Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Hyvinvointipolitiikan verkosto / Hyvin­voin­ti­po­li­tii­kan verkosto: Hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa maakun­tiin

Hyvin­voin­ti­po­li­tii­kan verkosto: Hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa maakun­tiin

Julkaistu:

Sote-uudis­tuk­sen läpi­vienti on halli­tus­kau­den yksi tärkeim­mistä tavoit­teista. Kaikilla osapuo­lilla on oma näkö­kanta siitä, mitä se tarkoit­taa ja mihin sillä pyri­tään.

Ihmi­sillä on myös huolia palve­lui­den saata­vuu­desta, kustan­nus­ten noususta ja palve­lun laadun heik­ke­ne­mi­sestä. Koko­nai­suus on kuiten­kin niin iso, että se tarkoit­taa väki­sin­kin hyvin laajaa selvi­tys­työtä, jonka hahmot­ta­mi­nen vaatii syväl­listä pereh­ty­mistä ja sisäl­lön tunte­mista. Moni asian­tun­tija ottaa myös julki­sesti kantaa yksit­täi­siin asioi­hin omasta näkö­kul­masta, jolloin hän ei vält­tä­mättä ota huomioon kovin­kaan laajasti koko­nai­suutta. Moni asian­tun­tija on julki­sen puolen työn­te­kijä, joten heidän näkö­kul­mansa voi olla kohdis­tettu omaan koke­mus­poh­jaan.

Osassa alueista sairaan­hoi­to­piiri tuot­taa jo tule­van mallin mukaista palve­lua. Esimer­kiksi Etelä-Karja­lassa Eksote tuot­taa kaiken erikois­sai­raan­hoi­don ja perus­ter­vey­den­huol­lon vuodesta 2010 lähtien. Koko tämän ajan toimin­taa on kehi­tetty ja viimeis­ten vuosien aikana on koko­nai­suus alettu saamaan alueel­li­sesti yhte­ne­väksi. Toimin­nan kehit­tä­mi­nen vie aikaa ja mitään pika ratkai­suita ei ole odotet­ta­vissa missään. Etelä-Karja­lan pienessä maakun­nassa on sairaan­hoi­to­piiri suuri toimija. Puolen miljar­din budjetti on alueel­li­sesti valtava ja henki­lö­mää­rän ollessa yli 4000 on se yksi alueen suurim­mista orga­ni­saa­tioista.

Suuruus tuo muka­naa myös ongel­mia. Sama kuin muis­sa­kin suurissa julki­sissa orga­ni­saa­tioissa, hallinto on iso osa toimin­taa. Pienen yksit­täi­sen asian hoita­mi­nen voi vaatia päätök­sen ylim­mässä johdossa, joka on monen aske­leen päässä suorit­ta­vasta portaasta. Esimer­kiksi koti­hoi­don yksit­täi­nen työn­te­kijä luot­taa ohjel­maan, joka suun­nit­te­lee päivän aika­tau­lu­tuk­sen. Ohjelma juok­sut­taa työn­te­ki­jöitä ristiin ja työajasta menee suuri osa autossa istu­mi­seen. Kuiten­kin isossa tilas­tossa homma näyt­tää toimi­van tehok­kaasti. Yksit­täi­sen työn­te­ki­jän mahdol­li­suus vaikut­taa päätök­siin vähe­nee.

Suuren budje­tin kohdalla voi pien­ten summien merki­tys hävitä. Johto saat­taa käyt­tää rahaa merkit­tä­västi ulko­maan­mat­koi­hin, tarjoi­lui­hin, edus­tus­ti­lai­suuk­siin ja kiin­teis­töi­hin, joilla ei pienem­mässä budje­tissa olisi tilaa. Aikai­sem­min kuntien hoitaessa palve­luita, ei tämmöi­set olisi tulleet kysy­myk­seen, mutta nyt ne häviää muiden nume­roi­den sekaan budje­tissa. Polii­tik­ko­jen vastuu ja mahdol­li­suus vaikut­taa näissä on vähen­ty­nyt merkit­tä­västi. Aikai­sem­min jokai­sessa kunnassa mietit­tiin jokai­nen käytetty euro tarkasti, nyt koko maakun­nassa on yksi valtuusto, yksi halli­tus ja yksi tarkas­tus­lau­ta­kunta katso­massa isoa koko­nai­suutta.

Kuinka tarkas­tus­lau­ta­kunta voi seurata ja valvoa näin valta­vaa koko­nai­suutta, niin että ne pienet­kin yksi­tyis­koh­dat tulisi huomioi­tua? Tähän tarvi­taan ulkoi­sen tarkas­tuk­sen työn­te­ki­jät, tilin­tar­kas­ta­jat ja aktii­vi­set lauta­kun­ta­lai­set. Työ on koko­päi­vä­työtä ja sitä on valta­vasti. Kaik­keen toimin­taan ja inves­toin­tei­hin tulee olla aian­mu­kai­set perus­te­lut ja kymme­nien tuhan­sien inves­toin­tia ei voida ohit­taa pikku asiana.

Maakun­tien vastuulle tulee jäämään koko­nai­suuk­sien kehit­tä­mi­nen, mutta osa palve­luista on järke­vää tuot­taa yksi­tyi­sesti tai kolman­nen sekto­rin toimin­tana. Yksit­täi­nen palve­lu­talo voi hyvin olla kilpai­lu­tet­tua toimin­taa, samoin vastaan­ot­to­toi­minta tai vaikka hammas­hoito, joissa  tietty palvelu voidaan tuot­taa kustan­nus­te­hok­kaasti ja laaduk­kaasti pienessä napa­kassa yksi­kössä. Olen­naista ulkois­tuk­sissa on kuiten­kin ymmär­tää kilpai­lu­tus­ten teke­mi­sen perus­teet. Kritee­rit millä tuot­taja vali­taan pitää olla selkeät. Palve­lun hinta on yksi tekijä, mutta olen­naista on huoleh­tia myös palve­lun hyvästä laadusta. Sekä julki­selle sekto­rille, että ulkois­te­tulle palve­lulle tarvi­taan laadun­val­von­nan kannalta hyvä laatu­mit­ta­risto, joka tulee olla kilpai­lu­tuk­sen tärkeä osa. Ostettu palvelu pitää olla laadu­kasta ja se tulee pystyä mittaa­maan. Sopi­muk­seen tulee olla kirjat­tuna myös sank­tiot sopi­muk­sen rikko­mi­sesta, esimer­kiksi määrän tai laadun kannalta.

Meillä on Suomessa lukui­sia esimerk­kejä huonosti onnis­tu­neista kilpai­lu­tuk­sista, missä yksi­tyi­nen palve­lun­tuot­taja ei ole tuot­ta­nut sovit­tua palve­lua. Aina sank­tioita ei ole muis­tettu kirjoit­taa sopi­muk­siin, jolloin palve­lun tuot­taja on pääs­syt kuin koira verä­jästä. Samoin huonot ja epäon­nis­tu­neet kilpai­lu­tuk­set vievät huomion lukui­silta onnis­tu­neilta ulkois­tuk­silta. Julki­sella puolella laatua ei ole totuttu mittaa­maan, eikä huonosta palve­lusta ole ollut myös­kään sank­tioita. Johta­jat ovat vakuut­ta­neet toimi­vansa jatkossa parem­min ja tämä on riit­tä­nyt taas seuraa­vaan vuoteen, jolloin asiaa on mietitty uudel­leen.

Tule­vassa sote-ratkai­sussa on tärkeää luoda kaikelle toimin­nalle mitat­ta­vissa olevat laatu­kri­tee­rit, jotka koske­vat kaik­kia palve­lun­tuot­ta­jia. Palve­lui­den valvonta on orga­ni­soi­tava niin, että kaikki päätök­set on jolla­kin tavalla perus­tel­tuja ja valvot­tuja. Toimin­nan on oltava teho­kasta, niin kustan­nuk­sil­taan kuin laadul­taan. Poliit­ti­nen vastuu tästä on suuri ja isoja orga­ni­saa­tioita johdet­taessa iskee helposti vauh­ti­so­keus, jossa pienet asiat unoh­tu­vat. Orga­ni­saa­tion suuruus ei saa olla seli­tyk­senä sille, että yksit­täis­ten yksi­köi­den, niin julkis­ten kuin yksi­tyis­ten­kin toimin­taa ei tarkas­teta tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti.

Juha Jormakka

Projek­ti­pääl­likkö,
Saimaan AMK

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.10.2024

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kosto: Halli­tuk­sen työelä­mä­uu­dis­tuk­set etene­vät hyvässä tahdissa

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kos­ton ensim­mäi­nen tapaa­mi­nen syksyn osalta tarjosi mielen­kiin­toi­sen katsauk­sen Suomen työelä­män ajan­koh­tai­siin uudis­tuk­siin. Työmi­nis­teri Arto Sato­nen vieraili (18.10.2024) kerto­massa uudis­tus­ten

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

Skip to content