Autto: “Kokoomusta tarvitaan enemmän kuin koskaan”
Julkaistu:
Heikki Autto: “Suomi nousee vain yrittäjyyttä tukemalla“
Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet, hyvä kokousväki
Ensinnäkin onnittelut kaikilla puoluevaltuuston jäsenille ja varajäsenille valinnasta puolueemme ylimpään päätöksentekoelimeen puoluekokousten väliselle ajalle! Olemme valtavan tärkeän tehtävän äärellä. Tehdään tästä yhdessä vaikuttava puoluevaltuustokausi!
On suuri kunnia saada palvella teitä ja koko puoluettamme puoluevaltuuston puheenjohtajana. Haluan vielä lähettää kiitokset Pakarisen Pialle tukijoukkoineen hienosta loppukesän kierroksesta kaikkien piirijärjestöjen tilaisuuksissa. Näistä keskusteluista on reppu täynnä hyviä eväitä, joista voimme ammentaa puoluevaltuuston työn kehittämiseen.
Arvoisa puoluevaltuusto,
Minulle jäi tunne, että kolme viikkoa sitten Porin puoluekokouksesta - ja etäpisteistä ympäri maan - lähti liikkeelle voitontahtoinen Kokoomus-joukkue. Aistittavissa oli tervettä nälkää lähteä kaatamaan hallitusta ja varmistamaan Kokoomukselle jatko Suomen suurimpana kuntapuolueena!
Ja tervettä menestymisen nälkää meillä on tärkeää olla, sillä Suomen päätöksenteossa tarvitaan vahvaa Kokoomusta ehkäpä enemmän kuin koskaan.
Ajattelin puhua laajasti useammasta teemasta (kerrankin kun saa puhua niin, ettei ole puhemies heti nuijan kanssa koputtamassa), mutta eilen Talouselämä-lehdessä julkaistun pääministerin haastattelun jälkeen keskityn vain yhteen teemaan: puhun lyhyesti yrittäjyydestä, yrityksistä ja työntekijöistä.
Yrittäjyydestä siksi, että yrittäjyys kantaa Suomea. Ja yrittäjyydestä siksi, että yrittäjyyden edellytyksistä ja hyvästä työllisyyspolitiikasta huolehtiminen on lopulta sekä parasta hyvinvointipolitiikkaa että parasta aluepolitiikkaa. Nyt jos koskaan tarvitaan vaikuttavia tekoja yrittäjyyden puolesta, jotta meillä on työpaikkoja, joiden kautta me suomalaiset voimme nostaa maamme pandemian aiheuttamasta lamasta.
Suomi on nimittäin pitkä ja hieno maa! Meillä on valtavasti mahdollisuuksia ja pienenä kansakuntana maailmanmarkkinoilta löytyy aina riittävästi kysyntää tuotteillemme ja palveluillemme. Mutta kukaan ei kanna niitä mahdollisuuksia eteemme hopealautasella, vaan itse meidän on oltava tarpeeksi ketteriä, osaavia ja kilpailukykyisiä, jotta voimme noihin mahdollisuuksiin tarttua. Yrittäjät sen tekevät. Ja tuota samaa henkeä on myös suurten yhtiöidemme johdossa.
Siksi onkin todella ikävää, kuinka pääministeri on ottanut asiakseen alkaa säännöllisesti tölviä suomalaisia yrityksiä. Sanna Marinin vasemmistopopulistisen hallituksen asenne yrityksiä kohtaan vaikuttaa niin nuivalta, että sitä taustaa vasten ei ihmetytä, miksi tehtaiden sulkemisuutisia kuullaan nyt lähes viikoittain. Hyvinvointimme rahoituksen teollinen pohja on murenemassa ja pääministerillä riittää pokkaa kulkea jakelemassa yrityksille neuvoja, miten näiden tulisi liiketoimintaansa hoitaa.
Pääministerin puheista voi rivien välistä lukea viestin, että yritykset ikään kuin tahallaan irtisanovat työntekijöitään. Näin ei taatusti ole! Voin mennä takuuseen, että suomalaiset yrittäjät ja suurten yritysten johto ovat isänmaallista väkeä, joka pyrkii vallitsevien vaikeuksien keskellä tekemään parhaansa pitääkseen leivän syrjässä kiinni niin omat työntekijänsä kuin kaikki alihankkijatkin.
Tämä voidaan todentaa Finnveran ja Suomen Yrittäjien tuoreimmasta pk-yritysbarometrista.
Pääministerin ulostulot synnyttävät tarpeetonta vastakkainasettelua, jollaisen aika olisi pitänyt olla ohi jo kauan sitten. Pääministerin tulisi ymmärtää asemansa koko Suomen pääministerinä, ei vain sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajana ja omien aktiivisimpien kannattajiensa edustajana.
Suomessa on maailman korkeimpiin kuuluva verotus raskaine työn sivukuluineen. Verokiila lienee meillä aivan maailman kärkeä, ellei peräti maailman suurin. Työllistämisestä on tullut tässä maassa ennätyskallista.
Jotta yrityksen työntekijälle jää veroista vapaata palkanosaa kaksi ja puoli tuhatta euroa (2500 euroa) kuukaudessa, voidaan karkealla laskutoimituksella laskea, että yrityksen on tehtävä myyntiä noin kahdeksalla tuhannella eurolla (8000 eurolla). Tässä yhtälössä yhteiskunta saa välittömien verojen ja välillisten verojen – niin työn antajan tilittämien kuin työntekijän maksamien ALV:ien – sekä palkan sivukulujen kautta peräti viisi ja puoli tuhatta euroa (5500 euroa). Tällaista yhteiskuntavastuuta yrittäjät ja yritykset kantavat joka päivä työllistäessään ihmisiä.
On härskiä siirtää syyllisyyttä työttömyyden kasvusta elinkeinoelämän ja yritysten harteille, kun tosiasiassa kyse on hallituksen omasta asenteesta, näköalattomuudesta ja kyvyttömyydestä tehdä tarpeellisia uudistuksia: uudistuksia, jotka olisivat olleet välttämättömiä joka tapauksessa, mutta jotka ovat aivan ehdottoman tärkeitä nyt, jotta voimme nousta pandemian aiheuttamasta lamasta.
Myös pääministerin epäilys suomalaisten yritysten ympäristövastuusta on vailla pohjaa. Suomalaiset yritykset ovat oma-aloitteisesti jo paljon ennen kansainvälisiä ilmastosopimuksia leikanneet päästöjään. Globaalisti vaikuttava esimerkki kaikkien erilaisten päästöjen vähentämisestä on esimerkiksi suomalainen metsäteollisuus. Siksi onkin paitsi meidän suomalaisten, myös ilmaston kannalta hirvittävää, kuinka puhdasta suomalaista teollisuutta ollaan sulkemassa ja sama tuotanto tapahtuu tulevaisuudessa maissa, joissa päästökertoimet ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna.
Puhumattakaan metsänhoidollisista näkökulmista, joista jyrähti myös maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaskin kolumnissaan todeten, että suomalaisessa ilmastokeskustelussa on menty metsään, kun iloitaan siitä, että tehtaiden sulkeminen kasvattaisi niin sanottua hiilinielua. Taalas kirjoittaa, että jos metsätuotteiden kysyntä ja tuotanto jatkuvat nykyisellään, tuotannon alasajo Suomessa tarkoittaa, että hakkuut tehdään muissa maissa. Tässä tilanteessa maailman hiilinielu ei muuttuisi, ja voisi jopa pienentyä, jos metsiä ei uudistettaisi Suomen hyvän metsänhoitokäytännön mukaisesti.
Minun tulkintani on, että jos punavihreä hallitus on yhtään tosissaan ilmaston ja ympäristön suojelun kanssa, sen tulee ripeästi laatia vaikuttava ohjelma suomalaisen teollisuuden vahvistamiseksi, koska niin kuin maailman parhaat asiantuntijat todistavat, suomalainen työ on globaalissa tarkastelussa aina ekoteko.
Arvoisa puoluevaltuusto
Sen sijaan, että lisätään työttömyysetuuksia ja muita tulonsiirtoja, aitoa välittämistä ja yhteiskuntavastuuta olisi luoda edellytyksiä talouskasvulle, jotta yhä useampi, joka puolella Suomea, voisi työllistyä ja näin itse kantaa vastuuta omasta ja läheistensä elämästään. Jostain syystä tämä ajatus ei hallitukselle kelpaa, vaikka Kokoomus on hallituksen käyttöön esitellyt lukuisia konkreettisia toimia, joilla työllisyys kohenisi myös tällaisessa vaikeassa taloustilanteessa.
Keinoja kyllä on, mutta pelkäävätköhän vasemmistopuolueet, että jos ihmiset kokevat, että omillaankin voi pärjätä - jopa menestyä – vasemmistopuolueita ei enää tarvita. Siksi heidän politiikka tähtää siihen, että valtion on toimittava hyvinvoinnin takaajana. Yritysten kohtalolla ei näytä heille olevan väliä. Se nähdään niin kilpailukykykeskustelussa kuin sote-uudistuksessakin.
Nykyhallitus yrittää keksiä ikiliikkujaa, jossa kiristyvä verotus ja laajenevat tulonsiirrot ja erilaiset tukiaiset muodostavat kehän, jossa valtiovallan kourat ovat syvällä yrittäjien ja työntekijöiden taskuissa ja kaikki raha kiertää lopulta valtion kirstun kautta. Siinä todellisuudessa myös velkaa voidaan ottaa loputtomasti. Ikiliikkujaa ei kuitenkaan voi keksiä. Velat tulevat joskus maksuun. Ihmetyttää, etteivät nykyhallituksen ministerit kanna huolta tulevista sukupolvista, jotka heidän laskunsa lopulta maksavat.
Arvoisa puoluevaltuusto
Kokoomuksen velvollisuus on vapauttaa Suomi vasemmistopopulistisen hallituksen vallasta. Meillä puoluevaltuustona on tässä tärkeä rooli määrittäessämme Kokoomukselle linjaa, joka johtaa Suomea kohti valoisaa tulevaisuutta. Meillä on tärkeä työ edessämme, joten kääritään hihat ja ryhdytään hommiin.
Puoluevaltuuston kokous on näillä sanoilla avattu!
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Auton puhe 26.9.2020
Muutokset puhuttaessa mahdollisia
