Suomessa asuu yli 5,5 miljoo­naa ihmistä, joiden jokai­sen elämään poli­tiikka vaikut­taa. On siis selkeää, että poli­tiik­kaan osal­lis­tu­mi­seen ja sen seuraa­mi­seen on jokai­sella oikeus.

Ongel­mana on kuiten­kin poli­tii­kan vaikea ymmär­tä­mi­nen. Jos seuraat edus­kun­nan täysis­tun­toa saatat huomata polii­tik­ko­jen käyt­tä­vän hyvin paljon erilai­sia termejä, slan­gia ja kieltä, jota on monien suoma­lais­ten vaikea ymmär­tää. Sitä kutsu­taan poliit­ti­seksi slan­giksi.

Poliit­tista slan­gia ovat mm. moni­mut­kai­set termit, kuten kestä­vyys­vaje, tule­vai­suusin­ves­tointi, pääomit­ta­mi­nen tai vaik­kapa budje­tointi. Vaikka poliit­ti­nen slangi ja vaikeat termit saavat polii­ti­kon kuulos­ta­maan hyvin vakuut­ta­valta, saat­taa se jättää monille kuun­te­li­joille aukkoja siitä mistä juuri puhut­tiin ja mitä sillä tarkoi­te­taan.

Miksi polii­ti­kot siis käyt­tä­vät jokai­sessa tilan­teessa poliit­tista slan­gia selko­kie­len sijaan?

Pitää kuiten­kin muis­taa, että poliit­ti­nen slangi ei ole vain vakuut­ta­vuu­den teho­keino, vaan poliit­ti­sen vuoro­vai­ku­tuk­sen kätevä työkalu. Siitä huoli­matta suuri osa suoma­lai­sista ei sitä ymmärrä. Poliit­tista slan­gia on varmasti hyvä käyt­tää silloin kun sano­maa pyri­tään välit­tä­mään toisille polii­ti­koille, mutta muissa tilan­teissa se voi kuiten­kin olla vain este asian ymmär­tä­mi­seen.

Miksi polii­ti­kot siis käyt­tä­vät jokai­sessa tilan­teessa poliit­tista slan­gia selko­kie­len sijaan?

Kirjoit­taja: TET-harjoit­te­lija ja 15-vuotias poli­tii­kan tark­kai­lija Leo Lehti 6.11.2019

Lisää sisältöä samassa kategoriassa