Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Kai Mykkä­nen: Rinteen riihessä työl­li­syys­rima alhaalla

Kai Mykkä­nen: Rinteen riihessä työl­li­syys­rima alhaalla

Julkaistu:

Halli­tus sai budjet­ti­rii­hessä valmista päivää aiko­maansa aiem­min.

“Rinteen riihestä tuli jo tänään valmista, kun rima lasket­tiin riit­tä­vän alas. Toinen riiheen varattu päivä olisi kannat­ta­nut käyt­tää vaikka työl­li­syyttä tehok­kaasti vahvis­ta­vien keino­jen löytä­mi­seen ja vaikut­ta­vuusar­vioi­den teke­mi­seen. Nyt työ jäi pahasti kesken. Tarvit­ta­via ratkai­suja vain siir­ret­tiin eteen­päin”, kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­nen toteaa.

Mykkä­nen piti päämi­nis­teri Rinteen edus­kun­nalle kesä­kuussa esit­te­le­mää lähtö­koh­taa budjet­ti­val­mis­te­lulle hyvänä.

“Kun päämi­nis­teri Rinne kesä­kuussa sanoi, ettei pysy­viä menoja lisätä ilman tietoa pysy­vistä tuloista, toivo vastuul­li­sesta talous­po­li­tii­kan viri­tyk­sestä heräsi. Siihen nähden Rinteen riihi on selkeä petty­mys”, Mykkä­nen sanoo.

Rinne sanoi kesä­kuussa myös, ettei ”raken­neta tuulen­tu­paa sillä tavalla, että työl­li­syy­sas­te­pää­tök­set perus­tu­vat joihin­kin epämää­räi­siin oletuk­siin, vaan niiden pitää olla valtio­va­rain­mi­nis­te­riön laskel­mien pohjalta varmis­tet­tuja lukuja”. Halli­tus ei kuiten­kaan tuonut mitään lukuja työl­li­syys­toi­mien vaikut­ta­vuu­desta, vaikka meno­li­säyk­siä esite­tään yli miljar­din euron edestä.

“Pelkään, että nyt esimer­kiksi kerta­luon­toi­silla rahoilla palka­tuille opet­ta­jille tai pysy­vistä meno­li­säyk­sistä rahaa saaville yliopis­toille tulee aika­naan petetty olo, kun näitä nyt silti tehtyjä meno­li­säyk­siä joutu­vat valtio­va­rain­mi­nis­teri Lintilä tai hänen seuraa­jansa peru­maan”, Mykkä­nen toteaa.

Halli­tus puhuu elvyt­tä­mi­sestä, mutta tekee pitkästä aikaa ensim­mäi­sen budje­tin, joka kiris­tää keski­tu­loi­sen palkan­saa­jan vero­tusta.

 

“Ensi kesänä kahden palkan­saa­jan perheellä jää käteen noin 300 euroa vähem­män vero­kii­lan kiris­tä­mi­sen vuoksi. Joutuuko kaksi­lap­si­nen perhe jättä­mään esimer­kiksi huvi­puis­to­reis­sun väliin siitä syystä, ettei halli­tus pysty­nyt pitä­mään palk­ka­ve­roja aisoissa”, Mykkä­nen kysyy.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä kertoi kesä­ko­kouk­ses­saan jättä­vänsä väli­ky­sy­myk­sen, jos halli­tus ei budjet­ti­rii­hen yhtey­dessä päätä sellai­sista työl­li­syys­toi­mista, jotka valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan katta­vat budje­tin meno­li­säys­ten vaiku­tuk­set. Kokoo­mus arvioi väli­ky­sy­myk­sen jättä­mistä ryhmä­ko­kouk­ses­saan tors­taina.

Alla linkit Kokoo­muk­sen työl­li­syys­pa­ket­tiin ja ehdo­tuk­siin inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seksi:

Ehdo­tuk­sia inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seen
Kohti 60 000 uutta työpaik­kaa

Lisä­tie­toja: Suvi Aherto, 050 349 6121

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Skip to content