Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Ihmisiä joukkotapahtumassa
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Järjestötoiminnan verkosto / Järjes­tö­toi­min­nan verkos­ton blogi: Muutos on mahdol­li­suus

Järjes­tö­toi­min­nan verkos­ton blogi: Muutos on mahdol­li­suus

Julkaistu:

Mennyt kevät on orga­ni­saa­tioille erityi­sesti osoit­ta­nut, että elämme jatku­van muutok­sen aikaa. Osa on koke­nut ympä­rillä olleen muutok­sen uuvut­ta­vana, voimia vievänä proses­sina, josta voi seurata vain kiel­tei­siä asioita. Osa on koke­nut tilan­teen vapaut­ta­vana, hyviä uusia asioita muka­naan tuovana tule­vai­suu­teen katso­vana mahdol­li­suu­tena. Poik­keus­ti­lanne haas­taa ja uudis­taa ajat­te­luamme ja toimin­ta­ta­po­jamme jatkos­sa­kin. Kysy­mys kuulu­kin, pysym­mekö me järjes­tö­ken­täs­sämme muutok­sen mukana?

Menes­tys edel­lyt­tää jatku­vaa muutosta. Kansan­val­lan perus­tuk­set nati­se­vat juuri nyt eri puolilla maail­maa, todet­tiin Sitran viime syys­kuussa 2019 julkai­se­massa “Puolue- ja järjes­tö­toi­min­nan malleja maail­malta” -julkai­sussa. Nopeat muutok­set maail­malla ovat aset­ta­neet luot­ta­muk­sen edus­tuk­sel­li­seen demo­kra­ti­aan, päät­tä­jiin ja puoluei­siin suurelle koetuk­selle. Puolue­ken­tän murros­tila on käsin koske­tel­ta­vissa ja tulee muut­ta­maan kent­tää merkit­tä­västi.

Kansain­vä­li­set ilmiöt näyt­tä­vät rantau­tu­van viiveellä Suomeen. Suoma­lais­ten puolue­toi­mi­joi­den on korkea hetki miet­tiä, miten niiden tulisi uudis­taa itse­ään, jos ne halua­vat pysyä toimin­ta­ky­kyi­sinä ja ajan tasalla jäsen­tensä osal­li­suu­den, päätök­sen­teon ja poli­tii­kan muutok­sessa, jatkaa Sitran raportti. Muutok­set tuovat muka­naan uudis­tu­mista, joka edel­lyt­tää rohkeutta, dynaa­mista asen­netta ja vastuun­kan­toa.

Muutok­sia on monen­lai­sia. Se voi olla osit­tai­nen vain pieni pinta­raa­paisu tai täydel­li­nen, jossa uudis­tusta tehdään perus­tuk­sia myöden. Muutos tuo muka­naan epävar­muu­den ja vääjää­mättä muutos­vas­ta­rin­nan. On hyväk­syt­tävä, että kaikki eivät koskaan kulje muutok­sen mukana. Yksikään orga­ni­saa­tio tai järjestö ei kuiten­kaan menesty ilman muutosta ja pitkällä aika välillä ilman kykyä uudis­tua. Uudis­tu­mi­sen tehtä­vänä on luoda järjes­töön kette­ryyttä.

Uudis­tus­kyky edel­lyt­tää rohkeutta. Wins­ton Churc­hill aikoi­naan totesi: ”rohkai­se­vaa ei ole onnis­tu­nut suori­tus eikä epäon­nis­tu­mi­nen, vaan rohkeus jatkaa eteen­päin”. Kaik­kea rohkeutta ei vält­tä­mättä ole järjes­töllä itsel­lään ennak­koon, mutta yhdessä teke­mi­sen kautta rohkeus kasvaa. Rohkeu­den kasva­mi­nen on kollek­tii­vi­nen prosessi. Kollek­tii­vi­sen ajat­te­lun avulla pysty­tään järjes­töt virit­tä­mään samalle taajuu­delle.

Järjes­tön jäse­nillä rohkeu­den kautta kasvaa vahva halu viedä asioita eteen­päin. Vahva halu kasvat­taa yhtei­sen tahto­ti­lan siitä, minne halu­taan mennä. Jäse­nis­töllä on oltava tietoa, johon voidaan nojata. Tarvi­taan riit­tä­vää taitoa jalkaut­taa muutos. Ennen kaik­kea on muis­tet­tava, että muutos ei tule vain kirjal­li­silla asia­kir­joilla, vaan se tulee teko­jen kautta ja muutok­sen teke­vät ihmi­set - yhdessä.

Liian kauan vanhoissa toimin­ta­ta­voissa kiinni pysy­mi­nen, vaikka toimin­taym­pä­ristö huutaa jo suureen äänen muut­tu­maan, jättää järjes­tön pote­roon, joka ei tunne armoa. Pysäh­ty­nei­syy­den tila luo turval­li­suu­den tunteen harhan, joka hidas­taa kehi­tystä ja nään­nyt­tää järjes­tön. Kehi­tys kiih­dyt­tää onnis­tu­mi­sen koke­muk­sen tunnetta, joka lisää järjes­tön dyna­miik­kaa.

Dynaa­mi­suu­den myötä, menes­tyk­sen nälkä kasvaa ja esteet ovat vaivat­to­mam­min ylitet­tä­vissä. Dynaa­mi­suus luo voimaa, aloi­te­ky­kyi­syyttä ja toivoa tule­vaan.

Voidak­seen toimia tehok­kaasti, tulee järjes­tön syste­maat­ti­sesti ja tavoi­te­ha­lui­sesti jatku­vasti kehit­tyen luoda uusia toimin­ta­ta­poja, etsiä hyviä käytän­teitä ja osoit­taa toimin­tansa olevan vastuul­lista. Vastuu tuo tulles­saan velvol­li­suuk­sia ja ihmi­sen on mietit­tävä teke­mi­si­ään tai teke­mättä jättä­mi­si­ään ja niiden seurauk­sia. Vastuun­kanto koros­tuu erityi­sesti muutok­sen myller­ryk­sessä.

Puolue­kent­tämme verkos­tot uudis­tu­vat. Viri­tämme verkos­to­jamme tule­viin vuosiin ja ensi vuoden kunta­vaa­lei­hin. Muutok­sen ei tarvitse olla hyppy tunte­mat­to­maan. Muutos voi olla syste­maat­ti­sesti hallittu, innos­tava ja mukaan­sa­tem­paava. Sinä voit olla se muutok­sen moot­tori, joka lait­taa hyri­nän järjes­tönne kent­tä­or­ga­ni­saa­tioon!

Viedes­säsi muutosta eteen­päin orga­ni­saa­tios­sasi, etsi inno­vaat­to­reita, aikai­sia mukau­tu­jia ja heitä, jotka näke­vät muutok­sen tuoman mahdol­li­suu­den. Rohkaise heitä aloit­ta­maan uutta muutos­vas­ta­rin­nasta huoli­matta. Tue heitä muutok­sen keskellä. Kerro heille, että turval­li­suus tulee vain muutok­sen mukana elämi­sestä. Ja jos vastus­tusta on, etene suosi­tun itäval­ta­lai­sen liik­keen­joh­don gurun Peter Druc­ke­rin ohjeella: ”Tehok­kain tapa johtaa onnis­tu­neesti muutosta, on luoda sitä”.

Leena Zitt­ling
Järjes­tö­toi­min­nan verkos­ton puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.10.2024

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kosto: Halli­tuk­sen työelä­mä­uu­dis­tuk­set etene­vät hyvässä tahdissa

Kokoo­muk­sen työelä­mä­ver­kos­ton ensim­mäi­nen tapaa­mi­nen syksyn osalta tarjosi mielen­kiin­toi­sen katsauk­sen Suomen työelä­män ajan­koh­tai­siin uudis­tuk­siin. Työmi­nis­teri Arto Sato­nen vieraili (18.10.2024) kerto­massa uudis­tus­ten

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

Skip to content