Ensim­mäistä kertaa halli­tus­oh­jel­massa linja­taan selkeästi kivi­hii­len käytön lopet­ta­mi­sesta ja tuon­tiöl­jyn käytön puolit­ta­mi­sesta vuoteen 2030 mennessä. Itäme­ren suojelu ja kier­to­ta­lous saavat vauh­tia taka­ra­jasta, jonka mukaan puolet maata­lou­den lannasta ja jäte­ve­sien liet­teestä kulkee takai­sin lannoit­teeksi jo vuoteen 2025 mennessä.

Viime viikolla edus­kun­nassa käsi­telty uusi halli­tus­oh­jelma on tietysti kompro­missi, mutta varsin­kin ener­gia- ja jäte­asioi­den osalta mennään kaksi askelta eteen­päin. Luon­non­suo­jelu sai torjun­ta­voi­ton ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön itse­näi­syy­tenä, mutta on rehel­li­sesti todet­tava, että samalla kun ihmis­ten palve­luista leika­taan miljar­deja, myös luon­non­suo­je­lua­luei­den hankin­nassa joudu­taan sääs­tä­mään.

Tavoite 1: Kivi­hii­len normaa­lia­jan voima­lai­tos­käyttö päät­tyy

Tavoite on kunnian­hi­moi­nen, mutta minusta tarpeen ja tehtä­vissä. Yhdeksi väli­neeksi linja­simme, että pääs­töt­tö­män, uusiu­tu­van ener­gian osuus nousee yli 50 prosent­tiin. Tämän lisäksi tarvi­taan vielä paljon ydin- ja vesi­voi­maa sekä ener­gia­te­hok­kuutta, jotta hiilestä luopu­mi­nen onnis­tuu järke­västi jo 2030 mennessä. Vauh­di­tamme loik­kaa tässä vaiheessa korot­ta­malla fossii­lis­ten lämmi­tys­polt­toai­nei­den veroa 75 miljoo­nalla eurolla ja nosta­malla erik­seen sähkön ja lämmön yhteis­tuo­tan­non hiili­pääs­töistä kannet­ta­vaa veroa 90 miljoo­nalla eurolla.

Yhteis­tuo­tan­non hiili­ve­ron nosto on histo­rial­li­nen. Yhdessä irti hiilestä -linjauk­sen kanssa se on nyt selvä signaali erityi­sesti Helsin­gin, Turun, Vaasan ja Lahden seuduille, joiden ener­gian­tuo­tanto kattaa valtao­san Suomen hiili­voi­masta. Jatkossa kannat­taa inves­toida vain sellai­siin ratkai­sui­hin, joissa hiilellä ei ole roolia. Jos sähkön ja lämmön yhteis­tuo­tanto ei kestä hiili­pääs­tö­jensä verot­ta­mista ja syrjäy­tyy lämpö­pump­pu­jen, geoter­mi­sen lämmön, hukka­läm­pö­jen ja aurin­ko­läm­mön hyväksi, sitten olkoon niin.

Kivi­hiiltä voidaan tarvit­taessa varas­toida ja poik­keus­o­loissa käyt­tää 2030-luvul­la­kin. Silti hiilestä luopu­mi­nen on haas­tava tavoite. Se tulee vaati­maan lisää toimia sekä yhtei­seen tahto­ti­laan sitou­tu­mista avain­kau­pun­geilta ja ener­giayh­tiöiltä. Tämä on hyvä alku.

Tavoite 2: Tuon­tiöl­jyn käyttö koti­maan tarpei­siin puoli­te­taan

Öljy­riip­pu­vuu­den puolit­ta­mi­nen on vielä kunnian­hi­moi­sempi tavoite kuin hiilestä luopu­mi­nen. Osata­voit­teeksi kirja­simme, että uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den osuus liiken­teessä noste­taan 40 prosent­tiin. Se edel­lyt­tää ennen kaik­kea suoma­laista älyä ja uskal­lusta. 15 vuoden päästä bensa­tankki voi täyt­tyä esimer­kiksi metsä­teol­li­suu­den sivu­vir­roista (vaik­kapa St1 hake-etanoli ja UPM mäntyöl­jy­die­sel) ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den jätteistä (vaik­kapa Neste NEXBTL diesel).

Biopolt­toai­neilla on Suomessa ratkai­seva merki­tys, mutta öljyn puolit­ta­mi­nen edel­lyt­tää selvästi myös sähkö­au­to­jen nopeaa yleis­ty­mistä varsin­kin suurissa kaupun­geissa. Omassa perhees­säni olemme eläneet sähkö­au­ton varassa nyt kaksi vuotta. Pääsemme hyvin maalle Saloon ja pika­la­taus­ver­kos­ton laajen­tu­mi­sen ansiosta olemme käyneet myös esimer­kiksi Lappeen­ran­nassa ilman ongel­mia. Kyllä sähkö­au­ton­kin varassa jo pärjää.

Liikenne on öljyn pääkäyt­täjä, mutta meillä on edel­leen myös 200 000 öljy­läm­mit­teistä raken­nusta. Ruot­sissa öljy­läm­mi­tys on jo vuosia sitten käytän­nössä koko­naan vaih­tu­nut pellet­tiin ja maaläm­pöön. Nyt on aika meil­lä­kin.

Halli­tus­oh­jel­man vero­pa­ke­tissa tuetaan öljystä luopu­mista ennen kaik­kea auto­ve­ro­re­mon­tilla: auton hankin­ta­ve­roa keven­ne­tään lähes neljän­nek­sellä ja vuosit­taista ajoneu­vo­ve­roa koro­te­taan 100 miljoo­nalla eurolla. Kummas­sa­kin hiili­pääs­tö­por­ras­tusta jyrken­ne­tään. Jatkossa aiem­paa useam­malla on varaa uuteen, vähä­pääs­töi­seen ja turval­li­seen autoon. Toiseksi lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron hiili­kom­po­nen­tin nosta­mi­nen 75 miljoo­nalla eurolla lyhen­tää takai­sin­mak­suai­kaa, kun kodissa mieti­tään öljy­läm­mi­tyk­sen korvaa­mista puhtaam­milla vaih­toeh­doilla.

Tavoite 3: Puolet lannasta ja jäte­ve­si­liet­teestä hyöty­käyt­töön 2025 mennessä

Hahmot­te­limme halli­tus­oh­jel­maan eril­li­sen kärki­hank­keen kier­to­ta­lou­desta. Se tarkoit­taa laajasti ottaen sitä, että talou­den läpi kier­tä­vistä luon­non­va­roista saadaan enem­män hyötyä irti. Keskiössä on ravin­ne­pääs­tö­jen kään­tä­mi­nen ongel­masta raaka-aineeksi. Olemme nyt riip­pu­vai­sia tuon­nista monessa sellai­sessa ravin­teessa, jossa Suomessa syntyvä lanta riit­täisi koko maata­lou­temme tarpei­siin, jos lannan ravin­teet vaan saatai­siin tehok­kaasti kier­rä­tet­tyä. Ensim­mäistä kertaa halli­tus­oh­jel­massa linja­taan selvä ja kunnian­hi­moi­nen tavoite tähän pääse­mi­seksi.

Ravin­tei­den kier­to­ta­lous edel­lyt­tää tuntu­vaa panosta talteen­o­ton ja proses­soin­nin pilot­ti­hank­kei­siin. Jatkossa on hyödyn­net­tävä myös maata­lous­tu­kia siten, että ne kannus­ta­vat voimak­kaam­min muutok­seen, joka paran­taa maata­lou­den koti­mai­suusas­tetta, lisää työtä ja on ennen kaik­kea avain puhtaam­piin jokiin ja saaris­to­me­reen.

Kai Mykkä­nen
Kansan­edus­taja, Kokoo­muk­sen pääneu­vot­te­lija halli­tus­oh­jel­man puhtaat ratkai­sut ja biota­lous -osassa

Lisää sisältöä samassa kategoriassa