Pienellä maalla ei ole ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kas­saan varaa tehdä suuria virheitä. Selon­teko aset­taa­kin Suomelle luotet­ta­vat ja käyt­tö­kel­poi­set meri­mer­kit. On aina koetet­tava nähdä syvät pohja­vir­rat, aina hahmo­tet­tava olen­nai­set kehi­tys­lin­jat. Ilman histo­rian tajua tämä ei ole kuiten­kaan mahdol­lista. Ja ennen kaik­kea: ne kuului­sat tosi­asiat on tunnis­tet­tava.

Kylmän sodan jälkeen tuudit­tau­duimme maail­man­me­noon, jota leimasi toiveik­kuus ja yhteis­työ­ha­kui­suus. Nyt joudumme kuiten­kin hahmot­ta­maan maail­maa taas uusin silmin. Turvat­to­muus, vastak­kai­na­set­telu ja voima­po­li­tiikka leimaa­vat todel­li­suutta. Lähia­lueit­temme vakaus on Suomen turval­li­suu­teen ratkai­se­vasti vaikut­tava tekijä. Näin­hän se on aina ollut.

Näemme, miten Venäjä pyrkii palaut­ta­maan enti­sen suur­valta-asemansa. Venä­jän toimet ensin Geor­giassa, sittem­min Ukrai­nassa sekä Krimin laiton haltuun­otto ovat esimerk­kejä voima­po­li­tii­kasta ja vaka­via rikko­muk­sia kansain­vä­listä oikeutta ja yhtei­siä sitou­muk­sia vastaan.

Todis­tamme nyt kehi­tys­vai­hetta, jossa niin Itäme­ren kuin Arkti­sen alueen stra­te­gi­nen merki­tys koros­tuu. Tällä on tieten­kin suora vaiku­tuk­sensa Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­seen asemaan. Vaik­kei meihin kohdis­tu­kaan väli­töntä soti­laal­lista uhkaa, sijait­semme suur­val­to­jen näkö­kul­masta stra­te­gi­sesti merkit­tä­vällä alueella, johon jännit­teet luon­nol­li­sesti myös heijas­tu­vat.

Perus­asia on aina ja kaikissa olosuh­teissa pitää huoli omasta turval­li­suu­des­tamme. Teemme sen aina itse, muttemme enää koskaan yksin. Siksi Suomen on jatkos­sa­kin tärkeää osal­lis­tua aktii­vi­sesti kansain­vä­li­seen puolus­tusyh­teis­työ­hön. Näin varmis­te­taan yhteen­so­pi­vuus avun anta­mis- ja vastaa­not­ta­mis­ti­lan­teita silmällä pitäen.

Suomen länsi-inte­graa­tio on perus­ta­van­laa­tui­nen valin­tamme. Olemme siis erot­ta­ma­ton osa läntistä turval­li­suusyh­tei­söä. Sen suhteen ei pidä jäädä epäsel­vyyk­siä. Emme palaa harmaalle vyöhyk­keelle.

Ruot­sin ja nyttem­min Norjan kanssa on otettu merkit­tä­viä aske­lia, ja yhteis­työmme tiivis­tyy yhä. Meidän ei ole perus­tel­tua aset­taa etukä­teen minkään­laista perä­lau­taa Ruotsi-yhteis­työl­lemme. On ehkä aihetta pitkällä tähtäi­mellä fundee­rata valtio­so­pi­mus­ta­soista järjes­te­lyä krii­sia­jan varalle, sillä tosi­pai­kan tullessa ei enää neuvo­tella eikä disku­tee­rata.

De nordiska länderna är Finlands närmaste gran­nar och bundsför­van­ter i inter­na­tio­nella orga­ni­sa­tio­ner. Samlings­par­tiet under­stry­ker vikten av Finlands förs­vars­sa­mar­bete med Sverige och Norge. Finlands och Sveri­ges samar­bete över Atlan­ten är också ytterst viktigt.

Euroo­pan unio­nin jäse­nyys on Suomelle merkit­tävä ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen valinta, joka lisäsi kansain­vä­li­siä vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­siamme. Suomen­kin on tehtävä nykyistä päämää­rä­tie­toi­sem­min työtä unio­nin yhte­näi­syy­den ja toimin­ta­ky­vyn eteen. Missä on tänä päivänä EU:n geopo­liit­ti­nen rooli? EU ei voi olla virasto, vaan yhteisö, jossa edis­tämme yhtei­siä arvoja ja intres­se­jämme.

Kokoo­mus on useaan kertaan ilmais­sut näke­myk­sensä Suomen Nato-jäse­nyy­den turval­li­suutta lisää­västä vaiku­tuk­sesta. Suomelle on tärkeää Naton avoi­mien ovien poli­tii­kan jatku­mi­nen ja jäse­nyys­mah­dol­li­suu­den turvaa­mi­nen. Tärkeää on myös tiivis­tää soti­la­syh­teis­työtä Yhdys­val­to­jen kanssa Natosta riip­pu­matta.

Olen­naista on nähdä myös eräät posi­tii­vi­set kehi­tys­ku­lut, kuten aseval­von­ta­neu­vot­te­lu­mah­dol­li­suus, YK:n Agenda 2030 ja Parii­sin ilmas­to­so­pi­mus. Sään­tö­poh­jaista maail­man­jär­jes­tystä ei kenties sitten­kään ole koko­naan kuopattu.

Yhteis­ten sään­tö­jen noudat­ta­mi­nen luo vakautta ja turvaa. Suomen tulee kaikin keinoin edis­tää tätä niin EU:n, YK:n ja Etyjin piirissä kuin myös kahden­vä­li­sesti Venä­jän kanssa. Samalla kun meidän on pakko varau­tua vaka­viin haas­tei­siin, on alle­vii­vat­tava vuoro­pu­he­lun ja yhteis­työn merki­tystä vaikei­na­kin aikoina.

LÄHETEKESKUSTELU ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISESTA SELONTEOSTA
KOKOOMUKSEN RYHMÄPUHE (ed. Kanerva) 11.11.2020

Lisää sisältöä samassa kategoriassa