Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Elina Valto­nen: Ukrai­nan asia on meidän asiamme

Elina Valto­nen: Ukrai­nan asia on meidän asiamme

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesta tilan­teesta

Arvoisa puhe­mies,

Venä­jän kansain­vä­li­sen oikeu­den vastai­set teot on tuomittu laajasti kautta kansain­vä­li­sen yhtei­sön. Länsi on ryhty­nyt yhte­näi­sesti vasta­toi­miin. Venä­jälle on tarjottu mahdol­li­suutta käydä raken­ta­via ja tasa­puo­li­sia keskus­te­luja, mutta Moskova ei ole halun­nut mahdol­li­suu­teen tart­tua. Vuoro­pu­he­luun palaa­mi­nen edel­lyt­tää Venä­jältä soti­laal­li­sista toimista pidät­täy­ty­mistä.

Emme hyväksy valtioi­den suve­re­ni­tee­tin vastaista rajo­jen siir­te­lyä, ja osana Euroo­pan unio­nia tarjoamme Ukrai­nalle täyden tukemme. Emme myös­kään ummista silmiämme Valko-Venä­jän valu­mi­selta Venä­jän vaiku­tus­pii­riin. Valko-Venä­jän kansa on vuosien ajan toivo­nut toista kehi­tys­kul­kua.

Kulu­nei­den vuosien aikana useassa Venä­jän naapu­ri­val­tiossa on tapah­tu­nut kansan­nousu, jonka Puti­nin Venäjä on pyrki­nyt väki­val­tai­sesti tukah­dut­ta­maan. Puti­nin Venäjä haluaa keskeyt­tää muiden maiden demo­kra­tia­ke­hi­tyk­sen ja vapau­den valita oman tiensä. 

Ei Nato, vaan ihmis­ten oma päätös­valta tuntuu olevan Puti­nin hallin­nolle vaka­vin uhka. Kuiten­kin on niin, että samoin kuin Venä­jän naapu­ri­maat, myös Venä­jän kansa ansait­se­vat tuon vapau­den.

Arvoisa puhe­mies,

Venäjä määrit­te­lee nyt etujaan tavalla, joka uhkaa rauhaa Euroo­passa ja herät­tää turvat­to­muutta muissa. On histo­rial­li­sen tärkeä rajan­ve­don paikka. Ukrai­nan sota ei saa vahvis­taa Venä­jän koke­musta siitä, että voima­po­li­tiikka ja etupii­ria­jat­telu kannat­ta­vat. 

Meidän ei pidä antaa tuumaa­kaan periksi Helsin­gin peri­aat­teista, jotka takaa­vat jokai­selle valtiolle täyden itse­mää­rää­mi­soi­keu­den ja alueel­li­sen koske­mat­to­muu­den. Myön­ty­väi­syy­den tie on kapea ja yksi­suun­tai­nen.

Annamme täyden tukemme lännen Venä­jälle aset­ta­mille pakot­teille ja vasta­toi­mille. Tuemme valtio­neu­vos­toa sen laajen­taessa keino­jaan auttaa Ukrai­naa.

Vaikka Suomeen ei kohdistu väli­töntä soti­laal­lista uhkaa, on tilanne vakava ja vaikeasti enna­koi­tava. Oma puolus­tuk­semme on kunnossa, ja olemme viime vuosina tiivis­tä­neet puolus­tusyh­teis­työtä läntis­ten kump­pa­nei­demme kanssa. Tasa­val­lan presi­dentti on yllä­pi­tä­nyt arvo­kasta vuoro­pu­he­lua ja vahvis­ta­nut kansain­vä­listä asemaamme.

On tärkeä pohtia ratkai­suja, jotka tule­vina vuosina paran­ta­vat ei ainoas­taan Suomen, vaan koko Euroo­pan turval­li­suutta. Euroo­pan puolus­tusu­nio­nin kehit­tä­mi­nen on Suomelle tärkeää. Valtaosa Euroo­pan unio­nin jäsen­maista ja lähim­mistä kump­pa­neis­tamme on puolus­tus­liitto Naton jäse­niä. Lissa­bo­nin sopi­muk­sen soli­daa­ri­suus- ja turva­ta­kuu­lausek­keet koske­vat täysi­mää­räi­sesti vain EU:n Nato-jäse­niä. 

Valtio­neu­vos­ton ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sessa selon­teossa sekä halli­tus­oh­jel­massa tode­taan, että Suomen mahdol­li­suutta hakea Nato-jäse­nyyttä tarkas­tel­laan reaa­liai­kai­sesti kansain­vä­li­sen turval­li­suusym­pä­ris­tön muutok­set huomioon ottaen. Turval­li­suusym­pä­ris­tön kehi­tystä on arvioi­tava nyt, mutta myös viik­ko­jen ja vuosien päähän. Voi olla, ettei tilanne ole para­ne­maan päin.

Nato on euroop­pa­lai­nen puolus­tus­rat­kaisu, joka vahvis­taisi meidän sekä lähia­lueit­temme turval­li­suutta. Meillä ei ole mitään syytä hötkyillä. Natoon ei ole pika­tietä. Polkua kohti jäse­nyyttä raken­ne­taan vain kansa­lais­ten tuella ja yhdessä kump­pa­niemme kanssa. 

Arvoisa puhe­mies, 

Ukrai­nan asia on meidän asiamme. Suomella ja Euroo­pan unio­nilla ei ole ainoas­taan omasta turval­li­suus­tar­pees­taan nouseva legi­tiimi intressi, vaan maail­man­po­liit­ti­nen velvol­li­suus tehdä voita­vansa sopi­mus­poh­jai­sen järjes­tyk­sen eteen. Länsi­mais­ten arvo­jen ja demo­kra­tioi­den voima on tarjota toivoa ja tule­vai­suutta pimey­den­kin keskelle. 

John Donne kiteyt­tää turval­li­suu­den kohta­lo­nyh­tey­temme seuraa­vasti: 

Yksi­kään ihmi­nen ei ole saari, täydel­li­nen itses­tään; jokai­nen on pala­nen manner­maata, koko­nai­suu­den osa: 

jos meri huuh­tai­see mukaansa maakim­pa­leen, niin Eurooppa piene­nee vastaa­vasti, 

samoin kuin piene­nee niemi­maa ja myös maatila, joka kuuluu sinun ystä­vil­lesi tai sinulle itsel­lesi; 

jokai­sen ihmi­sen kuolema vähen­tää minua, sillä minä sisäl­lyn ihmis­kun­taan; 

äläkä sen vuoksi konsa­naan lähetä kysy­mään kenelle kellot soivat; ne soivat sinulle.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.11.2024

Sote-palve­luita ei voi pelas­taa pelas­ta­matta taloutta

Kansan­edus­taja Oskari Valto­lan pitämä kokoo­muk­sen ryhmä­puhe väli­ky­sy­myk­seen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen pelas­ta­mi­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kun Orpon halli­tus aloitti työnsä, Suomi

19.11.2024

Ukrai­nan tuen on jatkut­tava yhä päät­tä­väi­sem­pänä, voimak­kaam­pana ja yhte­näi­sem­pänä

Tuhat päivää. Tuhat pitkää päivää ja yötä Ukraina on tais­tel­lut vapau­tensa puolesta julmaa aggres­siota vastaan. Ukraina tais­te­lee länsi­mais­ten arvo­jen puolesta.

13.11.2024

Kokoo­mus tukee Suomen osal­lis­tu­mista Naton rauhan ajan tehtä­viin

Kansan­edus­taja Jarno Limnél­lin ryhmä­pu­heen­vuoro puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2025. Nato-jäse­­nyy­­temme myötä jätimme taakse soti­laal­li­sen liit­tou­tu­mat­to­muu­den

Skip to content