Ehdok­kaan opas - kunta­vaa­lit 2025

1. Kampan­jan teemat ja sanoma

Aluksi kannat­taa tutus­tua ja olla mukana vaikut­ta­massa oman paik­ka­kun­nan kokoo­muk­sen vaalioh­jel­maan. Omat vaali­tee­mat voivat tulla omista koke­muk­sista (koke­mus­asian­tun­ti­juus), ammat­tio­saa­mi­sen kautta tai ihan vain kunta­lais­ten kuule­mi­sen kautta. Valitse muutama selkeä asia, joihin haluat esit­tää paran­nuk­sia kunnas­sasi. Esitä ehdo­tuk­sesi selkeästi ja konkreet­ti­sesti, mutta älä lupaa liikoja. Hyödynnä valin­nas­sasi ajan­koh­tai­sia asioita, joista kunnas­sasi keskus­tel­laan tai valmis­tel­laan.

Lisää resurs­seja perus­o­pe­tuk­seen ei kerro konkreet­ti­sesti mitä esität. Luok­ka­koot eivät saa kasvaa yli 25:n oppi­laan on jo konkreet­ti­nen ehdo­tus.

Mutta vaikka paikal­li­set asiat ovat tärkein raaka-aine, ne ovat silti vain osa vaali­sa­no­man tärkeistä ulot­tu­vuuk­sista. Laajasti ajatel­tuna vaikut­tava sanoma raken­tuu neljästä toisiinsa liit­ty­västä ulot­tu­vuu­desta:

• asia­ta­voit­teista ja ratkai­suista (joita kuvat­tiin edellä) 
• asen­teesta
• ihmi­sestä
• peri­aat­teista ja arvoista

Hyvä sanoma kertoo siis myös teke­mi­sen asen­teesta. Se voi kuvata vaik- kapa tule­vai­suusus­koa, perik­sian­ta­mat­to­muutta, toimeen tart­tu­mista, luotet­ta­vuutta, yhteis­työ­ky­kyä, huumo­rin­ta­jua, äänes­tä­jien arvos­ta­mista jne.

On tuhan­sia tapoja tuoda asenne esiin, mutta esimer­kiksi monet vaali- mainos­teks­tit tähtää­vät juuri tähän.

• Havuja, perkele!
• Asiat tykkää, kun niitä hoide­taan.
• Tule­vai­suus­tal­koot.
• Muista Marjaa sunnun­taina, Marja muis­taa sinut aina.

Toiseksi hyvä sanoma kertoo jota­kin ehdok­kaasta ihmi­senä. Äänes­tä­jät kaipaa­vat häneen muuta­kin tuntu­maa kuin mitä vaali­roo­lin kautta välit­tyy – tuntu­maa siihen, mitä hänen elämäänsä noin muuten kuuluu. Tämä on ratkai­se­van tärkeää samais­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sien kannalta. – Ja kunta­vaa­lit, jos mitkä, ovat vuoro­vai­ku­tuk­sen ja vertais­vies­tin­nän vaalit.

Kitey­ty­nyt esimerkki. Eräs ehdo­kas päätti lapsi­per­hei­den asemaa koske- neen tunteik­kaan (ja vielä siinä vaiheessa anonyy­min) vies­tinsä alle­kir- joituk­seen: nimim. Maalis­kuussa neljän­nen lapsen isä. Mainit­ta­koon että tuohon maalis­kuu­hun, ja vaalei­hin, oli tuol­loin vielä joku­nen viikko aikaa.

Entä arvot ja peri­aat­teet? Entä kokoo­mus?

Miksi olen ehdolla?

Valit­se­masi vaali­tee­mat toimi­vat perus­te­luina, miksi olet ehdolla. Sen lisäksi on hyvä perus­tella valin­nat kerto­malla, miksi esität juuri niitä asioita sekä kertoa osaa­mi­ses­tasi asiaan liit­tyen (ammat­ti/­ko­ke­mus­asian- tuntijuus/​perustelut tiedolla) ”Lähei­seni sairas­tut­tua muis­ti­sai­rau­teen, opin ymmär­tä­mään omais­hoi­ta­juu­den tärkey­den.”

Lisäksi on hyvä kertoa, millaista koti­kun­taa haluaa olla raken­ta­massa. ”Haluan olla raken­ta­massa sellaista Kera­vaa, missä perus­pal­ve­lu­jen lisäksi mahdol­lis­te­taan hyviä harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia sekä yrit­tä­jille edel­ly­tyk- siä toimia.”

Kohde­ryhmä

Kunta­vaa­lieh­dok­kaana sinun on tärkeää pereh­tyä aikai­sem­piin päätök­siin kunnas­sasi ja kokoo­mus­ryh­männe linjauk­siin niissä. Varsin­kin isoissa ja merkit­tä­vissä asioissa. Mitä kokoo­mus­ryh­männe on esit­tä­nyt ja kannat­ta­nut kunnal­li­sessa päätök­sen­teossa.

Myös tule­viin asioi­hin on hyvä pereh­tyä ja osal­lis­tua mukaan valmis­te­luun. Seuraa kunta­lais­ten ”huolia/​kuumia peru­noita” ja ehdo­tuk­sia kunnan epäkoh­dista. Yleensä niitä löytyy paikal­lis­leh­den ylei­sön­osas­ton kirjoi­tuk- sista. Voit myös akti­voi­tua kysy­mään mieli­pi­teitä esimer­kiksi face­boo- kissa. Näistä on hyvä miet­tiä omia raken­ta­va­hen­ki­siä ratkai­suja tule­valle valtuus­to­kau­delle. Ennen varsi­naista kampanja-aikaa sinun on hyvä olla esillä näiden asioi­den tiimoilta kuun­nel­len, mutta myös omia näke­myk- siä esille tuoden esimer­kiksi mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sin tai järjes­tä­mällä kaikille avoi­mia keskus­te­lu­ti­lai­suuk­sia. Myös yhdistys/​kunnallisjärjestö voi järjes- tää yhtei­siä tilai­suuk­sia.

Verkos­tot

Kohde­ryh­mien käyttö kampan­jassa

Varsi­nai­seen kampanja-aikaan eli keväälle 2025 on oltava mietit­tynä itsel­leen sopi­vat vaali­tee­mat. Enin­tään kolme kärki­tee­maa, missä on konkreet­ti­set ehdo­tuk­set kunnan asioi­den paran­ta­mi­seksi. Tämän jälkeen mieti ketkä voisi­vat olla kans­sasi samaa mieltä asiasta/​asioista. He ovat sinun kohde­ryh­mäsi kunta­vaa­leissa.

Jos teemasi on ikäih­mis­ten koti­hoi­toon pääsyn helpot­ta­mi­nen, niin toden­nä­köi­sesti kohde­ryh­mäsi ovat ikäih­mi­set, 50+ ikäi­set, joiden vanhem­mat alka­vat olla ikäih­mi­siä sekä hoiva-alan työn­te­ki­jät ja yrit­tä­jät. Vastaa­vasti jos esität koulu­jen tarvike/​oppikirjamäärärahojen lisää­mistä, niin kohde­ryh­mäsi tälle sano­malle on koului­käis­ten vanhem­mat sekä kasva­tusa­lalla työs­ken­te­le­vät. Kohde­ryh­miä sinulla voi siis olla useita ja erilai­sia teemo­jesi mukaan. Älä siis viesti kaik­kia teemoja kaikille vaan kohden­nettu teema omalle kohde­ryh­mälle. Vies­tin­tä­suun­ni­tel­massa pohdi, mitkä ovat parhaat paikat ja keinot tavoit­taa kohde­ryh­mäsi.

Kaik­kia ei voi eikä pidä miel­lyt­tää vaan rohkeasti ja selkeästi olla jota­kin mieltä ja kertoa siitä perus­tel­len ja erityi­sesti kohden­ne­tusti vali­koi­dulle kohde­ryh­mäl­lesi. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita sitä, etteikö sinulla pidä ja saa olla vastauk­sia ja mieli­pi­teitä myös muista asioista ja tuoda niitä laajem­min­kin esille. Varsi­nai­sena kampanja-aikana kuiten­kin kannat­taa keskit­tyä omien vaali­tee­mo­jen esille tuomi­seen ja omalle/​omille kohde- ryhmälle/​ryhmille vies­tit­tä­mi­seen.

2. Kampan­jan ääni­mää­rä­ta­voite

Kokoo­muk­sen tavoite vaaleissa on saada yhdessä paljon ääniä. Se ratkai- see, kuinka monta luot­ta­mus­hen­ki­lö­paik­kaa kokoo­mus kunnas­sasi saa. Yhtei­sää­ni­määrä vaikut­taa siis myös yksit­täi­sen ehdok­kaan mahdolli- suuk­siin päästä läpi.

On hyvä aset­taa itsel­leen ääni­mää­rä­ta­voite ja toimen­pi­teet sen saavutta- miseksi. Mitä aikai­sem­min aloit­taa oman näky­vyy­den vaikut­ta­jana, niin sitä parem­mat mahdol­li­suu­det on vaaleissa saada ääniä.

Kunta­vaa­leissa varmim­mat äänet tule­vat ehdok­kaan ja hänen tavoit­teensa jo tunte­vilta henki­löiltä.

• vaali­työssä jo mukana olevilta 
• suku­lai­silta
• tutta­vilta ja kave­reilta
• naapu­reilta
• kolle­goilta ja työka­ve­reilta
• oman ja perheen harras­tus­tu­tuilta 
• kohda­tuilta ihmi­siltä

Vaalia­na­lyy­sia

Jotta voit aset­taa tavoit­teita, niin selvitä ensin paljonko kokoo­mus sai kunnas­sanne viime vaaleissa yhteensä ääniä. Katso myös miltä alueilta kunnas­sasi nämä äänet tuli­vat. Onko selkeitä asui­na­lueita, missä kanna­tus on suurta ja vastaa­vasti heik­koa. Tähän löytyy tietoa mm. vaalit.fi-sivustolta ja yle.fi/vaalit

Yritä selvit­tää miksi alueel­li­set kanna­tuk­set ovat erilai­sia. Onko kampan- jaa tehty eri tavalla eri alueilla? Asuuko jolla­kin alueella kokoo­muk­sen vaali­ta­voit­teita tuke­via ihmi­siä jne. Edel­lis­ten vaalien tulok­sia tarkas­tel­taessa kannat­taa pohtia myös sitä, oliko muiden puoluei­den listoilla sellai­sia ehdok­kaita, joilla voisi olla kans­sasi suun­nil­leen saman­lai­sia kohde­ryh­miä. Mistä he saivat äänensä, voisiko vaali­työtä kohdis­taa sinne?

Kohde­ryh­mä­mai­non­nan lisäksi kannat­taa siis ottaa kokoo­muk­sen vah- van kanna­tuk­sen alueet haltuun olemalla siellä esillä ja jopa otta­malla kantaa asui­na­lu­een asioi­hin tai järjes­tä­mällä kortteli/​asuinaluetilaisuuksia.

Ääni­mää­rä­ta­voite on enem­män­kin ääni­mää­rä­ar­vio, jota sitten lähde­tään kampan­jan avulla tavoit­te­le­maan.

Lähi­piiri xxx ääntä (varmim­mat äänet)
Tuki­jou­kot xxx ääntä
Kohde­ryhmä 1 xxx ääntä (arvio äänistä)
Kohde­ryhmä 2 xxx ääntä
Kohde­ryhmä 3 xxx ääntä

Peilaa tavoit­tei­tasi aikai­sem­min vaaleissa ollei­den ääni­mää­riin.

Jos olet ensi­ker­ta­lai­nen, niin katso viime vaaleissa ensi­ker­ta­lais­ten ääni­mää­riä ja selvitä kuinka tunnet­tuja he ovat olleet entuu­des­taan ja millai­nen kampanja heillä oli. Suhteuta tavoit­teesi itseäsi vastaa­vaan tilan­tee­seen.

Jos olet ollut aikai­sem­min ehdok­kaana, niin aseta ääni­mää­rä­ta­voite parem­maksi kuin viime kerralla ja analy­soi viime vaalien saadut ääni­mää­rät alueel­li­sesti ja mieti mitä voit tehdä viime kertaa parem­min, jotta tavoi­tat mahdol­li­set äänes­tä­jät ja saat heidät vakuut­tu­maan, että sinua kannat­taa äänes­tää.

Kun ääni­mää­rä­ta­voite on asetettu, niin jo ennen kampan­jaa ja kampan­jan aikana keskitä näky­mi­nen, teke­mi­nen ja vies­tintä poten­ti­aa­li­siin äänes­tä­jiin ja heidän asui­na­lueille.

3. Aika­taulu ja kampan­jan etene­vät vaiheet

Kunta­vaa­lien ”vaali­kello” on aika­jana, joka alkaa siitä hetkestä kun asetut ehdok­kaaksi ja päät­tyy vaali­päi­vään. Vaali­kel­lon alku­päässä eli hetkestä kun asetut ehdok­kaaksi, sinun tulee keskit­tyä itsesi tunne­tuksi teke­mi­seen sekä kampan­jan suun­nit­te­luun. Näky­vämpi kampanja-aika sijoit­tuu vaali­kel­lossa kevää­seen 2025 ja siellä äänes­tä­jien kiin­nos­tus kampan­join­tiin alkaa vasta noin neljä viik­koa ennen varsi­naista vaali­päi­vää. Mainon­nan ja kampan­jasi huippu kannat­taa sijoit­taa sille ajalle.

Suun­nit­telu- ja toteu­tus­ka­len­teri on vaali­val­mis­tau­tu­mi­sen tärkeim­piä työka­luja. Koke­mus puhuu etene­vän, kolmi­vai­hei­sen kehys­ka­len­te­rin puolesta: ensim­mäi­nen on suun­nit­te­lun ja vies­tin­nän start­taa­mi­sen aika, toinen verkos­to­vies­tin­nän vaihe ja vasta kolmas sen ns. varsi­nai­sen – siis näky­vän vaali­kam­pan­jan aika. Tässä mallissa myös tuo vaalien aika jakau­tuu kolmeen eteen­päin vievään vies­tin­nän osuu­teen.

Toimin­nan aika­tau­lu­tus eri vaiheiksi on tärkeää, muuten tehtä­vät yllät­tä­vät ja lopulta ruuh­kau­tu­vat. Aika­tau­lu­jen lisäksi kyse on myös tehtä­vien jaka­mi­sesta. Yksi­kään ehdo­kas ei selviä vaaleista yksin ja monet tarvit­se­vat isom­man­kin autta­ja­jou­kon.

Myös ajan­käy­tön tarpeissa ehdok­kaat ja heidän kuntansa ovat erilai­sia. Pienillä paik­ka­kun­nilla valmis­tau­tu­mi­seen ja kampan­jaan kuluva aika on selvästi vähäi­sem­pää kuin suurem­missa kunnissa.

Huom. Tämä ero koskee kuiten­kin vain ajan (ja muiden voima­va­ro­jen) määrää, ei sitä mihin asioi­hin tuota aikaa pitäisi käyt­tää. Myös valmis­tau­tu­mi­sen muiden kampan­jao­suuk­sin teho­kas etene­mis­jär­jes­tys on sama ehdok­kaasta riip­pu­matta.

Alem­pana on tarkempi kuvaus valmis­tau­tu­mi­sen ja sekä näky­vän kampan­jan vaiheista. Mukana on myös aika­jana tärkeim­mistä ajan­koh­dista. Kuvauk­sista näkyy muun muassa, että paljon aikaa vievät toimet pitää aloit­taa heti kun suun­nit­telu aloi­te­taan. Samoin niissä on esitetty niin verkos­to­jen haltuun­o­ton kuin itse kampan­join­nin­kin päävai­heet.

4. Apuvoi­mat ovat tarpeen

Varsi­nais­ten teki­jöi­den lisäksi olisi hyvä pyytää ihmi­siä mukaan ehdok­kuut­tasi suosit­te­le­vaan tuki­jouk­koon. Nämä henki­löt toimi­vat parhaim­mil­laan käve­le­vinä mainok­sina, kun suosit­te­le­vat äänes­tä­mään sinua. On paljon äänes­tä­jiä, jotka eivät tiedä ketä äänes­tää ja jos joku heidän tuttu suosit­te­lee sinua, niin silloin on mahdol­li­suus saada hänen äänensä. Suusta suuhun kulkeva viesti on paras väline tehdä myön­tei­nen vaiku­tus äänes­tä­jiin.

5. Kampan­ja­suun­ni­telma

Henki­lö­koh­tai­nen kampan­ja­suun­ni­telma sisäl­tää aika­tau­lun ja erilai­set toimen­pi­teet sen aikana. Suun­ni­tel­maan kannat­taa lait­taa tehtä­vät asiat, vastuu­hen­kilö, aika­taulu sekä mahdol­li­set kustan­nuk­set.

Kampan­ja­suun­ni­tel­man asioita:

• Pyydä muutama henkilö kampan­ja­tii­mik­sesi 
• Tiimi­läis­ten vastuu­alu­eet ja tehtä­vät
• Tapaa­mi­sa­jat
• Rahoi­tuk­sen hankinta ja käyttö
• Tapah­tu­mat
• Vies­tintä jäse­nille ja kunta­lai­sille
• Mainonta (some, esit­teet sekä lehti­mai­nonta) 
• Ehdok­kaan vaali­tee­mat ja ”vaalioh­jelma”

Resurs­sit

Ison osan kampan­jasta pystyy teke­mään talkoo­työllä ja ilman isoja kustan­nuk­sia. Rahal­li­set panos­tuk­set kuiten­kin lisää­vät näky­vyyt­täsi mahdol­li­sille äänes­tä­jil­lesi. Onneksi monia asioita voi tehdä ilman kustan­nuk­sia. Esimer­kiksi mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set ja aktii­vi­suus sosi­aa­li­sessa mediassa ovat maksut­to­mia tapoja näkyä.

Suurin osa kunta­vaa­lieh­dok­kaista rahoit­taa vaali­työnsä omista varois­taan, mutta kukaan ei tee onnis­tu­nutta vaali­työtä yksin. Suurin resurssi onkin tiimisi, joka antaa omaa aikaansa ja osaa­mis­taan kampan­jan käyt­töön.

Yrityk­sille kannat­taa tarjota tuke­mi­sen tapoja, jotka liit­ty­vät suoraan heidän omaan toimin­taansa; Leipo­molta kannat­taa pyytää pullat laskiais­ta­pah­tu­maan ja paino­ta­lolta flai­kut jaet­ta­vaksi torilla. Näky­viä mainos­paik­koja on jokai­sessa näyteik­ku­nassa pääka­dun varressa ja ne eivät maksa yrit­tä­jälle sentin sent­tiä. Kysy­mi­nen ei maksa mitään!

Laki antaa raamit talou­del­li­selle tuelle. Lain mukaan vaali­ra­hoi­tuk­sena pide­tään rahana, tava­rana, palve­luna tai muulla vastaa­valla tavalla saadut suori­tuk­set. Tukena ei kuiten­kaan pidetä tavan­omaista talkoo­työtä eikä tavan­omai­sia ilmais­pal­ve­luja.

Saat ottaa vastaan tukea sekä yrityk­siltä että yksi­tyis­hen­ki­löiltä. Samalta tuki­jalta saat ottaa tukea vastaan enin­tään 3000 euron arvosta. Et saa vastaa­not­taa tukea esimer­kiksi kunnalta, kuntayh­ty­mältä, valtion tai kunnan liike­lai­tok­selta, julki­soi­keu­del­li­selta yhdis­tyk­seltä tai säätiöltä. Jos vaali­mai­nok­sesi maksaa joku muu kuin sinä itse, maksa­jan nimi pitää näkyä mainok­sessa. Jos kampan­jan budjetti ylit­tää 800 €, valtuu­te­tuksi tai vara­jä­se­neksi vali­tun tulee tehdä vaalien jälkeen vaali­ra­hoi­tusil­moi­tus valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­ras­tolle. Alle 800 € budje­tista riit­tää vakuu­tus budje­tin jäämi­sestä rajan alle. Lisäksi ennen vaaleja kannat­taa tehdä ennak­koil­moi­tus vaali­ra­hoi­tuk­sesta!

Mitä isom­masta kaupun­gista on kyse, sitä isompi merki­tys on talou­del­li­silla resurs­seilla kampan­jan onnis­tu­mi­sessa. Tampe­reen ja Hangon kampan­join­nissa on sekä käytän­nössä että talou­del­li­sesti isot erot. Vuoden 2012 vaaleissa 41 % kunnista yhden­kään ehdok­kaan kampanja ei ylit­tä­nyt 800 € ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­den rajaa. Helsin­gissä ilmoi­tus­vel­vol­lis­ten keski- arvo nousi 5594 euroon ja Porissa keskiarvo oli 1226 €.

Tarkem­pia tietoja vaali­ra­hoi­tuk­sesta ja sen ilmoit­ta­mi­sesta löytyy laista ehdok­kaan vaali­ra­hoi­tuk­sesta.
Lisä­tie­toa sään­nöistä: www.vaalirahoitus.fi

Sosi­aa­li­sen median vies­tintä

Vies­tintä on erot­ta­ma­ton osa onnis­tu­nutta vaali­kam­pan­jaa.
Hyvä vies­tintä on jatku­vaa ja vuoro­vai­kut­teista, ei pelkäs­tään vaalien alla tapah­tu­vaa yksi­suun­taista julis­ta­mista. Tästä päivästä kunta­vaa­lei­hin asti voi tehdä vaik­kapa vuosi­kel­lon, johon kirja­taan sellai­set merk­ki­päi­vät ja tapah­tu­mat, jotka vähin­tään pitää huomioida kampan­jan vies­tin­nässä. Kaavoi­hin ei kuiten­kaan kannata kangis­tua, vaan kannat­taa tehdä rohkeita kokei­luja ja moni­puo­lista sisäl­töä. Hyödynnä muun muassa uuti­sia, kuvia, videoita ja live­lä­he­tyk­siä.

Jos yksi päivi­tys ei kerää valta­vaa määrää reak­tioita, niin ei hätää: seuraava voi kerätä jo parem­min. Hyvä vies­tintä vaatii myös pitkä­jän­tei­syyttä.

Vies­tin­nän apuvä­li­neet löyty­vät Brän­di­kir­jasta ja Gredistä!

Ota omak­sesi kokoo­muk­sen brän­di­kirja, jossa on muun muassa yleistä tietoa tiedot­ta­mi­sesta. Brän­di­kirja auttaa vies­tin­nän teke­mi­sessä käytän­nön esimerk­kien kautta.

Lisäksi aineis­to­pankki nimel­tään Gredi tarjoaa videoita, kuvia, kirjal­lista mate­ri­aa­lia ja esimer­kiksi muokat­ta­via esite­poh­jia kampan­join­tiin. Aineis- topan­kissa voit tehdä itsel­lesi rinta­nap­pi­poh­jia, esit­teitä tai vaik­kapa teks- tiku­via jaet­ta­vaksi sosi­aa­li­seen medi­aan.

Grediin eli Kokoo­muk­sen omaan mate­ri­aa­li­pank­kiin pääset osoit­teella kokoomus.fi/gredi