Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Elinkeinopolitiikan verkosto / Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tii­kan keski­öön

Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka talous­po­li­tii­kan keski­öön

Julkaistu:

Suomen talous­po­liit­ti­nen keskus­telu kaipaa uudis­ta­mista. Suomen kansan­ta­lous kärsii sitkeästä raken­ne­työt­tö­myy­destä ja valtion­ta­lou­den alijää­mästä, vaikka elämme korkea­suh­dan­teen huipulla.

Näiden talous­on­gel­mien taus­talla on elin­kei­no­ra­ken­teen murros, joka on vienyt Suomesta tehtaita ja työpaik­koja ulko­maille. Suomeen ei ole synty­nyt riit­tä­västi uusia kasvua­loja, jotka olisi­vat pysty­neet korvaa­maan Nokia-klus­te­rin hajoa­mi­sessa ja suoma­lais­yri­tys­ten kansain­vä­lis­tyessä tapah­tu­neet mene­tyk­set. Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka ovat keskei­sessä asemassa uusien kasvua­lo­jen kehit­tä­mi­sessä ja elin­kei­no­ra­ken­teen vahvis­ta­mi­sessa. Ne eivät kuiten­kaan ole olleet Suomen talous­po­liit­ti­sen keskus­te­lun ytimessä, mikä on keskit­ty­nyt makro­ta­lou­den kysy­myk­siin (työt­tö­myy­teen, budjet­ti­va­jei­siin, vero­tuk­seen, jne.). Nyt elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiikka pitää nostaa talous­po­li­tii­kan keski­öön. Niiden avulla voidaan vaikut­taa suoraan Suomen talous­on­gel­mien juuri­syi­hin.

Suomen elin­kei­no­ra­kenne ei ole riit­tä­vän vahva ja moni­puo­li­nen. Tämä kävi ilmi vuonna 2008 alka­neessa maail­man­ta­lou­den krii­sissä, joka paljasti Suomen kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sen yritys­toi­min­nan kapeu­den. Esimer­kiksi Ruotsi selvisi krii­sistä paljon parem­min ja nopeam­min moni­puo­li­sem­man elin­kei­no­ra­ken­teensa ansiosta. Suomen kansan­ta­lous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisä­ar­von kasvua­loja.

Suomen kansan­ta­lous kaipaa kipeästi uusia, korkean lisä­ar­von kasvua­loja.

Niiden kehit­tä­mi­nen vaatii elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tii­kan toimin­ta­mal­lien uudis­ta­mista. Yritys­ten yleis­ten toimin­ta­puit­tei­den paran­ta­mi­nen tai perin­teis­ten sekto­rien kilpai­lue­tu­jen vaali­mi­nen eivät yksin riitä uusien kasvua­lo­jen synnyt­tä­mi­seen. Tämä on nähty parin viime vuosi­kym­me­nen aikana. Julki­selta sekto­rilta vaadi­taan stra­te­gi­sem­paa ja aktii­vi­sem­paa toimin­taa uusien kasvua­lo­jen kehit­tä­mi­sessä. Tämä tarkoit­taa mm. suoma­lai­siin kilpai­lue­tui­hin ja uuteen yritys­toi­min­taan perus­tu­vien pain­opis­te­va­lin­to­jen teke­mistä kansain­vä­li­sesti lupaa­villa liike­toi­minta-alueilla.

Stra­te­gi­sia pain­opis­te­va­lin­toja tarvi­taan, koska julki­sen sekto­rin resurs­sit ja suoma­lais­yri­tys­ten kilpai­lue­dut ovat rajal­li­set. Pain­opis­tea­lu­eet tuovat yhteen tietyn alan liike­toi­min­taa kehit­tä­viä yrityk­siä ja muita toimi­joita eri puolilta Suomea, jolloin ne voivat saavut­taa tärkeitä yhteis­työ­etuja. Stra­te­gi­set pain­opis­teet luovat myös kansain­vä­listä näky­vyyttä ja refe­rens­sejä, jotka houkut­te­le­vat Suomeen inves­toin­teja ja osaa­mista. Julkis­hal­lin­non eri tasoilla on aina tehty yritys­toi­min­taan vaikut­ta­via valin­toja, mutta ne eivät ole olleet hyvin koor­di­noi­tuja tai syste­maat­ti­sesti toisi­aan täyden­tä­viä. Elin­keino- ja inno­vaa­tio­po­li­tiik­kaan tarvi­taan nyt stra­te­gi­sempi toimin­ta­malli. Se vaatii mm. vahvaa analyysi- ja tieto­poh­jaa, tiivistä ja pitkä­jän­teistä yhteis­työtä yritys­ken­tän kanssa sekä osaa­via julki­sen sekto­rin toimi­joita.

Talous­po­li­tii­kan uudis­ta­mi­nen vaatii myös kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­te­lun päivit­tä­mistä. Talous­po­li­tii­kassa on perin­tei­sesti keski­tytty yritys­ten kustan­nus- ja hinta­kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seen. Alhai­set kustan­nuk­set ja hinnat eivät kuiten­kaan takaa kestä­vää kilpai­lue­tua pitkällä aika­vä­lillä, kun alem­man kustan­nus­ta­son maista tule­vat yrityk­set satsaa­vat pitkä­jän­tei­sesti tuot­tei­densa laadun ja lisä­ar­von kehit­tä­mi­seen. Kestävä kilpai­luetu ja korkea elin­taso taataan vain ylivoi­mai­seen lisä­ar­voon panos­ta­malla. Tekno­lo­gis­ten, orga­ni­sa­to­ris­ten ja insti­tu­tio­naa­lis­ten inno­vaa­tioi­den ohella tämä vaatii asiak­kai­den tarpei­den syväl­listä ymmär­tä­mistä. Uusien kasvua­lo­jen kehit­tä­mi­sen osalta ylivoi­mai­seen lisä­ar­voon perus­tuva kilpai­lu­ky­ky­stra­te­gia on ainoa järkevä vaih­toehto.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.10.2024

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kosto: Halli­tuk­sen työelä­mä­uu­dis­tuk­set etene­vät hyvässä tahdissa

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kos­ton ensim­mäi­nen tapaa­mi­nen syksyn osalta tarjosi mielen­kiin­toi­sen katsauk­sen Suomen työelä­män ajan­koh­tai­siin uudis­tuk­siin. Työmi­nis­teri Arto Sato­nen vieraili (18.10.2024) kerto­massa uudis­tus­ten

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

Skip to content