Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Blogi: Asun­to­po­li­tiikka uudel­leen­tar­kas­te­luun

Blogi: Asun­to­po­li­tiikka uudel­leen­tar­kas­te­luun

Julkaistu:

Pääkau­pun­ki­seu­dun vuokra­taso on kolman­nek­sen muuta maata korkeam­mat. Tilanne on kestä­mä­tön ja saat­taa jo haitata työn perässä muut­ta­mista.

Asunto on jokai­sen oikeus ja meidän on asun­to­po­li­tii­kalla varmis­tet­tava, että jokai­sella on mahdol­li­suus kohtuu­hin­tai­seen asumi­seen.

Päämi­nis­teri Rinteen halli­tus­oh­jel­massa tode­taan seuraa­vasti: ”Asumi­sesta on tullut pääkau­pun­ki­seu­dulla niin kallista, että se hait­taa jo työvoi­man liik­ku­vuutta ja yritys­ten kasvue­del­ly­tyk­siä.” Jaan tämän saman tilan­ne­ku­van, mutta en keino­va­li­koi­maa, jolla halli­tus pyrkii ratkai­se­maan ongel­maa.

Halli­tuk­sen keskei­senä ratkai­suna on lisätä valtion tuke­maa Ara-raken­ta­mista. Tavoit­teena on, että Ara-asun­toja raken­net­tai­siin vuodessa 10 000, joista puolet Helsin­gin seudulle. Tutki­joi­den mukaan tuetun asumi­sen lisää­mi­sellä voidaan vähen­tää asunn­ot­to­muutta ja köyhyyttä. Yleistä vuokra­ta­son nousua sillä ei kuiten­kaan hillitä. Päin­vas­toin halli­tuk­sen suun­ni­tel­mat lisätä Ara-asumista pääkau­pun­ki­seu­dulla näin merkit­tä­vällä tavalla lisää segre­gaa­tion riskiä jo aiem­min haas­teel­li­silla alueilla.

Asian­tun­ti­joi­den mukaan Ara-asumi­sen tuella ei saada kasva­tet­tua asun­to­kan­nan koko­nais­mää­rää. Tätä tehok­kaampi keino ovat MAL-sopi­muk­set, joilla kunnat sitou­tu­vat tiet­tyyn kaavoi­tus­ta­soon, jotta vapaa­ra­hoit­tei­sesti tuotet­tu­jen asun­to­jen volyy­mia voidaan kasvat­taa nopeal­la­kin aika­tau­lulla. MAL-sopi­muk­sia on kehi­tet­tävä siihen suun­taan, että niillä voidaan ennen kaik­kea tukea liiken­ne­hank­keita. Tämä luo myös edel­ly­tyk­siä uudelle asun­to­tuo­tan­nolle hyvien liiken­neyh­teyk­sien varrella ja kannus­taa tätä kautta myös inves­toin­tei­hin.

On lisäksi ongel­mal­lista, että halu­tuim­mille ja tätä kautta kalleim­mille alueille raken­ne­taan Ara-asun­toja. Tämä vähen­tää kuntien tulo­poh­jaa ja syrjäyt­tää vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen raken­ta­mista. Saman­ai­kai­sesti kun tuetaan ara-asun­to­jen raken­ta­mista toisaalla, tuetaan myös niiden purka­mista väes­töl­tään vähe­ne­villä seuduilla. Tämä ei ole teho­kasta asun­to­po­li­tiik­kaa. Väes­töl­tään vähe­ne­vien seutu­jen ongelma asun­to­jen arvon laskiessa on todel­li­nen ja se on ratkais­tava, mutta tähän tarvi­taan toisen­lai­sia keinoja.

Asumi­sen hinta on monelle liian korkea.

Pieni­tu­loi­sia on ensi­si­jai­sesti tuet­tava ylei­sen asumis­tu­ki­jär­jes­tel­män puit­teissa eikä kompen­soi­malla asun­to­jen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia. Yhteis­kun­nan tuki on järke­väm­pää allo­koida pieni­tu­loi­sille asumis­tuen kautta ja sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tanto kannat­taa kohden­taa erityis­ryh­mille.

Elin­kei­noe­lä­män valtuus­kunta EVA julkaisi muutama viikko sitten rapor­tin Asun­toja ahke­rille. Rapor­tissa todet­tiin, että seuraa­vat toimet asumi­sen edis­tä­mi­seksi eivät ole suosi­tel­ta­via:

Valtion tukema kohtuu­hin­tais­ten vuokra-asun­to­jen raken­ta­mi­nen syrjäyt­tää vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen raken­ta­mista. Se ei koko­nai­suu­des­saan lisää tarjon­taa yhtään alueilla, joilla kaavoi­tet­tu­jen asun­to­ne­liöi­den määrä on raken­ta­mista rajoit­tava tekijä.
Tuetut vuokra-asun­not kohden­tu­vat huonosti työn perässä muut­ta­ville, koska odotusaika niiden saami­seksi voi olla hyvin pitkä.
Tuettu asun­to­ra­ken­ta­mi­nen on vuokra­lai­sille sosi­aa­li­sesti epäoi­keu­den­mu­kai­nen ratkaisu, koska tuetun vuokra-asun­non saaneet asuvat halvem­malla kuin ne, jotka eivät sellai­seen ole pääs­seet.

Jaan täysin EVAn näke­myk­sen. Lisäksi tuetun asun­to­tuo­tan­non riski on lisätä alueel­lista segre­gaa­tiota niin kaupun­kien sisällä kuin paik­ka­kun­tien välillä. Halli­tuk­sen asun­to­po­li­tii­kan toimet ovat täysin päin­vas­tai­set. Mieles­täni Ara-järjes­telmä tulisi ottaa kriit­ti­seen tarkas­te­luun ja selvit­tää, onko sille nykyi­sessä laajuu­dessa perus­teita ja tarvetta tule­vai­suu­dessa.

Asumi­sen hintaan vaikut­taa eniten riit­tävä tarjonta suhteessa kysyn­tään ja siksi riit­tävä asun­to­tuo­tan­non varmis­ta­mi­nen kasvu­kes­kuk­sissa on tehok­kain keino vaikut­taa asumi­sen hintaan. Asun­to­po­li­tii­kalla tulisi varmis­taa asumi­sen edel­ly­tyk­set kaikille, ei vain tuetun asumi­sen piiriin pääsi­jöille. Se olisi oikeu­den­mu­kaista kohtuu­hin­tai­sen asumi­sen edis­tä­mistä.

Sari Multala, kansan­edus­taja, ympä­ris­tö­va­lio­kun­nan jäsen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Skip to content