Yksi sote -uudis­tuk­sen tavoit­teista on palve­lui­den inte­graa­tio. Inte­graa­tio­ta­voite ei koske ainoas­taan sote -palve­luja, vaan myös niiden sovit­ta­mista yhteen esimer­kiksi kasvu­pal­ve­lui­den kanssa. Inte­graa­tion merki­tys koros­tuu, kun puhu­taan paljon palve­lua tarvit­se­vista asiak­kaista.

Nykyi­nen palve­lu­jär­jes­telmä on sirpa­loi­tu­nut niin, että paljon palve­lua tarvit­seva asia­kas joutuu usein hake­maan palve­luja useista eri paikoista.  Esimer­kiksi koke­mus­asian­tun­tija Katja Lemberg asioi vajaan neljän vuoden aikana kolmes­sa­kym­me­nessä eri orga­ni­saa­tiossa ja tapasi sata ammat­ti­laista. Hänet kohdat­tiin eri palve­luissa yksit­täis­ten palve­lu­tar­pei­den ja oirei­den kautta ja tarkas­tel­tiin vain pientä sirpa­letta hänen elämän­ko­ko­nai­suu­des­taan. Koko­nai­suu­den hallinta jäi Katjalle itsel­leen ja tämä tapah­tui tilan­teessa, jossa hän oli masen­nuk­seen sairas­tut­tu­aan kaik­kein heikoim­mil­laan.

Vaikka Katjan koke­muk­sissa on kyse yksit­täis­ta­pauk­sesta, kuvaa­vat ne ylei­sem­min­kin sirpa­loi­tu­neen palve­lu­jär­jes­tel­män kehit­tä­mis­tar­peita. Mikäli paljon palve­luja tarvit­se­van asiak­kaan tilan­netta ei tarkas­tella koko­nai­suu­tena, voivat eri palve­lui­den tavoit­teet olla keske­nään risti­rii­tai­sia. Yhden ammat­ti­lai­sen mielestä työ on asiak­kaalle parasta lääkettä, toinen ehdot­taa lepoa, kolman­nen mielestä asiak­kaan tulisi liik­kua enem­män, neljän­nen kehot­taessa häntä keskit­ty­mään kodin siis­tinä pitä­mi­seen. Tavoit­tei­den ollessa risti­rii­tai­sia ei eri palve­luille asetet­tuja tavoit­teita saavu­teta, vaikka asia­kasta autet­tai­siin kaksin käsin. Sen sijaan syntyy kierre, jossa palve­lu­tarve kasvaa edel­leen, mutta asia­kas voi silti jäädä vaille ensi­si­jai­sesti tarvit­se­maansa palve­lua. Tällöin hoide­taan pikem­min­kin oireita kuin niiden taus­talla olevia syitä.

Sirpa­loi­tu­neessa palve­lu­jär­jes­tel­mässä myös asia­kas­tieto on sirpa­leina. Eri ammat­ti­lais­ten välistä tiedon­ku­lun puutetta perus­tel­laan useim­mi­ten tieto­suo­jalla. Näin jopa tilan­teissa, joissa lain­mu­kaista estettä viran­omai­syh­teis­työlle ei ole, vaan laki jopa velvoit­taa eri toimi­joita yhteis­työ­hön. Usein palve­lui­den väli­nen tiedon­kulku jää asiak­kaan vastuulle.  Asia­kas ei kuiten­kaan vält­tä­mättä tiedä, mitä kertoa kenel­le­kin ja miksi. Myös käytet­tä­vissä oleva aika on rajal­li­nen asiak­kaan joutuessa aina uuden ammat­ti­lai­sen kohda­tes­saan selit­tä­mään, kuka hän on ja mihin hän tarvit­see apua. Tällöin keskus­telu rajau­tuu herkästi yhteen palve­luun jota ei sovi­teta yhteen muiden palve­lui­den kanssa.

Sirpa­lei­sessa palve­lu­jär­jes­tel­mässä huka­taan resurs­seja.  Palve­lui­den yhteen­so­vit­ta­mat­to­muu­desta aiheu­tuva hukka kasvaa erityi­sen suureksi paljon palve­lua tarvit­se­vien palve­luissa.  Hukkaa lisää edel­leen, jos tieto eri palve­lui­den välillä ei kulje. Hukan vält­tä­mi­seksi tarvi­taan sekä palve­lui­den että asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­mien inte­graa­tiota ja eri palve­lui­den koor­di­naa­tiota.

Inte­graa­tio on keino sekä tuot­taa parem­pia ja vaikut­ta­vam­pia palve­luja että saada sääs­töjä aikaan. Palvelu on vaikut­ta­vaa kun oikea asia­kas on oikeassa paikassa oike­aan aikaan. Sääs­töjä syntyy, kun asiak­kaat saavat ajoissa apua, sen sijaan että ongel­mat ennät­täi­si­vät pitkit­tyä ja kasaan­tua. Toisaalta sääs­töjä syntyy palve­lui­den turhan pääl­lek­käi­syy­den jäämi­sestä pois, eikä siinä ole suin­kaan kyse palve­lun laadun heiken­nyk­sestä vaan pikem­min­kin päin­vas­toin.  Inte­graa­tio onkin tavoite, johon kannat­taa pyrkiä.

Anna-Liisa Lämsä,
KT, verkos­to­pääl­likkö, kokoo­muk­sen sote­työl­li­syys-vaikut­ta­ja­ryh­män puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa