Hallitus kehittää sovittelujärjestelmää kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi
Julkaistu:
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on linjattu tavoitteeksi vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistaminen. Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti ”laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella”. Tässäkin uudistuksessa tarkoituksena on ennen kaikkea kasvattaa Suomen pitkän tähtäimen kilpailukykyä.
Kokonaisuutta on työstetty kolmikantaisessa työryhmässä koko alkuvuoden ajan. Työmarkkinajärjestöillä on ollut mahdollisuuksia tuoda esille omia vaihtoehtojaan. Hallituksen suunnasta on useasti vedottu työmarkkinajärjestöihin, jotta vientivetoisesta palkkamallista neuvoteltaisiin kaksikantaisesti. Neuvottelut eivät ole kuitenkaan toteutuneet SAK:n vetäydyttyä neuvottelupöydästä. Olisikin toivottavaa, että asiasta löytyisi Suomen kannalta kestävä ratkaisu sopimalla. Tällöin lakimuutoksia ei tarvittaisi. Kestävänä vaihtoehtona ei kuitenkaan ole se, että jättäisimme työmarkkinat uudistamatta. Hallitus on sitoutunut siihen, että saamme 100 000 uutta työllistä Suomeen ja siihen, että joustavoitamme työmarkkinoita tukemaan kilpailukykyä ja talouden kasvua. Siitä syystä vahvistammekin vientivetoista työmarkkinamallia nyt lainsäädäntöteitse.
Suomen hyvinvointi nojaa keskeisesti vientialojemme menestykseen
Tavoitteena on nimenomaan turvata kansantalouden kokonaisetu. Suomi on pieni maa, jonka hyvinvointi riippuu pitkälti vientialojemme menestyksestä. Vientivetoisissa maissa julkisen talouden vahvistuminen riippuu pitkälti siitä, miten vientiyritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Suomen on oltava kilpailukykyinen keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Mitä paremmin vientiyrityksemme pärjäävät, sitä enemmän julkisen sektorin palkanmaksukyky vahvistuu. Vain tällä tavalla julkisten naisvaltaisten alojen palkkataso voi kestävällä tavalla nousta.
Huomionarvoista onkin, että Suomen työmarkkinamallin uudistaminen on myös julkisten ja naisvaltaisten alojen etu. Väitteet siitä, että hallitus ajaisi naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan, eivät pidä paikkaansa. Päinvastoin: nimenomaan nykyisillä rakenteilla palkkakuopasta on vaikea nousta. Esimerkiksi hoitajat tai varhaiskasvatuksen opettajat eivät voi päästä pois palkkakuopasta, jos julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Palkkakuopasta on mahdollista nousta silloin, kun Suomessa on työmarkkinamalli, joka vahvistaa julkista taloutta. Juuri siitä syystä tarvitsemme tätä uudistusta.
Työmarkkinaosapuolilla on jatkossakin täysi vapaus sopia palkankorotuksista
Meidän kannattaisi ottaa naapuristamme ja kilpailijastamme Ruotsista mallia vientivetoisen palkkamallin osalta. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa talous on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ruotsin sovittelutoimiston pääjohtaja, sosialidemokraattitaustainen Irene Wennemo kertoi viime syksynä Suomen työmarkkinamallia koskevassa seminaarissa, että sukupuolten välisiä palkkaeroja on pystytty Ruotsissa kaventamaan vientivetoisen työmarkkinamallin estämättä. Mallia on sovellettu siellä jo vuosia, ja tulokset puhuvat puolestaan. Ruotsissa vientivetoisen työmarkkinamallin sisällä naisvaltaisille työvoimapula-aloille on kohdennettu korkeampia palkankorotuksia.
Näin on mahdollista tehdä myös Suomessa. Tämä edellyttää, että julkisen sektorin työntekijäliitoilta löytyy riittävästi sisäistä solidaarisuutta kohdennuksista sopimiseen. Kysymys kuitenkin kuuluu yksinomaan sopijaosapuolille. Valtakunnallisten työehtosopimusten neuvotteleminen vientivetoisesti ei estä sitä, että paikallisesti voidaan sopia korkeammista korotuksista esimerkiksi työvoimapula-aloilla tai joidenkin ammattiryhmien kohdalla. Hallituksen esityksellä ei siis olla rajaamassa sopimisen vapautta. Osapuolet saavat edelleen vapaasti sopia keskenään palkoista ja työehdoista niin työehtosopimusneuvotteluissa kuin työpaikoillakin.
Hallituksen esitys vahvistaa jo vuosikymmenten ajan Suomessa noudatettua käytäntöä siitä, että valtakunnansovittelijat tukevat vientialoilla muodostuvaa palkankorotusten yleistä linjaa. Kyseessä ei ole siis dramaattinen muutos, vaan vientiteollisuus on jo pitkään avannut valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelukierroksen. Toivoisinkin, että esityksestä käytävässä keskustelussa keskityttäisiin tosiasioihin eikä sorruttaisi vastakkainasetteluun.
Saara Sofia Sirén
Kansanedustaja
Työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja
