Sekä Suomessa että maail­malla usko­taan vahvasti biota­lou­teen. Siitä on tulossa talou­den seuraava aalto, kun fossii­li­ta­lou­desta siir­ry­tään kohti biota­loutta. Se tarkoit­taa sitä, että uusiu­tu­via luon­non­va­roja käyte­tään moni­puo­li­sesti ravin­non, ener­gian, tuot­tei­den ja palve­lui­den tuot­ta­mi­seen.

On arvioitu, että vuonna 2030 maail­massa tarvi­taan 50 prosent­tia nykyistä enem­män ruokaa, 45 prosent­tia enem­män ener­giaa ja 30 prosent­tia enem­män vettä.  Kasvu­lu­vut ovat siis hurjia eikä vuosi 2030 niin kovin kaukana ole. Siihen on noin viisi­toista vuotta aikaa. Siis yhtä paljon kuin vuosi­tu­han­nen vaih­tu­mi­sesta on aikaa ja kyllä ne Mille­nium-juhlat ovat vielä­kin muis­tissa. Kannat­taa siis tart­tua toimeen, myös Hämeessä.

Meillä tärkeim­mät uusiu­tu­vat luon­non­va­rat ovat metsien, maape­rän, pelto­jen ja vesis­tö­jen biomassa eli elope­räi­nen aines sekä makea vesi. Kaikille näille näyt­tää olevan lisään­ty­vää kysyn­tää maail­man väki­lu­vun kasvaessa ja fossii­lis­ten luon­non­va­ro­jen käytön vähen­tyessä.

Valtio­neu­vosto hyväk­syi noin viikko sitten peri­aa­te­pää­tök­ses­sään Suomen biota­lous­stra­te­gian. Sitä valmis­tel­tiin hyvässä yhteis­työssä eri minis­te­riöi­den välillä. Työn aikana pyrit­tiin arvioi­maan biota­lou­den merki­tystä Suomelle tällä hetkellä sekä sen anta­mia mahdol­li­suuk­sia tule­vai­suu­dessa. Tarkan määrit­te­lyn teke­mi­nen on aina hieno­syistä, mutta kirje­vaaka ei ole tärkein työkalu punnit­taessa alan painoar­voa. Tärkeintä on ymmär­tää vähän isom­mat mitta­suh­teet.

Arvioi­den mukaan vuonna 2011 biota­lou­den tuotok­sen arvo eli biota­lous­yri­tys­ten yhteen­las­kettu liike­vaihto oli reilut 60 miljar­dia euroa. Se on reilut 16 prosent­tia kaikesta yhteen­las­ke­tusta arvosta kansan­ta­lou­des­samme. Työpaik­koja oli noin 320.000 kappa­letta, joka on vajaat 13 prosent­tia kaikista työpai­koista.  Biota­lous­stra­te­giassa halli­tus asetti tavoit­teeksi kasvat­taa biota­lou­den tuotos 100 miljar­diin euroon ja luoda 100.000 uutta työpaikka alalle vuoteen 2025 mennessä. Tavoit­teet ovat kovia, mutta uskon, että ne ovat saavu­tet­ta­vissa. Toki se vaatii paljon työtä ja onnis­tu­mi­sia laajalla sekto­rilla. Työssä tarvi­taan kaik­kia. Yhteis­kunta luo puit­teet toimin­nalle ja sen lisäksi tarvi­taan rohkeita yrit­tä­jiä ja kasvu­ha­kui­sia yrityk­siä tulos­ten saavut­ta­mi­seksi.

Viime viik­koina olemme saaneet onneksi lukea myös posi­tii­vi­sia uuti­sia uusista inves­toin­neista biota­lou­teen. Se on hyvä merkki ja rohkai­see meitä kaik­kia eteen­päin tällä sekto­rilla.

Biota­lou­dessa on kaksi tärkeätä kivi­jal­kaa, joiden merki­tys on suurempi. Ruuan tuotanto maata­lou­dessa ja jalos­tus elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­dessa työl­lis­tää noin 130.000 ihmistä. Ruokit­ta­vat suut lisään­ty­vät maail­massa, joten kysyn­tää on. Menes­ty­mi­nen siinä kilpai­lussa ei ole help­poa, mutta se on mahdol­lista.

Metsiin pohjau­tuva liike­toi­minta laajasti ymmär­ret­tynä työl­lis­tää reilut 100.000 suoma­laista tällä hetkellä. Jos pystymme lisää­mään puun käyt­töä, jota meidän metsissä riit­tää, niin työpaik­ko­ja­kin syntyy. Tarvi­taan metsä­ko­nei­den kuljet­ta­jia, rekka­kus­keja, toimi­hen­ki­löitä, myyn­ti­mie­hiä  ja niin edel­leen.  Usei­den eri alojen ammat­ti­lai­sille löytyisi siis töitä.

Miten biota­loutta sitten edis­te­tään käytän­nön toimin? Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä on jo tehty useita asioita biota­lou­den edis­tä­mi­seksi ja lisää tehdään. Lähes koko metsä­lain­sää­däntö on laitettu ajan tasalle vastaa­maan tule­vai­suu­den tavoit­teita. Myös metsä­alan orga­ni­saa­tioita on trim­mattu tehok­kaam­miksi ja sitä jatke­taan.

Parhail­laan edus­kun­nan käsit­te­lyssä on uuden luon­non­va­ra­kes­kuk­sen perus­ta­mi­nen, johon fuusioi­daan kolme eril­listä tutki­mus­lai­tosta biota­lou­den alalta. Tutki­mus­toi­min­taa tehos­ta­malla uskomme löytä­vämme uusia ratkai­suja ja edel­ly­tyk­siä tavoit­tei­den toteu­tu­mi­selle.

Unoh­taa ei myös­kään pidä uutta maaseu­tuoh­jel­maa, joka lähe­tet­tiin muutama viikko sitten EU:n komis­sioon hyväk­syt­tä­väksi. Julki­sen rahoi­tuk­sen osuus ohjel­massa vuosille 2014-2020 on reilut 8 miljar­dia euroa. Tämän päälle tulee sitten vielä yksi­tyi­nen rahoi­tus, joka täyden­tää julkista rahoi­tusta ehkäpä jopa neljällä miljar­dilla eurolla.

Koti­seu­tumme Häme on erit­täin rikas uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen osalta. Meidän­kin on löydet­tävä ja otet­tava oma osamme biota­lou­den suomista mahdol­li­suuk­sista. Ruutu­kaava-alueen ulko­puo­lella on kasvun eväitä. Näitä ei kannata vähek­syä vaan on nähtävä tule­vai­suu­den kuva riit­tä­vän laajana.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa