Heikki Autto: Vain vahva talous ja työllisyys takaavat Suomen menestystarinalle jatkon – koko Suomessa
Julkaistu:
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro välikysymykseen hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Suomalaisten ahkeruus ja osaaminen, niistä kumpuava kasvu ja kilpailukyky sekä maamme kansainvälinen kiinnostavuus ovat menestyksen käyttövoimaa nyt ja tulevaisuudessa. Kasvava kansantalous nostaa menestykseen koko maan ja sen kaikki alueet. Kokoomus näkee, että me suomalaiset emme kilpaile keskenämme: me olemme kaikki samassa veneessä – kilpailijamme ovat maailmalla.
Suomi on pitkä ja hieno maa. Jotta kaikki alueet voivat menestyä omista vahvuuksistaan käsin tarvitaan työllistäviä elinkeinoja sekä toimivia palveluita ja hyvää infrastruktuuria.
Jotta elinkeinoilla on edellytyksiä työllistää, tarvitaan toimivat työmarkkinat ja hyvää elinkeino- ja työllisyyspolitikkaa. Jotta palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata, tarvitaan vahvaa julkista taloutta. Työllisyyden, yrittäjyyden ja julkisen talouden tasapainon edistäminen ovatkin käytännössä parasta ja tärkeintä aluepolitiikkaa.
Keskustan välikysymyksestä tulee väistämättä olo, että joko hallitusohjelmaa ei ole luettu tai sitten ei ole perehdytty Suomen kilpailijamaiden kehitykseen, saati ymmärretty Suomen kohtaamien haasteiden syitä.
Vaikuttaa siltä, että keskusta edelleen uskoo – aiemman vasemmistohallituksensa tavoin – viisauden asuvan keskushallinnossa ja hyvinvoinnin syntyvän velanotosta; että velkaveturin kyydistä voitaisiin huolettomasti lapioida rahaa eri puolille ja se johtaisi kestävään kasvuun.
Kokoomuksessa - ja uskallan sanoa, että koko pääministeri Orpon hallituksessa - emme jaa tätä näkemystä.
Arvoisa keskusta
Vasemmistohallituksenne perintö sote-uudistuksineen, korjausvelkoineen ja velkavuorineen on alueiden näkökulmasta karu. Alueilla juuri nyt tapahtuva kehitys etenee teidän rakentaman soten ja siunaamienne rahoituspäätösten pohjalta.
Ja viestinne alueille oli tyhjä paperi hallitusneuvotteluihin. Tyhjä paperi. Kieltäydyitte vastuunkannosta ja yhteisestä työstä suomalaisten asioiden edistämiseksi – aikana, jolloin yhteistyötä tarvittaisiin ehkä enemmän kuin koskaan.
Tällä välikysymyksellä pyritte myös luomaan keinotekoista kahtiajakoa suomalaisten ja Suomen eri alueiden välille. Tällaisella vastakkainasettelulla Suomi ei nouse.
Suomessa talouden ja työn tuottavuuden kasvu on liian pitkään ollut liian hidasta. Väestön ikääntyminen, kasvava julkinen velka ja pula osaavasta työvoimasta haastavat maamme tulevaisuutta. Tarvitsemme lisää tilaa ihmisten ahkeruudelle, yrittäjyydelle ja kekseliäisyydelle.
Pääministeri Orpon hallituksessa puramme yritysten kasvun esteitä muun muassa panostamalla osaavan työvoiman saatavuuteen: korkeakoulujen aloituspaikkamääriä on lisätty tuntuvasti koko maassa. Teemme historiallisen suuria tutkimus- ja kehityspanostuksia. Panostukset koulutukseen ja osaamiseen luovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle kaikkialla Suomessa ja vahvistavat paitsi hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, myös työllisyyttä.
Uudistamalla ja virtaviivaistamalla investointien luvituksen vahvistamme talouskasvua ja mahdollistamme Suomen nousun puhtaan energian suurvallaksi ja Euroopan teollisuuden puhtaan siirtymän keskeiseksi toimijaksi.
Toteuttamalla tarvittavat työmarkkinauudistukset ja huolehtimalla kasvuun kannustavasta verotuksesta luodaan vakaat ja ennakoitavat olosuhteet, joissa työpaikkoja voi syntyä joka puolelle maata.
Liikennepolitiikan ytimessä on koko Suomen elinvoiman ja kasvun lisääminen. Uusi asfaltti tulee kesällä tuoksumaan eri puolilla Suomea, kun laitamme alueiden infraa kuntoon historiallisilla panostuksilla. Lentoyhteydet maakuntakentille on turvattu.
Hallitus haluaa, että ruoantuotanto Suomessa on kannattavaa ja elintarvikevienti vetää. Kokoomukselle on tärkeää, että tämä hallitus ei tee kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia.
Tällä hallituskaudella myös EU-vaikuttamiseen on otettu uudenlainen ote. Suomi on nyt aktiivinen toimija, jolla on selkeät kannat ja osaamista asiansa edistämiseen.
Tämän seurauksena on selvää, että esimerkiksi metsäpolitiikka pystytään pitämään paljon vahvemmin omissa käsissämme verrattuna viime vaalikauden haparointiin.
Viime vaalikauden passiivisuuden sijaan Suomen aktiivisuus on näkynyt vaikkapa siinä, miten Itärajan ja koko Itä-Suomen vaikea tilanne on nyt nostettu esiin EU-tasolla.
Koko Suomen menestys ei synny yksittäisistä hankkeista tai eripuran kylvämisestä ja vastakkainasettelusta, jota tällä välikysymyksellä lietsotaan.
Pääministeri Orpon hallitus tekee sellaista elinvoimapolitiikkaa, jossa kaikkia alueita kehitetään niiden omista vahvuuksista käsin. Vain vahvalla taloudella ja työllisyydellä voimme pitää huolta siitä, että suomalaiset saavat maansa menestystarinalle jatkoa myös tulevaisuudessa – ihan koko Suomessa.