Kokoo­muk­sen 20 keinoa ikään­ty­nei­den ja riski­ryh­mään kuulu­vien arjen, tervey­den ja toimin­ta­ky­vyn tuke­mi­seksi

Koro­na­vi­ruk­sen hillit­se­mi­seksi tehdyt vält­tä­mät­tö­mät rajoi­tuk­set ovat kaik­kialla Suomessa pysäyt­tä­neet arjen sellai­sena kuin olemme sen aiem­min tunte­neet. Muut­tu­neissa olosuh­teissa on kuiten­kin varmis­tet­tava jokai­selle turval­li­nen arki.

Huoli omasta ja lähei­sen pärjää­mi­sestä on nyt monella suuri. Erityi­sesti ikään­ty­neillä ja muilla riski­ryh­miin kuulu­villa on kohon­nut riski saada koro­na­vi­rus­tar­tun­nasta vakava oire­kuva. Siksi riski­ryh­mien suoje­le­mi­nen on ensiar­voi­sen tärkeää.

Moni ikään­ty­nyt tarvit­see apua selvi­täk­seen poik­keus­o­lo­jen yli. Ilah­dut­ta­valla tavalla monet suoma­lai­set ovat jo lähte­neet tarjoa­maan apuaan omassa lähiym­pä­ris­tös­sään. Yrityk­set ympäri Suomen ovat kehit­tä­neet palve­lu­rat­kai­suja ikään­ty­nei­den tuke­mi­seksi ja lukui­sat järjes­töt jalkau­tu­neet avun ja tuen järjes­tä­mi­seksi.

Poik­keus­o­lot rajaa­vat elämäämme, mutta se ei saa vähen­tää soli­daa­ri­suut­tamme ja kunnioi­tus­tamme muita ihmi­siä kohtaan. Ikään­ty­neet tarvit­se­vat tässä poik­keus­ti­lan­teessa kaiken mahdol­li­sen tuen ja arvos­tuk­sen. Kokoo­mus pitää vält­tä­mät­tö­mänä, että poik­keus­ti­lan aikana meidän on huoleh­dit­tava siitä, että yksi­kään ikään­ty­nyt tai riski­ryh­mään kuuluva ei jää koro­na­krii­sissä vaille tarvit­se­maansa apua ja tukea.

Kokoo­mus edel­lyt­tää, että ikäih­mis­ten arjen, tervey­den ja toimin­ta­ky­vyn tuke­mi­seksi tehdään selkeitä valta­kun­nal­li­sia linjauk­sia ja ohja­taan niiden toteut­ta­mi­seen riit­tä­vät resurs­sit. Myös kuntien ja kansa­lais­jär­jes­tö­jen hyvä yhteis­työ tässä haas­ta­vassa tilan­teessa koros­tuu.

Turval­li­sesta arjesta on huoleh­dit­tava

Poik­keus­o­loissa moni ikään­ty­nyt on entistä enem­män muiden ihmis­ten avun ja tuen varassa.

Koro­na­krii­sin keskellä on vält­tä­mä­töntä varmis­taa, että kukaan ei jää oman kotinsa vangiksi, vaille tarvit­se­maansa apua ja tukea. On muis­tet­tava, että kaikilla ei ole omaista tai ystä­vää, joka voisi asioida ruoka­kau­passa tai aptee­kissa heidän puoles­taan.

Taudilta suojau­tu­vien, kotiinsa jäävien ikäih­mis­ten sekä muiden riski­ryh­miin kuulu­vien on poik­keus­o­lois­sa­kin saatava kotiinsa riit­tä­vät palve­lut ja apu, jotta turval­li­nen kotona asumi­nen toteu­tuu. Myös mahdol­li­suutta hank­kia palve­luita, jotka tuke­vat omassa kodissa asumista, on paran­net­tava.

Riski­ryh­miä on myös kyet­tävä suojaa­maan koro­na­tar­tun­noilta parem­min. Tervey­den­huol­lon lisäksi myös koti­hoi­toon ja vanhus­ten hoivaan on saatava riit­tä­västi suoja­vä­li­neitä, jotta taudin leviä­mistä voidaan ehkäistä. Hoiva­ko­tien ja koti­hoi­don henki­lös­töä tulisi myös testata sään­nöl­li­sesti oireet­to­mien kanta­jien löytä­mi­seksi leviä­mi­sen ehkäi­se­mi­seksi. Myös hoiva­ko­tei­hin koti­hoi­dosta tai sairaa­la­hoi­dosta siir­ty­vät uudet asuk­kaat tulisi testata ennen siir­toa ja aset­taa karan­tee­nin omai­siin oloi­hin kahdeksi viikoksi.

Kokoo­mus ehdot­taa:

• 1. Riit­tävä ja luotet­tava tieto tarjolla olevista palve­luista ja tuesta on varmis­tet­tava jokai­selle ikään­ty­neelle ja riski­ryh­mään kuulu­valle. Avun tarpeessa olevia on aktii­vi­sesti etsit­tävä ja heihin on oltava sään­nöl­li­sesti yhtey­dessä. Infor­moin­nissa on huomioi­tava eri vies­tin­tä­ka­na­vat mahdol­li­sim­man monen ikäih­mi­sen tavoit­ta­mi­seksi.
• 2. Palve­luse­te­lit tarvi­taan osaksi keino­va­li­koi­maa, jolla turva­taan perus­pal­ve­lu­jen saata­vuus ja kotiin tuota­vat palve­lut. Palve­luse­te­lillä on mahdol­li­suus hank­kia esimer­kiksi kotiin­kul­je­tus­pal­ve­luita lääk­keille ja ruualle. Palve­luse­te­lillä myös varmis­te­taan perus­pal­ve­lu­jen saata­vuus ilman viiveitä ja keven­ne­tään koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­maa kuor­mi­tusta sosi­aali- ja tervey­den­huol­toon. Palve­luse­te­lillä voitai­siin myös lisätä mahdol­li­suuk­sia fyysi­sen kunnon yllä­pi­tä­mi­seen, liikun­nan lisää­mi­seen ja kuntou­tuk­seen, mikä tukisi ikään­ty­neillä hyvän toimin­ta­ky­vyn säilyt­tä­mistä.
• 3. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leik­kaus on perut­tava ja ikään­ty­neille on toteu­tet­tava Sitran mallin mukai­nen paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys. Mallissa koti­ta­lous­vä­hen­nys on pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Näin varmis­te­taan, että jokai­sella on toimeen­tu­los­taan riip­pu­matta mahdol­li­suus hank­kia tarvit­se­mi­aan palve­luita.
• 4. Ateria­pal­ve­lua voitai­siin laajen­taa suurem­malle joukolle poik­keus­ti­lan aikana. Se vähen­täisi kaupas­sa­käyn­nin tarvetta ja ikäih­mi­sen kerran päivässä saama lämmin ateria rauhoit­taisi myös monen omai­sen mieltä.
• 5. Riit­tä­vät ja asian­mu­kai­set suoja­vä­li­neet on varmis­tet­tava hoiva­hen­ki­lös­tölle kotiin tuota­vien, vält­tä­mät­tö­mien sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den turvaa­mi­seksi ja ikään­ty­nei­den suojaa­mi­seksi koro­na­tar­tun­noilta.
• 6. Virus­tes­tausta on lisät­tävä. Koro­na­vi­rus­tar­tun­to­jen leviä­mi­sen ehkäi­se­mi­seksi ikään­ty­nei­den palve­luissa on varmis­tet­tava, että vanhus­pal­ve­lui­den työn­te­ki­jöitä testa­taan sään­nöl­li­sesti ja myös hoiva­ko­tei­hin siir­ty­vät uudet asuk­kaat testa­taan. Siir­ty­vät asuk­kaat tulisi myös aset­taa karan­tee­niin kahdeksi viikoksi.
• 7. Digi­taa­li­set ratkai­sut ja tekno­lo­gia on saatava avuksi ikäih­mis­ten asioin­nin ja yhtey­den­pi­don helpot­ta­mi­seksi. Ikään­ty­neille tarvi­taan help­po­käyt­töi­siä väli­neitä, kuten moni­pal­ve­lu­päät­teet, sekä tukea niiden otta­mi­seksi käyt­töön.

Oikea-aikai­nen hoito on turvat­tava poik­keus­o­lois­sa­kin

Tämän­het­ki­sen tiedon valossa valtaosa väes­töstä sairas­taa koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­man taudin lievä­oi­rei­sena, mutta koro­nan on havaittu aiheut­ta­van vaka­via oireita erityi­sesti ikään­ty­neille, eli yli 70-vuotiaille ja muille riski­ryh­mään kuulu­ville. Iäkkäillä riski on korkein yli 80-vuotiailla. Vaka­van infek­tion vaaraa lisää­vät myös perus­sai­rau­det, jotka merkit­tä­västi huonon­ta­vat sydä­men ja keuh­ko­jen toimin­taa tai elimis­tön vastus­tus­ky­kyä.

Riski­ryh­mien suojaa­mi­sen ja taudin ennal­taeh­käi­syn lisäksi on tärkeää varmis­taa nopeasti hoito, kun epäil­lään hengi­tys­tiein­fek­tiota ikään­ty­neellä tai riski­ryh­mään kuulu­valla, sillä koro­nalla voi myös olla pitkä­ai­kai­sia terveys­vai­ku­tuk­sia.

Ikäih­mi­set käyt­tä­vät normaa­lio­loissa paljon terveys­kes­kus­pal­ve­luja ja oikea-aikai­nen hoitoon pääsy on koro­na­ti­lan­teesta huoli­matta tärkeää tervey­den ja toimin­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­seksi. Kiireet­tö­män hoidon saata­vuus poik­keus­o­loissa on turvat­tava siten, että oikea-aikai­nen hoito toteu­tuu muil­le­kin kuin koro­na­po­ti­laille.

Moni sairaus vaatii sään­nöl­listä hoitoa. Esimer­kiksi sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien, syövän, diabe­tek­sen ja mielen­ter­vey­son­gel­mien hoita­mi­seksi on varmis­tet­tava, että ihmi­set voivat ja he uskal­ta­vat hakea apua tervey­son­gel­miinsa koro­nae­pi­de­mian aika­na­kin. Mikäli oikeaa hoitoa ei saada ajoissa, on riskinä tervey­son­gel­mien pahe­ne­mi­nen. Tämä voi pahim­mil­laan johtaa monien ihmis­hen­kien ennen­ai­kai­seen menet­tä­mi­seen. Siksi ikäih­mis­ten kiireel­lis­ten vaivo­jen hoitoon pääsy on turvat­tava myös koro­nae­pi­de­mian aikana.

Tarpeel­li­sista lääkäri- ja seuran­ta­käyn­neistä ei tuli­si­kaan luopua kuin aivan vält­tä­mät­tö­mästä syystä. Tällöin­kin poti­laille on tarjot­tava mahdol­li­suutta asioida esimer­kiksi etäpal­ve­luilla tai puhe­li­mitse, jotta hoidon oikea-aikai­suus voidaan turvata ja ongel­mien pahe­ne­mi­nen estää.

Yhä useampi ikään­ty­nyt on myös vaarassa kokea vaka­vaa yksi­näi­syyttä eris­täy­ty­mi­sen seurauk­sena. Rutii­nien rikkou­tuessa päih­tei­den­käyttö voi lisään­tyä ja henki­nen hyvin­vointi olla koetuk­sella. Tämä lisää riskiä mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle tai pahe­ne­mi­selle.

Kokoo­mus ehdot­taa:

• 8. Teho­kas vies­tintä koro­nain­fek­tiosta, infek­tion ennal­taeh­käisy ja hoito on varmis­tet­tava myös ikäih­mi­sille.
• 9. Kiiree­töntä hoitoa ja palve­lua ei saa ennen­ai­kai­sesti, kohtuut­to­masti vähen­tää koro­nae­pi­de­mi­aan varau­tu­mi­seksi. Ikäih­mi­sen varauk­sen peruut­ta­mi­nen pitäisi tehdä vasta huolel­li­sen harkin­nan perus­teella ja mahdol­li­suuk­sien mukaan palvelu on järjes­tet­tävä muulla, asiak­kaalle sopi­valla tavalla, kuten puhe­li­mitse tai etäyh­tey­dellä.
• 10. Moni­sai­rai­den ja paljon palve­luita tarvit­se­vien asemaan on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota palve­lui­den järjes­tä­mi­sessä poik­keus­o­lo­suh­teissa.
• 11. Yksi­näi­syys, mielen­ter­veys- ja päih­deon­gel­mat, sekä muu akuutti avun ja tuen tarve on otet­tava aktii­vi­sesti puheeksi perus­pal­ve­luissa ja varmis­tet­tava mata­lalla kynnyk­sellä tuki ongel­mien ilme­tessä. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­desta on huoleh­dit­tava kaikissa ikäryh­missä.
• 12. Omais­hoi­ta­jien asemaan koro­na­krii­sissä on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Kuntien on syytä varau­tua tilan­tee­seen, jossa omais­taan hoitava henkilö sairas­tuu koro­na­vi­ruk­seen.
• 13. Erityi­sesti muis­ti­sai­rai­den ja heidän omais­tensa tilanne koro­na­krii­sissä on haas­tava, sillä monia tuki­pal­ve­luita, kuten ryhmä­toi­min­toja ja päivä­toi­min­taa on jouduttu koro­nan vuoksi peru­maan. Muis­ti­sai­raalle rutii­nien muut­tu­mi­nen voi olla kuor­mit­ta­vaa. Tiiviistä yhtey­den­pi­dosta ja neuvon­nasta omais­taan hoita­ville on huoleh­dit­tava.
• 14. Koro­na­krii­sin jälki­hoi­dossa on varau­dut­tava palve­lui­den kuor­mit­tu­mi­seen ja varmis­tet­tava mata­lan kynnyk­sen palve­lui­den ja perus­pal­ve­lui­den saata­vuus. Patou­tu­neet jonot on puret­tava viiveettä hait­to­jen mini­moi­mi­seksi, tarvit­taessa osto­pal­ve­lua hyödyn­täen, esim. palve­luse­te­lillä sekä perus­ter­vey­den­huol­lossa että erikois­sai­raan­hoi­dossa.

Toimin­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mistä vältet­tävä - ikään­ty­nei­den liikun­nasta ja kuntou­tuk­sesta huoleh­dit­tava

Normaa­lio­loissa esimer­kiksi liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut ovat ikäih­mis­ten arjessa tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä. Muista eris­täy­ty­mi­nen on nyt välit­tö­män tervey­den suojaa­mi­seksi tärkeää, mutta toimin­ta­ky­vyn yllä­pi­dosta tulisi huoleh­tia esimer­kiksi ulkoi­le­malla ja kuntoi­le­malla kotona. Vähen­ty­nyt liik­ku­mi­nen näkyy nopeasti toimin­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­senä ja lisää kaatu­mi­sen riskiä kotona.

Liikun­nan vaiku­tus ihmis­ten toimin­ta­ky­kyyn on merkit­tävä. Liikun­nalla ehkäis­tään tehok­kaasti vanhuusiällä tyypil­listä lihas­ka­toa. Lisäksi liikunta tukee mielen hyvin­voin­tia, vähen­tää muis­ti­sai­rau­den riskiä ja hidas­taa muis­ti­sai­rau­den etene­mistä.

Liik­ku­mat­to­muu­den vuosit­tai­set yhteis­kun­nal­li­set kustan­nuk­set ovat koko väes­tön osalta useita miljar­deja euroja. Ikään­ty­nei­den kunnon laaja ja yhtäk­ki­nen heik­ke­ne­mi­nen olisi vakava riski jo ennes­tään kuor­mit­tu­nei­den vanhus­pal­ve­lui­den kanto­ky­vylle. Ikään­ty­vässä Suomessa riit­tä­västä liikun­nasta ja hyvästä toimin­ta­ky­vystä huoleh­ti­mi­nen onkin vält­tä­mä­töntä.

Yksi­näi­syy­den torju­mi­seksi ja ikään­ty­nei­den aktii­vi­suu­den lisää­mi­seksi tarvi­taan laajaa yhteis­työtä, jossa esimer­kiksi järjes­tö­jen ja vapaa­eh­tois­ten osaa­mi­nen kannat­taa hyödyn­tää. Ikään­ty­nei­den akti­voi­mi­seksi poik­keus­o­loissa on otet­tava kaikki keinot käyt­töön. Esimer­kiksi tuoli­jump­paa tele­vi­siossa, yhtei­nen liikunta- tai laulu­hetki parvek­keella, pihoilla järjes­tet­tä­viä musiik­ki­keik­koja tai etäyh­teyk­sien hyödyn­tä­mistä liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den lisää­mi­seksi.

Kokoo­mus ehdot­taa:

• 15. Ikään­ty­nei­den riit­tä­vään liik­ku­mi­seen ja toimin­ta­ky­kyyn on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota koro­na­krii­sin aikana ja sen päätyt­tyä. Tarvit­taessa on varmis­tet­tava kuntout­ta­vien palve­lui­den nopea saata­vuus.
• 16. Hyödyn­ne­tään hyviksi havait­tuja toimin­ta­mal­leja ikään­ty­nei­den palve­lui­den kehit­tä­mi­sessä. Edel­li­sellä halli­tus­kau­della toteu­te­tun ”Kehi­te­tään ikäih­mis­ten koti­hoi­toa ja vahvis­te­taan kaike­ni­käis­ten omais­hoi­toa” -kärki­hank­keen hyviä toimin­ta­mal­leja, kuten koti­kun­tou­tus, asia­kas- ja palve­luoh­jaus sekä koti­hoi­don johta­mi­nen, on hyödyn­net­tävä koti­hoi­don kehit­tä­mi­sessä. Kansal­lista muis­tioh­jel­maa tulee jatkaa ja jalkaut­ta­mista alueille tehos­taa.
• 17. Ikään­ty­nei­den mahdol­li­suuk­sia oman kunnon yllä­pi­tä­mi­seen on tuet­tava. Ohjeita liikun­nan lisää­mi­seksi ja turval­li­sen voima- ja muun harjoit­te­lun toteut­ta­mi­seksi on oltava kaik­kien ikään­ty­nei­den saata­villa.
• 18. Vahvis­te­taan liikun­nan käyt­töä hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sessa. Sote-alan ammat­ti­lais­ten koulu­tuk­sessa liikun­nan roolia terveyttä edis­tä­vänä teki­jänä on lisät­tävä. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa ikään­ty­nei­den palve­luissa jo varhai­sessa vaiheessa.
• 19. Senio­ri­neu­vola on askel kohti ikään­ty­nei­den tarpeista lähte­vää palve­lua. Suomi on maail­malla esimerkki äitiys- ja lasten­neu­vo­la­toi­min­nas­taan, mutta ikään­ty­nei­den palve­luissa meillä on paran­net­ta­vaa. Moni ikään­ty­nyt kuuluu heihin, jotka tarvit­se­vat sosi­aali- ja tervey­s­asioissa paljon palve­luita ja neuvon­taa. Palve­lui­den tulee olla jouhe­vasti saata­villa myös henki­löille, jotka eivät koe hallit­se­vansa riit­tä­västi inter­ne­tin tai älypu­he­li­men käyt­töä.
• 20. Parhail­laan lomau­tet­tuna olevien sote-alan ammat­ti­lais­ten osaa­mi­nen kannat­taa ottaa käyt­töön ikään­ty­nei­den avun ja tuen turvaa­mi­seksi. Myös kolman­nen sekto­rin toimi­joi­den ja vapaa­eh­tois­ten tarjoa­maa apua kannat­taa hyödyn­tää huomioi­den avun­tar­joa­jien luotet­ta­vuus ja toimin­nan turval­li­suus ikäih­mi­sille.

Kannan­o­ton valmis­te­luun ovat osal­lis­tu­neet Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män sosi­aali- ja terveys­työ­ryh­män jäse­net: Mia Laiho, Sari Sarko­maa, Paula Risikko, Anna-Kaisa Ikonen, Juhana Vartiai­nen, Pia Kauma ja Terhi Koulu­mies.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa