Ilman maahan­muut­toa Suomen työi­käi­nen väestö piene­nisi yli 150 000 henki­löllä tämän vuosi­kym­me­nen aikana. Eläk­keelle jäävien ikäluok­kien korvaa­mi­nen on nojan­nut maahan­muut­ta­jiin jo vuosia. Suomessa asuu yli 420 000 ulko­maa­lais­taus­taista henki­löä. Suosit­te­len tosi­asioi­den kertaa­mista niille, jotka halua­vat vähä­tellä työpe­räi­sen maahan­muu­ton ilmeistä tarvetta tai nähdä maahan­muu­ton pelk­känä ongel­mana.

Tosi­asioi­hin perus­tu­via tekoja perään myös niiltä, jotka halua­vat hyssy­tellä ja lakaista maton alle ulko­maa­lais­taus­tai­sen väes­tön muita korkeam­man työt­tö­myy­den ja kieli­tai­dot­to­muu­den. Epäon­nis­tu­nut kotou­tu­mi­nen johtaa myös tiet­ty­jen maahan­muut­ta­ja­ryh­mien ylie­dus­tuk­seen väki­val­tai­sessa jengi­ri­kol­li­suu­dessa.

Afri­kasta ja Aasiasta muut­ta­neista työi­käi­sistä vain reilu puolet käy töissä 10 Suomessa asutun vuoden jälkeen. Kotou­tu­mi­sai­kana vain kolman­nes saavut­taa suomen tai ruot­sin kielen perus­ta­son. Tosi­asiat kerto­vat, että olemme epäon­nis­tu­neet. Tarvit­semme rajuja muutok­sia, emme pärjää hieno­sää­döllä.

Tarkas­tus­va­lio­kun­nan mielestä kotout­ta­mis­po­li­tiikka ei toimi ja tilan­teen korjaa­mi­seksi tarvi­taan uusia ratkai­suja. Mietin­nön yhtey­dessä edus­kunta päätti edel­lyt­tää, että halli­tus laatii koko­nais­val­tai­sen toimen­pi­deoh­jel­man kotout­ta­mi­sen uudis­ta­mis­tar­peesta ja toteu­tet­ta­vista uudis­tuk­sista. Tästä halli­tuk­sen selon­teosta odotimme kunnon muutok­sia, saimme proses­si­ku­vauk­sen. Selon­teossa sana ”kehi­te­tään” esiin­tyy eri muodois­saan 188 kertaa. Tuntu­via lääk­keitä kotou­tu­mi­sen ongel­miin ei esitetä. Miksi?

”Vähintä mitä Suomeen tulija voi tehdä, on opetella suomen kielen. Kielen osaa­mi­nen on ehdo­ton edel­ly­tys sille, että ihmi­nen kokee aidosti olevansa osa yhteis­kun­taa. Tästä syystä kieli­taito voisi mieles­täni olla myös edel­ly­tys yhteis­kun­nan tukien saami­selle.”

Näin kirjoitti Rajku­mar Saba­na­de­san, enti­nen turvapaikanhakija,Ylen kolum­nis­saan elokuussa (17.8.2021).

Tarkas­tus­va­lio­kun­nan mukaan maahan­muut­ta­ja­taus­tai­set piti­vät suomen tai ruot­sin kieli­tai­don puutetta tärkeim­pänä esteenä työl­lis­ty­mi­selle. Tarvit­semme parem­pia palve­luita, mutta myös enem­män oman vastuun otta­mista.

Ei voi olla oikeuk­sia ilman velvol­li­suuk­sia. Esitämme, että kotou­tu­mi­sen aikana sosi­aa­li­tur­van taso olisi ensin normaa­lia mata­lampi ja tukien taso kytket­täi­siin nykyistä voimak­kaam­min siihen, että maahan­muut­taja toteut­taa kotou­tu­mis­oh­jel­maansa. Monet ovat aktii­vi­sia nytkin, mutta liian moni passi­voi­tuu ja tarvit­sisi topa­kam­pia pork­ka­noita uuden ympä­ris­tön kynnys­ten ylit­tä­mi­seen. Myös tarkas­tus­va­lio­kunta toteaa asian­tun­ti­ja­lausun­toi­hin nojau­tuen, että sosi­aa­li­tur­van kannus­tin­lou­kut ovat erityi­sesti vähä­va­rais­ten maahan­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen este.

Pysyvä oles­ke­lu­lupa on lähtö­koh­tai­sesti elini­käi­nen sitou­mus sekä yhteis­kun­nalta että haki­jalta. Se on useim­mille Suomesta suojaa hake­neille voimak­kain pork­kana, jonka voimme tarjota. Pohjois­mais­ten esimerk­kien mukai­sesti pysyvä oles­ke­lu­lupa tulisi kytkeä suomen tai ruot­sin kielen perus­ta­son tyydyt­tä­vään osaa­mi­seen. Lisäksi työi­käi­seltä- ja kykyi­seltä tulisi edel­lyt­tää Suomessa synty­nyttä työ- tai opis­ke­lu­his­to­riaa merk­kinä yhteis­kun­taan kiin­nit­ty­mi­sestä.

Teemme kotou­tu­jalle palve­luk­sen, jos tukien porras­ta­mi­nen ja pysy­vän oles­ke­lu­lu­van saami­nen kannus­ta­vat jokai­sen töihin tai opin­toi­hin. Tämä ei estäisi työn tai opin­to­jen takia Suomeen tulleita uusi­masta syype­rus­teista oles­ke­lu­lu­paansa aina, kun syy jatkuu.

Kannan erityistä huolta Suomesta perheel­leen suojaa hake­nei­den nais­ten kohta­losta. Heistä liian moni juut­tuu oman äidin­kie­li­sen yhtei­sönsä sisään. Heidän lapsensa myös hyötyi­si­vät eniten varhais­kas­va­tuk­sesta, johon osal­lis­tu­mista tulee suosia. Äitien voimaan­nut­ta­mi­seen pitää panos­taa neuvo­loissa. Lupaa­via tulok­sia on saatu äitien kieli­kurs­seista lasten koulu­jen yhtey­dessä. Myös pitkien koti­hoi­don­tu­ki­jak­so­jen aikana tulee tarjota ja edel­lyt­tää kurs­seja tai osa-aikaista työhar­joit­te­lua.

Esit­te­limme kotout­ta­mi­sen tulos­ten paran­ta­mi­seksi jo kesällä kansan­edus­taja Pia Kauman johdolla valmis­tel­tuja, tässä­kin mainit­se­miani ehdo­tuk­sia. Halli­tus­puo­luei­den riveistä ehdo­tuk­semme haukut­tiin. Eikö­hän niin käy tänään­kin. Mutta mitä esitätte tilalle? Tätä selon­te­koako? Ei riitä muutok­seen. Aihe on liian tärkeä Suomen hyvin­voin­nille, että voisimme jättää sen ääri­päille tai hyssyt­te­li­jöille. Kotout­ta­mi­sessa on onnis­tut­tava, jotta Suomi selviää ikään­ty­vän väes­tön haas­teista kunnialla.

Jokai­nen tänne tuleva haluaa pärjätä omil­laan ja tehdä töitä. Meidän velvol­li­suu­temme on varmis­taa, että maksi­moimme oman vastuun tunteen emmekä passi­voi tukien varaan ja kotouta työt­tö­mäksi.

Ryhmä­pu­heen­vuoro, VNS 6/​2021 vp Valtio­neu­vos­ton selon­teko kotou­tu­mi­sen edis­tä­mi­sen uudis­ta­mis­tar­peista
Kai Mykkä­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa