Viime vuodet ovat osoit­ta­neet, ettei Suomen turval­li­suus ole itses­tään­sel­vyys. Auto­ri­taa­ri­set valtiot ovat kasva­neet merkit­tä­viksi uhka­te­ki­jöiksi kansain­vä­li­sessä ympä­ris­tössä. Joiden­kin valtioi­den pyrki­mys maail­man­jär­jes­tyk­sen systee­mi­seen muutok­seen on vakava haaste kaikille demo­kra­tioille, erityi­sesti, kun tätä muutosta ollaan valmiit edis­tä­mään väki­val­taa käyt­tä­mällä. Suomen on huomioi­tava tämä tilanne ja varau­dut­tava tule­vaan päät­tä­väi­sesti.

Nato-jäse­nyys on yksi iso osa puolus­tuk­semme koko­nai­suu­dessa, mutta se yksin ei riitä. F-35-hävit­tä­jien hankinta, Laivue 2020 -hanke, maavoi­mien uudis­ta­mi­nen sekä puolus­tus­voi­mien jatkuva kehit­tä­mi­nen, resurs­sien turvaa­mi­nen ja tiivis yhteis­työ liit­to­lais­ten kanssa vahvis­ta­vat asemaamme enti­ses­tään.

Suomen on jatket­tava vahvaa panos­tusta omaan puolus­tuk­seen, ja tässä olemme tehneet oikeita valin­toja hyvässä parla­men­taa­ri­sessa yhtei­sym­mär­ryk­sessä. Tämä työ on osa sitou­tu­mis­tamme Naton artikla 3:n velvoit­tei­siin, jotka edel­lyt­tä­vät jäsen­maita kehit­tä­mään omaa puolus­tus­ky­ky­ään. Kyse ei ole vain suosi­tuk­sesta, vaan liit­to­lai­suu­den perus­läh­tö­koh­dasta. Suomen on huoleh­dit­tava omasta pelot­tees­taan ja kyvys­tään puolus­tau­tua kaikissa tilan­teissa. Vahva oma puolus­tus on kaiken perusta.

Suomen näytet­tävä esimerk­kiä liit­to­lai­sille

Puolus­tus­se­lon­teossa on tehty tärkeitä linjauk­sia, ja on hyvä, että suoma­lai­silla on sekä mahdol­li­suus että halu osal­lis­tua maan­puo­lus­tuk­seen. Koko yhteis­kun­nan valmius on keskei­nen osa turval­li­suut­tamme. Maan­puo­lus­tusta on kehi­tet­tävä niin, että jokai­nen voi osal­lis­tua kyky­jensä mukaan, ja maan­puo­lus­tus­tah­toa on vaalit­tava yhdessä. Samalla puolus­tus­voi­mien mate­ri­aa­li­han­kin­toja ja toimin­taa on vahvis­tet­tava pitkä­jän­tei­sesti, jotta Suomi pystyy vastaa­maan muut­tu­viin uhkiin.

Turval­li­suusuhka ei poistu, vaikka Ukrai­nan tilanne muut­tuisi – Venäjä ei ole muut­tu­nut, emmekä voi odot­taa turval­li­suusym­pä­ris­tön vakaan­tu­van. Siksi puolus­tuk­semme vahvis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä. Suomen maan­tie­teel­li­nen sijainti, pitkä raja Venä­jän kanssa ja arkti­nen asema teke­vät meistä erityi­sen Naton sisällä. Meidän on näytet­tävä esimerk­kiä liit­to­lai­sil­lemme puolus­tus­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­sessä ja kehit­tä­mi­sessä. Suomi ei kuluta turval­li­suutta – me vahvis­tamme sitä.

Venä­jän sota­toi­mista Ukrai­nassa on opit­tava ja analy­soi­tava sodan kehit­ty­mistä sekä uusia toimin­ta­ta­poja. Nämä opit on sovel­let­tava omaan puolus­tus­jär­jes­tel­määmme.

Viime kuukausina on keskus­telu Ottawan sopi­muk­sesta. Venä­jän hyök­käys­sota on osoit­ta­nut, että perin­tei­set keinot, kuten jalka­vä­ki­mii­nat, ovat teho­kas keino puolus­tuk­sessa. On tärkeää, että asia arvioi­daan nyt huolel­li­sesti Suomessa. Kokoo­muk­sella on puolue­ko­kous­kanta vuodelta 2014, jonka mukaan jalka­vä­ki­mii­nat tulisi ottaa takai­sin käyt­töön. 

 Euroo­pan on oltava valmis puolus­ta­maan itse­ään ja arvo­jaan nyt ja tule­vai­suu­dessa

Euroo­pan turval­li­suus­ti­lanne on vaka­vampi kuin vuosi­kym­me­niin. Puolus­tuk­semme ja tule­vai­suu­temme ovat meidän käsis­sämme, eikä niistä päätä kukaan muu puoles­tamme. Euroo­pan on otet­tava suurempi vastuu. Tämä tarkoit­taa suurem­pia maiden omia sekä yhtei­siä panos­tuk­sia puolus­tuk­seen, vahvem­paa teol­lista yhteis­työtä ja parem­paa kykyä toimia yhdessä krii­si­ti­lan­teissa.

Kansain­vä­li­nen yhteis­työ on osa puolus­tuk­sen arkea, ja Suomi osal­lis­tuu aktii­vi­sesti EU:n, Naton, JEF:n, Nordefcon ja NB8:n toimin­taan. Olemme mukana yhtei­sissä harjoi­tuk­sissa ja operaa­tioissa niin Suomessa kuin muualla. Toimin­tamme liit­tou­massa ja liit­to­lais­ten kanssa on oltava suju­vaa ja teho­kasta, jotta voimme tarvit­taessa toimia nopeasti ja vaikut­ta­vasti. Euroo­pan on oltava valmis puolus­ta­maan itse­ään ja arvo­jaan nyt ja tule­vai­suu­dessa.

Suomi on suve­reeni valtio, jonka asioita ei voi sanella voima­kei­noin

Suomen puolus­tuk­sen eteen olemme tehneet hyviä ja oikeita ratkai­suja. Tätä samaa työtä on nyt jatket­tava. Turval­li­suus ei ole itses­tään­sel­vyys eikä asia, joka voidaan pouta­säällä jättää hoita­matta – se on perusta demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan oikeuk­sille, palve­luille ja niiden jatku­vuu­delle. Siksi meidän on itse huoleh­dit­tava puolus­tuk­ses­tamme. Vahva puolus­tus­kyky osoit­taa maail­malle, että Suomi on suve­reeni valtio, jonka asioita ei voi sanella voima­kei­noin.

Edus­kun­nalla on nyt vastuu näyt­tää tietä ja varmis­taa, että Suomi on valmis kohtaa­maan tule­vai­suu­den haas­teet.

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe Nato-ajan ensim­mäi­sen puolus­tus­se­lon­teon lähe­te­kes­kus­te­lussa. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa