Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Järjestötoiminnan verkosto / Järjes­tö­toi­min­nan verkosto: yhteis­toi­min­nassa on voimaa

Järjes­tö­toi­min­nan verkosto: yhteis­toi­min­nassa on voimaa

Julkaistu:

Tule­vai­suu­den kansain­vä­li­nen toimin­taym­pä­ristö on alati muut­tuva, verkos­to­mai­nen ja moni­muo­toi­nen kaikilla yhteis­kun­nan tasoilla. Jatku­vat muutok­set edel­lyt­tä­vät tiiviim­pää yhteis­toi­min­taa yli sidos­ryh­mä­ra­jo­jen.

Tule­vassa sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuk­sessa on haas­teena, miten toteu­te­taan yhteis­toi­min­taa.
Toimin­ta­tapa, jossa eri sidos­ryh­mät velvoi­te­taan tiiviim­pään yhteis­työ­hön, on uuden­tyyp­pi­nen. Vaikka eri orga­ni­saa­tiot, yksi­tyi­nen, julki­nen, kolmas sektori ja akate­mia ovat toimi­neet­kin aiem­min osit­tain yhteis­työssä, on niiden löydet­tävä yhteis­toi­min­nas­saan uusi ulot­tu­vuus. Tämä ulot­tu­vuus haas­taa erityi­sesti johta­mi­sen, joka vaikut­taa myös luot­ta­mus­hen­ki­lö­or­ga­ni­saa­tioi­den järjes­tö­kent­tään.

Orga­ni­saa­tioi­den toimin­ta­ra­ken­tei­den moni­muo­toi­suus on seurausta palve­lu­tuo­tan­non lisään­ty­mi­sestä ja siir­ty­mi­sestä arvo­ket­juista yhä moniu­lot­tei­sim­piin arvo­verk­koi­hin. Arvo­ver­kos­to­jen johta­mi­sessa toimi­joi­den ja yksi­köi­den väli­sillä yhteyk­sillä ja yhteis­toi­min­nan laadulla on tärkeä merki­tys koko­nai­suu­den – itse verkos­ton – arvon­luo­mi­sen ja tehok­kuu­den kannalta. Arvo­ver­kos­to­jen analy­sointi johtaa toimin­ta­ta­po­jen uudel­leen arvioin­tei­hin ja saa liik­keelle moni­vai­heista toimi­joi­den välistä yhteis­toi­min­taa tule­vien muutos­ten toteut­ta­mi­seksi.

Luot­ta­mus­hen­ki­löt yhteis­kun­nan eri tasoilla vievät uudis­tuk­set käytän­töön yhdessä orga­ni­saa­tioi­den henki­lö­kun­nan kanssa. Tämä velvoit­taa luot­ta­mus­hen­ki­löiltä tule­van yhteis­kunta-, ja orga­ni­saa­tio­mal­lin ymmär­rystä, mutta ennen kaik­kea uuden­laista ajat­te­lua ja taitoja. Luot­ta­mus­hen­ki­löillä on tärkeää olla edel­ly­tyk­set osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seksi toimin­nan eri tasoilla. Vahva yhtei­nen arvo­pohja, uudet toimin­ta­mal­lit ja osaava johta­mi­nen luovat tule­vai­suu­temme suun­ta­lin­jat ei vain uusissa raken­teissa, vaan myös puoluei­den järjes­tö­ken­tässä, jonka tehtä­vänä on antaa eväät omien luot­ta­mus­hen­ki­löi­densä johta­mi­selle.

Vahva arvo­pohja ohjaa toimin­taa

Tuleva laaja poliit­tis-hallin­nol­lis-talou­del­li­nen toimin­ta­malli vuosi­kym­me­niksi eteen­päin luo tule­vai­suu­den eväät muutok­sen käytän­töön saat­ta­mi­seksi. Hallin­to­mal­lia kehi­tet­täessä puoluei­den tulee, aluei­den erot huomioi­den, löytää näke­my­se­rois­taan huoli­matta yhte­näi­nen toimin­ta­tapa.

Kokoo­muk­sessa toimin­ta­ta­paa ohjaa­vat peri­aa­teoh­jelma ja ohjel­ma­työ. Peri­aa­teoh­jel­maa uudis­te­taan vastaa­maan tule­viin toimin­taym­pä­ris­tön ja yhteis­kun­nan muutok­sen haas­tei­siin samalla kun ohjel­ma­työtä tiivis­te­tään ja syste­ma­ti­soi­daan muutos­ten jalkaut­ta­mi­seksi kentälle. Nyt on aika visioida, miltä tuleva järjes­tö­ken­tän toiminta- ja johta­mis­kult­tuuri näyt­tää.

Kokoo­mus­lai­nen toiminta valmis­tau­tuu vuoro­vai­ku­tusyh­teis­kun­taan, jossa arvo­poh­jalla on vahva ote toimin­nassa. Kokoo­mus­lai­sesta arvo­poh­jasta ohjattu toiminta on tule­vai­suuso­rien­toi­tu­nut sekä uudis­tus­ha­lui­nen ja -kykyi­nen. Erilai­siin haas­tei­siin etsi­tään toimi­via älyk­käitä ratkai­suja. Ratkai­sut palve­le­vat yksi­löitä ja vahvis­ta­vat yhtei­söl­li­syyttä. Yhtei­söl­li­syys luo hyvää yhdis­tys­työtä. Yhdis­tys­työtä leimaa luot­ta­mus, yhtei­set tavoit­teet, laadu­kas poli­tii­kan sisältö ja into.

Kokoo­muk­sessa vallit­see avoi­muu­teen ja luot­ta­muk­seen perus­tuva toimin­ta­kult­tuuri. Keskus­te­lu­kult­tuuri on keski­näistä kunnioi­tusta arvos­ta­vaa. Arvot on orga­ni­saa­tion eri tasoilla toimi­vien kokoo­mus­lais­ten kivi­jalka. Ne on sisäis­tetty ja ohjattu toimin­taan ja teke­mi­seen. Johta­mis­kult­tuuri on suun­ni­tel­mal­lista ja tukee jaet­tua johta­juutta. Kokoo­mus­lai­sella järjes­tö­ken­tällä on rohkeutta puut­tua teke­mistä vaurioit­ta­vaan toimin­taan.

Uudet toimin­ta­mal­lit vahvis­ta­vat muutosta

Puolu­een raken­tei­den ja toimin­nan on vastat­tava tule­vai­suu­den muut­tu­viin toiminta-ympä­ris­tön haas­tei­siin. Kokoo­mus­kenttä väki osaa hyödyn­tää ennak­ko­luu­lot­to­masti inno­va­tii­vi­sia toimin­ta­mal­leja, valjas­taa johta­mi­sen tuke­maan raken­tei­den muutosta ja kyke­nee yhdessä eri toimi­joi­den kanssa raken­ta­maan vahvaa yhtei­söl­li­syyttä aluei­den erot huomioi­den. Yhtei­söl­li­syys näkyy äänes­tä­jille ja kansa­lai­sille innos­tu­neena, luot­ta­musta herät­tä­vänä, osaa­vana ja kette­ränä toimin­tana.

Vaikka puolue­ra­ken­teita ei vält­tä­mättä muutet­taisi, kentällä tarkas­tel­laan raken­teita eri kulmista, joka mahdol­lis­taa dynaa­mi­sen yhteis­toi­min­nan. Dynaa­mi­nen yhteis­toi­minta huomioi moni­muo­toi­suu­den, ottaa käyt­töön ja hyödyn­tää erilai­sia toimin­ta­ta­poja jous­ta­vasti. Toimin­ta­ta­vat eivät vält­tä­mättä noudata akatee­mi­sesti tutkit­tuja toimin­ta­mal­leja, vaan toimin­ta­mal­lit ovat synty­neet tiiviistä, vahvasta yhteis­työstä ja jalos­tu­neet ”hyviksi käytän­teiksi”, jotka terä­vöit­tä­vät toimin­taa, josta muut­kin järjes­tö­ken­tän toimi­jat voivat ottaa mallia. Hyviä käytän­teitä etsi­tään, monis­te­taan ja jaetaan kentän käyt­töön.

Tule­vai­suu­den vuoro­vai­ku­tusyh­teis­kun­nassa puolu­eet, ”kilpail­les­saan” jäse­nistä kentällä, harjoit­ta­vat samaan aikaan myös yhteis­työtä, jonka tavoit­teena on laajempi ”yli rajo­jen” tapah­tuva yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­nen.

Osaava, ammat­ti­tai­toi­nen johta­mi­nen muut­taa maail­maa

Verkos­to­mai­nen teke­mi­nen osal­lis­taa yksi­löitä, orga­ni­saa­tioita ja yhtei­söjä. Osal­lis­tava kult­tuuri tukee osaa­mi­sen hyöty­käyt­töä, ohjaa kompe­tens­sin käytön koulu­tusta ja koke­musta vastaa­viin tehtä­viin ja johtaa ammat­ti­mai­sem­paan ottee­seen järjes­tö­toi­min­nassa vapaa­eh­tois­toi­min­nan luon­teesta huoli­matta.

Verkos­to­mai­sessa toimin­ta­kult­tuu­rissa on myös vaaransa. Mikäli toimin­ta­kult­tuuri on kehit­ty­mä­töntä auto­ri­tää­ristä käsky­tys­kult­tuu­ria heijas­te­le­vaa, kyräi­lyyn, kateu­teen ja kampi­tuk­seen perus­tu­vaa, on toimin­nan oikeu­tus heikoilla. Liian pienet tiimit, epätar­kat tavoi­tea­set­te­lut ja heikot johta­jat aiheut­ta­vat helposti seka­vuutta ja henki­lö­koh­tais­ten suhtei­den risti­rii­toja. Silloin ajau­du­taan alavi­rei­sen toimin­ta­kult­tuu­rin syntyyn, missä pieni joukko pyrkii selviy­ty­mään arki­päi­vän kiis­tois­taan omia etuja tavoi­tel­len ja muita vahin­goit­taen.

Kokoo­mus­lai­seen johta­mis­kult­tuu­riin kuuluu vahva halu ja kyky rohkeasti ehkäistä kehit­ty­mä­töntä toimin­ta­kult­tuu­ria. Kokoo­mus­lai­nen johta­mis­kult­tuuri osoit­taa vahvuutta luoda halli­tusti uutta jous­ta­vaa yhteis­toi­min­taa. Kent­tä­työtä johta­vat kokoo­mus­lai­set ovat sitou­tu­neet aktii­vi­seen, luot­ta­musta herät­tä­vään ja toimin­taa tuke­vaan työhön. Johta­mi­nen on dynaa­mista, osaa­vaa ja ajan hermoilla olevaa.

Osaa­mista kehi­te­tään syste­maat­ti­sesti. Kaikille jäse­nille etsi­tään miele­kästä teke­mistä moti­voin­nin lisää­mi­seksi. Puolu­een houkut­te­le­vuutta lisää­viä toimia edis­te­tään yhdessä kansa­lais­ten ja muiden sidos­ryh­mien kesken. Kansa­lai­set seuraa­vat sano­jemme lisäksi teko­jamme. Vahvasta arvo­poh­jasta luodut teot seuraa­vat aina sanoja.

Tule­vai­suus on yhteis­toi­min­ta­te­ki­jöi­den

Kokoo­mus keskus­ta­oi­keis­to­lai­sena puolu­eena akti­voi kansa­lais­ten yhteis­kun­nal­li­sen vaikut­ta­mi­sen nälkää tarjoa­malla moni­ta­hoi­sia toimin­ta­muo­toja. Kansa­lais­ten turval­li­suutta ja yhteen­kuu­lu­vuutta vahvis­te­taan tietoa tarjoa­vien tilai­suuk­sien avulla.
Kansa­lai­sia ja kans­samme toimi­via sidos­ryh­miä kannus­te­taan avoi­meen keskus­te­luun, ja asioi­den haas­ta­mi­seen. Luot­ta­musta tule­vaan vahvis­te­taan avoi­mella ja rohkai­se­valla vuoro­vai­ku­tuk­sella.

Järjes­tö­toi­min­nan verkos­tomme tehtä­vänä on kirkas­taa kokoo­musaa­tetta ohjaa­vaa arvo­poh­jaa, terä­vöit­tää toimin­ta­ta­poja ja tukea paikal­lis-, ja alue­toi­min­taa. Paikal­lis- ja alue­jär­jes­tö­jen toiveet ovat toimin­tamme keskiössä. Alhaalta ylös­päin oleva, hyviä käytän­teitä jakava ja yli rajo­jen tapah­tuva yhteis­toi­minta on stra­te­giamme perusta.

Liik­keen­joh­don guru Mary Parker Follet on toden­nut, että johta­mi­nen on vuoro­vai­kut­teista sosi­aa­lista toimin­taa, jonka tarkoi­tuk­sena on saada aikaan tulok­sia ohjaa­malla ihmi­siä toimi­maan ja teke­mään asioita parem­min. Folle­tin johta­mi­sen määrit­te­lyssä koros­tuu tulos­ten aikaan­saa­mi­nen ihmis­ten avulla ja kanssa – ei vain itse, yksin tehden ja omaa roolia koros­taen. Meillä kokoo­muk­sessa usko­taan yhteis­toi­min­nan voimaan ja siksi järjes­tö­toi­min­nan verkos­tomme mottona onkin: yhdessä olemme vahvem­pia!

Leena Zitt­ling
Kokoo­muk­sen järjes­tö­toi­min­nan verkos­ton puheen­joh­taja

Kirjoit­taja on terveys­tie­tei­lijä ja yhteis­kun­ta­tie­tei­lijä (johta­mi­nen, kansan­ter­veys­tiede, terveys­ta­lous­tiede) ja johta­mi­sen ammat­ti­lai­nen.

Seuraava järjes­tö­toi­min­nan blogi ilmes­tyy viikko 9/​2018 käsi­tel­len vaali­työn luon­teen terä­vöit­tä­mistä muut­tu­vassa toimin­taym­pä­ris­tössä

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.10.2024

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kosto: Halli­tuk­sen työelä­mä­uu­dis­tuk­set etene­vät hyvässä tahdissa

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kos­ton ensim­mäi­nen tapaa­mi­nen syksyn osalta tarjosi mielen­kiin­toi­sen katsauk­sen Suomen työelä­män ajan­koh­tai­siin uudis­tuk­siin. Työmi­nis­teri Arto Sato­nen vieraili (18.10.2024) kerto­massa uudis­tus­ten

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

Skip to content