Lisäksi näky­mien heik­ke­ne­mi­seen ovat vaikut­ta­neet odotet­tua vaisum­mat tiedot kansain­vä­li­sen talou­den kehi­tyk­sestä sekä USA:ssa nähty poliit­ti­nen paini velka­ka­ton nosta­mi­sesta.

Ongelma on nyt ennen kaik­kea ylivel­kaan­tu­mi­nen niin EU-maissa, Yhdys­val­loissa kuin Japa­nis­sa­kin. Kulu­tuk­sen hiipu­mi­nen on uhka, sillä valtioi­den on pakko leikata meno­jaan ja epävar­moina aikoina kansa­lais­ten varo­vai­suus ja sääs­tä­mi­sen halu lisään­ty­vät. Tämä tarkoit­ta­nee kysyn­nän pysy­mistä vaimeana ja talous­kas­vun maail­man­laa­juista hidas­tu­mista.

Epävar­muus kosket­taa erityi­sesti euroa­luetta, koska mark­ki­nat epäi­le­vät muiden­kin maiden kuin Krei­kan selviy­ty­mis­ky­kyä. Suomen linja euroa­lu­een ongel­mien ratkai­se­mi­sessa on johdon­mu­kai­nen. Kunkin jäsen­val­tion on itse vastat­tava julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä. Tämä merkit­see valtion­ta­loutta tasa­pai­not­ta­via toimia. Nämä toimet eivät ole kenel­le­kään miel­lyt­tä­viä, mutta ne on pakko tehdä, jotta hyvin­vointi voidaan turvata tule­vai­suu­des­sa­kin.

Luot­ta­muk­sen ja vakau­den aikaan­saa­mi­seksi ei ole vippas­kons­teja. Siksi olisi hyvä, jos kaik­kialla keski­tyt­täi­siin toteut­ta­maan vajetta ja velkaa vähen­tä­vää budjet­ti­po­li­tiik­kaa. Nyt olisi kysyn­tää läpi­nä­ky­välle, konkreet­ti­sia toimia sisäl­tä­välle, aika­tau­lu­te­tulle sopeu­tus­oh­jel­malle kaik­kialla Euroo­passa.

Vaikka akuutti luot­ta­mus­pula saatai­siin­kin kuriin, uhkaa maail­man­ta­lou­den ripeim­män kasvun kausi silti olla ohi. Kasvun pain­opiste on yhä selkeäm­min kehit­ty­vissä maissa, sillä ikään­ty­mi­nen ja ylivel­kaan­tu­mi­nen heiken­tä­vät väis­tä­mättä läntis­ten teol­li­suus­mai­den kasvun edel­ly­tyk­siä. Perin­tei­sissä teol­li­suus­maissa, kuten Suomessa, kasvun ennus­te­taan olevan seuraa­vien vuosien aikana korkein­taan kahden prosen­tin luok­kaa. Tämä­kin on opti­mis­ti­nen arvio ja voi toteu­tua vain, mikäli vaka­vat uhat rahoi­tus­mark­ki­noi­den pahem­masta järk­ky­mi­sestä pysty­tään torju­maan.

Suomen tava­ra­vien­nistä yli puolet menee EU-maihin ja vajaa kolman­nes euroa­lu­eelle. Euro­mai­den talous­on­gel­mien laaje­ne­mi­nen heiken­täisi Suomen vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia ja vaikut­taisi heti työl­li­syy­teen sekä vero­tu­loi­hin. Kansain­vä­li­sen talou­den kasvun hidas­tu­mi­nen ehtii näkyä Suomen vien­ti­vauh­dissa jo tänä vuonna. Emme myös­kään voi sulkea koko­naan pois uuden taan­tu­man uhkaa.

Alku­vuonna kansan­ta­lou­temme kasvoi kuiten­kin hyvää vauh­tia.  Tämän vuoden kasvuksi ennus­te­taan 3,5 prosent­tia. Vien­nin hidas­tuessa kasvun pain­opiste on siir­ty­mässä koti­mai­sen kysyn­nän suun­taan. Tuoreim­pien suhdan­ne­ba­ro­met­rin tieto­jen, teol­li­suu­den uusien tilaus­ten sekä varas­to­ti­lan­teen perus­teella teol­li­suus­tuo­tan­non kasvua ei juuri kerry vuoden loppu­puo­lella.

Koti­maan mark­ki­nat voivat vielä yllä­pi­tää kysyn­tää. Koti­ta­louk­sien luot­ta­muk­seen vaikut­taa olen­nai­sesti työl­li­syys­ti­lanne. Työt­tö­myy­sas­teen alene­mi­nen Suomessa on vali­tet­ta­vasti ollut enna­koi­tua hitaam­paa. Kulu­van vuoden keski­mää­räi­nen työt­tö­myy­saste jää hieman alle 8 prosent­tiin. Lisäksi pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­den kasvu on jatku­nut.

Ensi vuoden osalta on varau­dut­tava siihen, että työt­tö­myys ei tältä tasolta enää merkit­tä­västi hellitä ilman lisä­toi­mia. Halli­tus panos­taa­kin erityi­sesti nuoriso- ja pitkä­ai­kais­työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seen. Tähän on tulossa lisä­re­surs­seja jo ensi vuoden budje­tissa. Halli­tus on myös reagoi­nut ripeästi äkil­li­sen raken­ne­muu­tok­sen paik­ka­kun­nilla pado­tak­seen työt­tö­myy­den nousua. Myös halli­tuk­sen merkit­tävä koro­tus perus­tur­vaan lisää luot­ta­musta. Uusien työpaik­ko­jen synty­mi­sen kannalta yrityk­set ovat avai­na­se­massa. Siksi niiden toimin­tae­del­ly­tyk­sistä ja kilpai­lu­ky­vyn säily­mi­sestä on huoleh­dit­tava kaikissa tilan­teissa.

Myös inflaa­tion kehit­ty­mistä pitää seurata tarkasti. Sen vuosi­vauhti on yli kolmen prosen­tin luok­kaa. Vauh­din arvioi­daan jatkossa hidas­tu­van, mutta silti inflaa­tion ennus­te­taan olevan euroa­luetta nopeam­paa.

Ensi vuonna kasvu on valtio­va­rain­mi­nis­te­riön viimei­sim­män ennus­teen mukaan jäämässä 1,8 prosent­tiin. Meille tärkeissä vien­ti­maissa talous­kasvu vaime­nee. Epävar­muu­den lisään­ty­mi­nen näkyy erityi­sesti inves­toin­neissa, joiden kasvu­vauhti hidas­tuu merkit­tä­västi. Myös yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kasvun ennus­te­taan hidas­tu­van ensi vuonna.

Arvoisa puhe­mies,

Kohtaamme siis saman­ai­kai­sesti useita haas­teita, joita tulee sekä kansain­vä­li­sestä toimin­taym­pä­ris­tös­tämme että maamme rajo­jen sisä­puo­lelta.

Suomen talou­della on tunne­tut haas­teensa niin lyhyellä kuin pitkäl­lä­kin aika­vä­lillä. Lyhyellä aika­vä­lillä meidän on pystyt­tävä tait­ta­maan Suomen velkaan­tu­mis­ke­hi­tys. Pitkällä aika­vä­lillä Suomen julki­nen talous ei ole kestä­vällä pohjalla johtuen pääosin väes­tön ikään­ty­mi­sestä ja työvoi­man supis­tu­mi­sesta.

Näissä oloissa meidän on varmis­tet­tava, että omissa käsis­sämme olevat päätök­set ovat oikeita. Tässä epävar­massa tilan­teessa on tärkeää, että talous­po­li­tii­kas­samme on määrä­tie­toi­nen ote ja johdon­mu­kai­nen linja. Kansa­lais­ten ja yritys­ten on voitava luot­taa oman maansa tule­vai­suu­teen. Luot­ta­mus on kaikki kaikessa. Se voidaan lunas­taa vain toimilla, jotka koetaan riit­tä­viksi ja uskot­ta­viksi talou­den perus­tan turvaa­mi­sessa.

Juuri nyt on tärkeintä kohen­taa maamme kilpai­lu­ky­kyä. Hitaan kasvun aikana vain parhaat pärjää­vät. Näissä oloissa on ensiar­voi­sen tärkeää, että suoma­lai­set yrityk­set kyke­ne­vät voit­ta­maan tarjous­kil­pai­luja maail­malla. Tällä on suora yhteys vero­tu­loi­hin ja työl­li­syy­teen. Halli­tus on tuomassa edus­kun­taan esityk­sen vien­nin takuu- ja rahoi­tus­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­sesta, mikä edesaut­taa yritys­temme pärjää­mistä kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa.

Halli­tus on myös toimi­nut aktii­vi­sesti sellai­sen työmark­ki­na­rat­kai­sun aikaan­saa­mi­seksi, joka lisäisi osto­voi­maa, kilpai­lu­ky­kyä, työl­li­syyttä ja ennus­tet­ta­vuutta. Työmark­kina- ja talous­po­li­tii­kan yhdis­tä­mi­sellä voidaan edellä mainit­tuja tavoit­teita edis­tää tehok­kaasti sekä estää epäter­veen palk­ka­kil­pai­lun muka­naan tuomaa palk­ko­jen ja hinto­jen nouse­vaa kier­rettä. Kaik­kiin maail­man­ta­lou­den ongel­miin emme voi vaikut­taa, mutta nämä ratkai­sut ovat puhtaasti meidän suoma­lais­ten käsissä.

Halli­tuk­sen tehtävä on pitää yllä luot­ta­musta Suomen julki­sen talou­den kykyyn hoitaa velvoit­teensa kaikissa tilan­teissa. Halli­tus­oh­jel­maan on kirjattu konkreet­ti­nen tavoite kään­tää velkaan­tu­mi­nen laskuun ja säilyt­tää Suomen valtion luot­to­luo­ki­tus nykyi­sellä parhaim­malla mahdol­li­sella tasolla.

Viime vaali­kau­della rahoi­tus­mark­ki­noi­den krii­sistä alka­nut jyrkkä laskusuh­danne maksoi Suomelle julki­sen talou­temme vahvan aseman. Isku kohdis­tui lähes yksi­no­maan valtion­ta­lou­teen ja valtion velkaan, koska valtion toimin tuet­tiin kuntia sekä elvy­tet­tiin taloutta laajasti.

Halli­tus­neu­vot­te­luissa sovit­tiin kuuden puolu­een kesken valtion taloutta sopeut­ta­vista toimista, jotka lisää­vät valtion tuloja, vähen­tä­vät valtion menoja ja pienen­tä­vät velan­ot­to­tar­vetta. Toimet on syytä saat­taa voimaan etupai­not­tei­sesti ja nopeasti, jotta toivo­tut, taloutta tasa­pai­not­ta­vat vaiku­tuk­set saatai­siin aikaan mahdol­li­sim­man nopeasti. Vain otettu lääke auttaa.

Valtion lisäksi talou­den­pi­don tiuken­ta­mi­nen on edessä myös muualla julki­sella sekto­rilla, erityi­sesti kunnissa. Eri tahoilla on nostettu kova poru kuntien valtio­no­suuk­siin kohdis­tu­vista leik­kauk­sista. On kuiten­kin hyvä muis­taa, että budje­tissa tehtävä koro­tettu yhtei­sö­vero-osuus, indek­si­tar­kis­tuk­set sekä valtion ja kuntien kustan­nus­ten­jaon tarkis­tus merkit­se­vät kuntien valtio­no­suuk­sien kasvua, eivätkä suin­kaan vähen­ty­mistä.

Kunnat joutu­vat paini­maan kasva­vien palve­lu­tar­pei­den ja kasva­vien kustan­nus­ten kanssa. Tästä syystä halli­tus toteut­taa kunta­uu­dis­tuk­sen, jonka tavoit­teena ovat vahvat, elin­voi­mai­set ja talou­del­li­sesti toimeen tule­vat kunnat. Näin kunta­lai­sille voidaan taata heille kuulu­vat palve­lut. Kunta­uu­dis­tus on tällä vaali­kau­della keskei­sin niistä raken­teel­li­sista keinoista, joilla julkista taloutta voidaan vahvis­taa.

Suomessa on vain yhdet veron­mak­sa­jat, jotka maksa­vat veroa kunnalle ja valtiolle. Me kaikki olemme samassa veneessä. Olemme päät­tä­neet toimia vastuul­li­sen suoma­lai­sen tavoin ja tehdä kaikki tarvit­ta­vat toimet hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme turvaa­mi­seksi. Vero­jen koro­tuk­set ja meno­jen leik­kauk­set eivät ole miel­lyt­tä­viä tehdä, mutta olisi vastuu­tonta jättää ne teke­mättä. Haluamme vält­tää holtit­to­man ylivel­kaan­tu­mi­sen tien, josta meillä on esimerk­kejä eri puolilta Euroop­paa.

Jos halli­tus­oh­jel­massa sovi­tut tavoit­teet valtion­ta­lou­den tasa­pai­no­tuk­sesta uhkaa­vat jäädä saavut­ta­matta, on johto­pää­tös yksi­se­lit­tei­nen: Halli­tus on sitou­tu­nut toteut­ta­maan lisä­toi­men­pi­teitä, jos valtion velan brut­to­kan­san­tuo­teo­suus ei näytä kään­ty­vän laskuun ja valtion­ta­lou­den alijäämä näyt­tää aset­tu­van yli 1 prosent­tiin suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen.

Tarvetta lisä­toi­men­pi­teille arvioi­daan ja niistä pääte­tään vuosit­tain keväällä halli­tuk­sen kehys­pää­tök­sen yhtey­dessä. Arviot ja päätök­set perus­te­taan tuoreim­paan tietoon suhdan­ne­ti­lan­teesta sekä julki­sen talou­den tilasta ja näky­mistä. Halli­tus­kau­den puoli­vä­lissä arvioi­daan talous­stra­te­gian toteu­tu­mista laajem­min.

Halli­tus elää ajassa: mikäli toimin­taym­pä­ris­tös­sämme tapah­tuu nopeita muutok­sia, tarvit­taessa uusia päätök­siä saadaan aikaan pikai­sem­min­kin kuin tässä edellä kuvaa­mas­sani aika­tau­lussa.

Arvoisa puhe­mies,

Taloutta ei voida tasa­pai­not­taa ja kestä­vyys­va­jetta kuroa umpeen pelkäs­tään finans­si­po­liit­ti­sin toimin. Ylimi­toi­te­tut meno­leik­kauk­set ja veron­ki­ris­tyk­set eivät luo luot­ta­musta ja talou­del­lista toime­liai­suutta, joita nyt tarvi­taan. Perus­ky­sy­mys on se, miten huoleh­dimme talous­kas­vusta ja työl­li­syy­destä.

Halli­tus tavoit­te­lee talou­den ennus­tet­tua nopeam­paa kasvua muuan muassa kasvu­yrit­tä­jyyttä, inno­vaa­tioita ja vihreää taloutta edis­tä­mällä. Työn vero­tusta ei kiris­tetä ja vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työn­teon ja työl­lis­tä­mi­sen verot­ta­mi­sesta kulut­ta­mi­sen verot­ta­mi­seen. Samalla vero­tuk­sen oikeu­den­mu­kai­suus­syistä koro­te­taan pääoma­tu­lo­ve­roa. Työl­li­syy­sas­tetta noste­taan työuria piden­tä­mällä, työhy­vin­voin­tia paran­ta­malla ja ehkäi­se­mällä syrjäy­ty­mistä. Näillä toimilla vähen­ne­tään tarvetta kipei­siin meno­leik­kauk­siin ja veron­ko­ro­tuk­siin.

Halli­tus tavoit­te­lee työl­li­syy­sas­teen nosta­mista 72 prosent­tiin ja työt­tö­myy­sas­teen paina­mista 5 prosent­tiin vaali­kau­den loppuun mennessä. Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen vaatii uudis­tuk­sia, jotka alen­ta­vat raken­teel­lista työt­tö­myyttä, vähen­tä­vät työky­vyt­tö­myyttä ja edis­tä­vät työn­te­koa. Urakassa onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää työvoi­ma­po­li­tii­kan, koulu­tus­po­li­tii­kan, sekä vero­tuk­sessa ja sosi­aa­li­tur­vassa tehtä­vien ratkai­su­jen teho­kasta yhteen­so­vit­ta­mista. Nämä samat toimet vähen­tä­vät myös eriar­voi­suutta halli­tus­oh­jel­man tavoit­tei­den mukai­sesti.

Arvoisa puhe­mies,

Vajaa kaksi vuotta sitten tapah­tu­nut maail­man­kau­pan romah­dus aiheutti rajun iskun vien­tiimme ja koko­nais­tuo­tan­toomme. Tämä oli kouriin­tun­tuva muis­tu­tus siitä, kuinka haavoit­tu­via me olemme kansain­vä­li­sen talou­den myller­ryk­sessä. Tuol­loin sekä julki­sessa talou­dessa, yrityk­sissä että suuressa osassa koti­ta­louk­sia­kin oli vahvat pusku­rit. Niiden turvin selvi­simme taan­tu­masta kohtuul­li­sen pienin kolhuin.

Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mitä talou­dessa tapah­tuu lähi­kuu­kausien aikana. Mikäli pahin toteu­tuisi ja joutui­simme uuteen taan­tu­maan, olisi siitä hanka­lampi selvitä, koska edellä maini­tut pusku­rit ovat suurelta osin käytetty. Joka tapauk­sessa edes­sämme lienee hitaam­man kasvun kausi.

Näissä oloissa meidän on turvau­dut­tava pitkä­jän­tei­seen, kestä­vään ja uskot­ta­vaan talous­po­li­tiik­kaan sekä keski­näi­seen yhteis­työ­ky­kyymme. Viisasta harkin­taa tarvi­taan niin poliit­ti­sissa päätök­sissä, yrityk­sissä, työmark­ki­noilla kuin koti­ta­louk­sis­sa­kin. Vaikeat ajat ovat aiem­min­kin jalos­ta­neet meistä suoma­lai­sista esiin parhaat puolemme. Näitä vahvuuk­siamme tarvit­semme nytkin.

---

Kuvat

• https://kokoomus-fi.directo.fi/@Bin/4788135/Jyrki-01.jpg

Lisää sisältöä samassa kategoriassa