Euroo­pan turval­li­suus­nä­ky­mät muut­tui­vat merkit­tä­västi helmi­kuussa 2022. Siitä lähtien Euroo­pan unioni ja Yhdys­val­lat ovat tuke­neet Ukrai­naa sekä panos­ta­neet aiem­paa voimak­kaam­min puolus­tuk­seensa. Panos­tuk­sista huoli­matta länsi­mai­nen puolus­tus­tar­vi­ke­teol­li­suus ja eten­kin -tuotanto eivät ole riit­tä­vällä tasolla. Taus­talla on vuosi­kym­men­ten ajan vallin­nut Euroo­pan puolus­tus­teol­li­suu­den ali-inves­toin­nit, tuotan­to­ka­pa­si­tee­tin puut­teel­li­suus sekä heikko poliit­ti­nen tahto panos­taa puolus­tus­teol­li­suu­teen.

Huol­to­var­muus ja koti­mai­nen puolus­tus­teol­li­suus ovat kriit­ti­siä kulma­ki­viä Suomen turval­li­suu­delle. Näiden varaan raken­tuu myös uskot­tava puolus­tus­ky­kymme. Sota Ukrai­nassa on osoit­ta­nut, että krii­sin kohda­tessa ulko­mai­sia hankin­toja ei tehdä nopeasti, vaan puolus­tus­teol­li­suu­den tulee olla vahvalla pohjalla rauhal­li­sem­pina aikoina tehty­jen toimen­pi­tei­den seurauk­sena. Panos­tuk­sia tarvi­taan myös puolus­tus­tar­vi­ke­vien­nin puolella, jotta suoma­laista osaa­mista ja tekno­lo­giaa voidaan hyödyn­tää kump­pa­ni­mai­demme turval­li­suu­deksi samalla kuin edis­tämme omaa vien­tiämme ja tuotan­toamme. Vahvis­ta­malla puolus­tus­teol­li­suut­tamme tuemme niin omaa turval­li­suut­tamme kuin mahdol­lis­tamme avun sitä tarvit­se­ville.

Puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tan­toa pitää lisätä nopealla tahdilla niin Suomessa kuin koko Euroo­passa. EU on tart­tu­nut toimeen hyväk­sy­mällä uuden ampu­ma­tar­vi­ke­teol­li­suu­den tuke­mista koske­van ASAP-asetuk­sen sekä puolus­tus­ma­te­ri­aa­li­hanke EDIRPA:n. Jälkim­mäi­nen pyrkii luomaan talou­del­li­sia kannus­ti­mia yhteis­han­kin­toi­hin. Molem­mat hank­keet ovat keskei­siä, mutta ne jäävät kool­taan riit­tä­mät­tö­miksi. Vaikka EU tekee työtä puolus­tus­teol­li­suu­den ylös ajami­seksi, ovat tähän mennessä tehdyt toimet liian vaati­mat­to­mia. Suunta on kuiten­kin oikea, sillä tuotan­toa voidaan kasvat­taa niin kansal­li­sesti kuin EU-tasolla. Nyt tarvi­taan enem­män vauh­tia ja volyy­mia. Puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin tuotan­to­kyky ja varas­toin­ti­taso lännessä on nostet­tava tasolle, joka on uskot­tava ajatel­len kykyä käydä pitkä­kes­toista kulu­tus­so­taa.

“Puolus­tus­teol­li­suu­den vahvis­ta­mi­sessa ei ole kyse vain asea­vusta Ukrai­naan”

Puolus­tus­pa­nos­tuk­set ja -yhteis­työ eivät koske vain Euroop­paa. Vaikka Yhdys­val­lat on meihin nähden melkoi­sella etumat­kalla, on Penta­go­nissa koettu huole­nai­heeksi taipu­mus tuotan­non laskuun pian krii­sien päätyt­tyä. Pitkä­ai­kai­nen tuotan­non kasvu on tarpeen, jotta pystymme vastaa­maan niin Ukrai­nan tarpei­siin kuin omiimme.

Lännen yhte­näi­syys on vankka, ja Suomi on vahvis­ta­nut kump­pa­nuut­taan erito­ten Yhdys­val­to­jen kanssa Nato-jäse­nyy­den ja tule­van DCA-sopi­muk­sen myötä. Vuoden päästä Yhdys­val­loilla on kuiten­kin edes­sään presi­den­tin­vaa­lit. New York Time­sin marras­kuun gallu­pin mukaan Donald Trump on vahvoilla viidessä vaa’ankieliosavaltiossa. Mikäli Trump voit­taisi, Euroo­pan puolus­tus­nä­ky­mät saat­tai­si­vat muut­tua. Kävi vaaleissa miten tahansa, Euroo­pan tulee olla kyke­nevä puolus­ta­maan itse­ään ja tuot­ta­maan riit­tä­västi puolus­tus­tar­vik­keita. Kaikesta huoli­matta Yhdys­val­lat pysyy Suomen ja Euroo­pan keskei­senä kump­pa­nina. Meillä kaikilla on intres­sit siihen, että pystymme kannat­te­le­maan itseämme ja puolus­tus­teol­li­suut­tamme aikana, jolloin krii­sit kohot­ta­vat päätään ympäri maail­man.

Puolus­tus­teol­li­suu­den vahvis­ta­mi­sessa ei ole kyse vain asea­vusta Ukrai­naan. Kyse on siitä, että lännellä tulee olla pitkä­kes­toi­nen kyvyk­kyys puolus­taa turval­li­suut­taan ja antaa tukea liit­to­lai­sil­leen. Tätä varten Euroo­pan täytyy vahvis­taa puolus­tus­teol­li­suutta nopeasti – myös pitkällä tähtäi­mellä.

Jarno Limnell, Kansan­edus­taja (kok.), Puolus­tus­va­lio­kun­nan jäsen
Jukka Kopra, Kansan­edus­taja (kok.), Puolus­tus­va­lio­kun­nan puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa