Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­man liite:

Talous- ja vero­po­li­tii­kan päälin­jat

Tähän taus­ta­muis­tioon on tiivis­tetty kuvaus Kokoo­muk­sen tule­van vaali­kau­den talous­lin­jasta. Muis­tion tarkoi­tus on täsmen­tää vaalioh­jel­maa.
Tule­van vaali­kau­den talous­haas­teet:

Julki­nen talous on saatu nykyi­sen halli­tuk­sen toimien ja suotui­san suhdan­ne­ti­lan­teen ansiosta tasa­pai­not­tu­maan. Tilanne muut­tuu ensi vuosi­kym­me­nellä huol­to­suh­teen heiken­tyessä.

Väes­tön ikään­tyessä palve­lui­den tarve ja tätä myötä julki­set menot kasva­vat nopeasti, vaikka uusi halli­tus ei tekisi yhtään uutta päätöstä.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö on arvioi­nut, että tule­van vaali­kau­den lopussa vuonna 2023 yli 65-vuotiai­den perus­pal­ve­lui­hin tarvi­taan vuosit­tain 1,26 mrd. euroa enem­män rahaa kuin vuonna 2019. Ilman raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia tämä tarkoit­taa käytän­nössä lisä­vel­kaa.

Valtion­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan ensi vaali­kau­della julki­seen talou­teen tarvi­taan pientä ylijää­mää eli turva­vä­liä (+0,5 % BKT:sta) taan­tu­man ja väes­tön ikään­ty­mi­sen aiheut­ta­mien meno­pai­nei­den varalle. VM:n arvio julki­sen talou­den sopeu­tus­tar­peesta on kaksi miljar­dia vuoteen 2023 mennessä.

Kokoo­muk­sen keskei­set talous­lin­jauk­set ensi vaali­kau­delle:

Mini­mi­ta­voite on julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen

Seuraa­van taan­tu­man varalta julki­seen talou­teen kerä­tään turva­väli

Ensi­si­jai­nen keino on vero­tusta, sosi­aa­li­tur­vaa sekä työelä­mää uudis­ta­malla nostaa työl­li­syy­saste 75 prosent­tiin. Jos toimen­pi­teet ovat riit­tä­mät­tö­miä, eivät meno­so­peu­tuk­set­kaan ole pois­sul­jet­tuja.

Työl­li­syy­sas­teen para­ne­mi­nen prosen­tilla tarkoit­taa julki­sen talou­den vahvis­tu­mista noin miljar­dilla

74% työl­li­syy­saste tarkoit­taa, että meillä on juuri ja juuri pää veden pinnalla eli julki­nen talous tasa­pai­nossa

75% työl­li­syy­saste tarkoit­taa, että saamme talou­teen pientä turva­vä­liä taan­tu­man varalle. Ilman turva­vä­liä riski taan­tu­massa hallit­se­mat­to­maan jarru­tuk­seen ja kohta­lok­kaa­seen törmäyk­seen on suuri. Työl­li­syy­sas­teen 75 prosen­tin taso ei tuo jako­va­raa.

Vuoteen 2027 mennessä kokoo­mus tavoit­te­lee pohjois­maista noin 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta

Talous­kasvu on hidas­tu­massa. Kasvua ei saa enti­ses­tään hyydyt­tää veron­ko­ro­tuk­silla. Siksi koko­nais­ve­roaste ei saa ensi vaali­kau­della nousta. Yritys­toi­min­nan ja omis­ta­mi­sen vero­tus pide­tään kilpai­lu­ky­kyi­senä tärkeim­piin kilpai­li­ja­mai­hin verrat­tuna.

Meno­puoli pide­tään kurissa. Työl­li­syys­toi­met on ajoi­tet­tava vaali­kau­den alkuun. Menoja kasvat­ta­vat toimet puoles­taan vaali­kau­den loppuun suhdanne- ja työl­li­syys­ti­lanne huomioi­den.

Sini­vih­reä vero­uu­dis­tus ja ”työmil­jardi”

Kokoo­mus haluaa toteut­taa sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen, jossa vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sesta hait­ta­ve­roi­hin. Vero­tuk­sen raken­teel­li­sen muutok­sen tavoit­teena on paran­taa työl­li­syyttä.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­ne­tään vaali­kau­den aikana yhteensä miljar­dilla eurolla. Toteu­tuk­sessa huomioi­daan suhdan­ne­ti­lanne, ja muutos­ten tarkka ajoi­tus pääte­tään asian­tun­ti­ja­val­mis­te­lun pohjalta.

Veron­ke­ven­nys kate­taan vastaa­vasti kiris­tä­mällä hait­to­jen, pääs­tö­jen ja kulu­tuk­sen vero­tusta.

Keven­nys toteu­te­taan kautta linjan kaikille palkan­saa­jille, koska työn vero­tus on haital­lista kaikissa tulo­luo­kissa. Keven­nys kohdis­tuisi myös eläke­läi­sille.

Keven­nyk­sen tätä yksi­tyis­koh­tai­sem­masta kohden­tu­mi­sesta ei ole vielä päätök­siä.

Miljar­din keven­nys työn vero­tuk­seen vaali­kau­den aikana voitai­siin kattaa esimer­kiksi seuraa­villa toimen­pi­teillä:

Lämmi­tys­polt­toai­nei­den ja turpeen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen 150 milj.

Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den ener­gia­ve­ro­pa­lau­tuk­sen asteit­tai­nen poisto 70 milj. **

Kaivok­sille louhin­ta­vero 20 milj.

Tupak­ka­ve­ron kiris­tys 200 milj. (tupak­ka­työ­ryh­män suosi­tuk­sen mukaan)

Alko­ho­li­ve­ron kiris­tys 100 milj. (edel­ly­tyk­senä viinien myyn­nin vapaut­ta­mi­nen ruoka­kaup­paan)

Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron laajen­nus 50 milj. (neut­raa­li­suus myytä­vien juomien välillä)

Online-kassa­ko­ne­jär­jes­telmä pakol­li­seksi 140 milj. (vero­hal­lin­non selvi­tyk­sen perus­teella)

Sähkö­ve­ro­luokka I maltil­li­nen kiris­tys 100 milj. (n. 0,2 sentillä/​kwh)

EU:n ulko­puo­lelta tule­vien alle 22 euron tuot­tei­den alv-vapau­den poisto 40 milj.

Arpa­jais­ve­ron koro­tus 50 milj.

Asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­ny­soi­keu­den asteit­tai­sen pois­ton jatka­mi­nen 80 milj.

** Huomio, 2.4.2019: Koskee vain teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tusta.

Sosi­aa­li­turva ja työelämä - Tärkeim­mät uudis­tuk­set:

Sosi­aa­li­tur­vaa uudis­te­taan Kokoo­muk­sen yleis­tu­ki­mal­lin mukai­sesti. Tuen velvoit­ta­vuutta kiris­te­tään, mutta toisaalta työn vastaa­not­ta­mi­sesta tehdään myös kannat­ta­vam­paa. Työl­li­syy­den paran­tu­mi­sen myötä työvoi­ma­pal­ve­lui­den resurs­sit riit­tä­vät parem­min vaikeim­min työl­lis­ty­vien palve­lui­den vahvis­ta­mi­seen.

Työvoi­man saata­vuus- ja kohtaanto-ongel­maan vasta­taan paran­ta­malla jatku­van oppi­mi­sen edel­ly­tyk­siä sekä pois­ta­malla työvoi­man tarve­har­kinta EU/ETA-maiden ulko­puo­lelta tule­vilta työn­te­ki­jöiltä heti vaali­kau­den alussa.

Kokoo­mus toteut­taa perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen, joka paran­taa työl­li­syyttä ja lisää tasa-arvoa, sekä edis­tää reilua paikal­lista sopi­mista työpai­koilla.

Huomioita vaalioh­jel­man rahoi­tuk­sesta:

Kokoo­muk­sen vaalioh­jelma on mitoi­tettu VM:n virka­mies­ra­por­tin pohjao­le­tus­ten mukai­sesti. Indek­si­jää­dy­tys­ten loppu­mi­nen ja esimer­kiksi parla­men­taa­ri­sesti sovittu rahoi­tus teiden korjaus­ve­lan vähen­tä­mi­seen sisäl­ty­vät jo tule­vien vuosien menoar­vioi­hin.

Nämä panos­tuk­set saadaan rahoi­tet­tua sillä, että työl­li­syy­saste nousee 75 prosen­tin tasolle. Muussa tapauk­sessa rahoi­tusta ei voida varmis­taa, vaan sopeu­tuk­sia joudu­taan arvioi­maan myös ”pohjassa” olevista menoista.

Kokoo­mus korot­taa ensi vaali­kau­della asteit­tain TKI-panos­tuk­sia tavoit­teena yhteensä 300 miljoo­nan euron taso­ko­ro­tus. Rahoi­tus saadaan vähen­tä­mällä samassa suhteessa muita yritys­tu­kia.

Vaalioh­jel­man muut panos­tuk­set toteu­te­taan pitäen kiinni budje­tin tiukasta meno­ku­rista ja rahoit­ta­malla uudet panos­tuk­set budje­tin sisältä.

Panos­tus­ten hinta­la­puksi on arvioitu noin 500 miljoo­naa TKI-panos­tus­ten ja pohjassa jo huomioi­tu­jen meno­jen päälle.

Koko­nai­suus on maltil­li­nen ja vastaa noin prosent­tia valtion budje­tin koko­nais­me­noista.

Panos­tuk­set rahoi­te­taan budje­tin sisältä uudel­leen kohden­ta­malla menoja vaali­kau­den aikana meno­ke­hyk­sen sisällä. Vuosit­tain budje­tin valmis­te­lun yhtey­dessä arvioi­daan panos­tuk­siin käytet­tä­vissä oleva liik­ku­ma­tila.

Panos­tuk­set painot­tu­vat vaali­kau­den loppuun ja ovat riip­pu­vai­sia talou­den sekä työl­li­syy­den toteu­tu­neesta kehi­tyk­sestä.

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa