Naisten kykyjen ja potentiaalin parempi hyödyntäminen maanpuolustuksessa parantaisi Suomen puolustuskykyä ja olisi eduksi maanpuolustustahdolle. Kokoomus katsoo, että varusmiespalveluksessa menestyminen ei riipu sukupuolesta vaan yksilöllisistä kyvyistä, motivaatiosta ja koulutuksesta.
Kutsunnat ja naisten rooli asevelvollisuudessa
Kokoomus kannattaa koko ikäluokkaa eli sekä miehiä että naisia koskevien kutsuntojen järjestämistä. Kutsuntojen laajentamisen tavoitteena on, että puolustusvoimat saavat riittävät kyvyt käyttöönsä. Asevelvollisuutta on kehitettävä tasa-arvoisempaan suuntaan. Toistaiseksi kuitenkin on perusteltua säilyttää naisten asepalvelus vapaaehtoisena.
Kutsuntojen ensisijainen tavoite on maanpuolustuksellinen eli sijoittaa asevelvolliset ja vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavat oikeisiin palveluspaikkoihin oikeaan aikaan. Kutsuntojen toissijaisena tavoitteena on maanpuolustustiedon lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Kutsunnat ovat oiva mahdollisuus antaa yleiskuva maanpuolustuksesta, kokonaisturvallisuudesta sekä varautumisesta. Kutsunnat ovat luonteva yhteys kertoa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tai Suomen Punaisen Ristin kaltaisten toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista omaehtoiseen osallistumiseen ja kokonaismaanpuolustusta tukevien kansalaistaitojen kehittämiseen ja ylläpitoon.
Kokoomus kannattaa myös syrjäytymisen ehkäisemisen ulottamista kutsuntoihin niin sanottuna ikäluokkatarkastuksena. Kutsuntojen yhteydessä jokainen nuori kävisi lääkärintarkastuksessa sekä sen lisäksi keskustelemassa esimerkiksi opinto- tai uraneuvonnan kanssa. Apua tarvitsevat nuoret ohjattaisiin kutsunnoista etsivän nuorisotyön tai muiden soveltuvien palvelujen piiriin yksilöllisen tilanteen perusteella. Kutsuntojen laajentamisen kustannuksesta vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä kunnat, kuitenkin täysimääräisesti kompensoituna valtionosuusjärjestelmän kautta.
Maanpuolustusvelvollisuus, siviilipalvelus ja kansalaispalvelus
On tarpeen selvittää mahdollisuudet kansalaispalvelukseen, joka toisi maanpuolustuksen osallistumisen niidenkin ulottuville, jotka eivät asevelvollisuutta suorita. Mahdollinen kansalaispalvelus ei kuitenkaan korvaa asevelvollisuutta vaan täydentää sitä.
Nykymuotoisesta siviilipalveluksesta tulisi pyrkiä luopumaan ja korvaamaan se kansalaispalveluksella, joka suuntautuisi täysimääräisesti kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Siviilipalveluksen korvaavassa kansalaispalveluksessa tulisi kouluttaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittäviä taitoja, kuten yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja hybriditilanteisiin varautumista sekä muita aseettomia kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä taitoja.
Yksilönvapautta voi rajoittaa vain perustellusta syystä, jollainen on muun muassa kansallisen turvallisuuden takaava aseellinen maanpuolustus. Kansalaispalvelusta selvitettäessä on otettava huomioon kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset ja sisällöllinen tarkoituksenmukaisuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Tämä on perusteltua siksikin, että jokaiselle Suomen kansalaiselle on perustuslaissa säädetty nimenomaan maanpuolustusvelvollisuus.
Kokoomus kannattaa totaalikieltäytyjien vapausrangaistusta, sillä valtiolla on oltava riittävän tehokkaat pakkokeinot asevelvollisuuttaan suorittavien riittävän määrän takaamiseksi. Maanpuolustus on jokaisen suomalaisen perustuslain mukainen velvollisuus, josta ei tule voida kieltäytyä rangaistuksetta.
Varusmiesten toimeentulo
Asevelvollisuuden suorittaminen ei saa heikentää kohtuuttomasti varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten toimeentuloa. Asevelvollisten toimeentulon turvaavia etuuksia on vahvistettava julkisen talouden liikkumavaran sallimissa puitteissa.
Sotilasavustukseen luodaan opintotuen kanssa yhtenäiset tulorajat. Sotilasavustusta laajennetaan kattamaan yksinasuvan palvelustaan suorittavan kohtuulliset asumiskulut kokonaisuudessaan. Sotilasavustukseen tulee sisällyttää muun muassa kotivakuutuksen korvaaminen.
Asevelvollisuuttaan suorittavien päivärahoihin tehdään tasokorotus. Nykymalli portaittain nousevasta päivärahasta on kannatettava.
Yhdenmukaistetaan ruokarahakäytännöt. Kaikille asevelvollisuuttaan suorittaville on maksettava ruokarahaa jokaista loma- ja viikonloppuvapaapäivää kohden.
Toteutetaan selvitys suoritetun varusmiespalvelusajan huomioon ottamisesta työeläkekarttumassa vastaavaan tapaan kuin suoritettu ammatillinen tai korkeakoulututkinto.
Varusmiespalvelus osana elämää
Varusmiespalvelus ei ole muusta elämästä irrallinen kokemus, vaan keskeinen osa sitä suurella osalla suomalaisia. Siksi on tarkasteltava, millaisilla keinoilla se tulisi nykyistä sujuvammin osaksi nuorten aikuisten elämänkulkua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yksilökohtaisten joustojen parempaa mahdollistamista ja asevelvollisuuden kehittämistä osana muuta yhteiskuntaa.
Parannetaan palveluksen aikana hankitun osaamisen hyödyntämistä ja hyväksiluettavuutta jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Tarjotaan palvelusta suorittamassa oleville riittävät uraohjauspalvelut.
Selvitetään keinoja, joiden avulla palvelusajan ja jatko-opintojen aloituksen yhteensovittamista voidaan parantaa.
Siirrytään kohti järjestelmää, jossa valtaosa korkeakoulu- ja ammatillisista opinnoista on mahdollista aloittaa sekä keväällä että syksyllä.
Huomioidaan varusmiespalvelusta suorittavien yrittäjien erityisasema. Tarjotaan varusmiespalvelustaan suorittaville yrittäjille heidän tarvitsemiaan joustoja.
Tutkitaan mahdollisuuksia oman alansa kansainvälisten huippujen palveluksen joustavampaan järjestämiseen puolustusvoimien urheilukoulun tapaan.
Turvataan palvelustaan suorittavien demokraattiset kansalaisoikeudet. Taataan varusmiehille mahdollisuus äänestää presidentin-, eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa sekä valtiollisissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä.
Häirintä ja kiusaaminen on tunnistettava, ja siihen on puututtava määrätietoisesti. Kunnioittava kohtelu kuuluu niin varusmiespalveluksessa oleville kuin henkilökunnalle, myös naisten ja miesten kesken.
