Ulko­mailta tule­vien työn­te­ki­jöi­den määrä on lisään­ty­nyt Suomessa. Samalla on huomattu, että alipalk­kaus­ta­pauk­set ovat lisään­ty­neet ja ne kohdis­tu­vat erityi­sesti ulko­mailta tule­viin työn­te­ki­jöi­hin. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä. Ongel­maa ei kuiten­kaan ratkaista yksin­ker­tai­silla pykä­lä­muu­tok­silla, vaan määrä­tie­toi­sella työllä, jonka tavoit­teena on hyväk­si­käy­tön teke­mi­nen läpi­nä­ky­väksi. 

Alipalk­kausta on ilmen­nyt Suomessa ravin­tola- ja raken­nusa­lalla sekä viimei­sim­pien uutis­ten mukaan myös metsän­hoi­dossa. Alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­nista on tehty viimeksi syksyllä 2023 lakia­loite SDP:n kansan­edus­ta­jan toimesta, vaikka alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­nin tarvetta selvi­tet­tiin Mari­nin halli­tus­kau­della. Selvi­tyk­sen mukaan alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­nille ei ole Suomessa tarvetta, koska rikos­laki suojaa jo alipalk­kaus­ti­lan­teita. Krimi­na­li­sointi ei johtaisi työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien parem­paan toteu­tu­mi­seen. Alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­nin vaati­mi­nen onkin helpon ratkai­sun hake­mista haas­ta­vaan ongel­maan.

Oikeus­mi­nis­te­riön yhdessä työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön kanssa tilaa­man selvi­tyk­sen mukaan, alipalk­kaus­ti­lan­teet voivat jo nykyi­sel­lään tulla rangais­ta­vaksi rikos­lain 36 luvun mukai­sina petos- ja kiskon­ta­ri­kok­sina. Asian­tun­ti­jat ovat Suomessa sitä mieltä, että alipalk­kauk­sen krimi­na­li­sointi johtaisi siihen, että työpe­räistä hyväk­si­käyt­töä käsi­tel­täi­siin vain alipalk­kauk­sena, eikä työsyr­jin­tänä, ihmis­kaup­pana ja pakko­työnä. Alipalk­kauk­sen krimi­na­li­sointi johtaisi toden­nä­köi­sesti siihen, että tilan­teita rangais­tai­siin lievem­min ja suhtau­tu­mi­nen vaka­vaan hyväk­si­käyt­töön lieven­tyisi.

Minis­te­riöi­den teke­män selvi­tyk­sen seurauk­sena työsuo­je­lu­vi­ran­omais­ten oikeuk­sia lisät­tiin siten, että työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sen ilmoi­tus­vel­vol­li­suutta laajen­net­tiin koske­maan myös petos- ja kiskon­ta­ri­kok­sia eli alipalk­kausta koske­via tilan­teita. Lisäksi työsuo­je­lu­vi­ran­omai­nen voi velvoit­taa työnan­ta­jan viime kädessä sakon uhalla maksa­maan lain­mu­kaista palk­kaa. Nämä muutok­set vahvis­ta­vat työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia.

Alipalk­kauk­sen kitke­mi­nen edel­lyt­tää ongel­man parem­paa tunnis­ta­mista

Suomen menes­ty­mi­nen edel­lyt­tää, että saamme tule­vai­suu­des­sa­kin ulko­maista työvoi­maa Suomeen. Kaikilla työn­te­ki­jöillä on oltava työmark­ki­noil­lamme yhtä­läi­set oikeu­det ja mahdol­li­suu­det. Alipalk­kauk­seen on puutut­tava viran­omais­ten toimesta voimak­kaam­min ja väärin­käy­tök­set on saatet­tava tehok­kaasti polii­sin tutkin­taan ja tuomiois­tuin­ten käsit­te­lyyn.

Alipalk­kauk­sen tehok­kaan kitke­mi­sen suurin este on alipalk­kaus­ti­lan­tei­den vaikea tunnis­ta­mi­nen ja havait­se­mi­nen. Ulko­maa­lai­silla työn­te­ki­jöillä on myös omista koke­muk­sis­taan nouse­vaa pelkoa ja halut­to­muutta hakea apua. Pelot liit­ty­vät työpai­kan tai työlu­van menet­tä­mi­seen. Alipalk­kauk­sen krimi­na­li­sointi ei poista hyväk­si­käy­tön vaikeaa tunnis­ta­mista tai lait­to­muu­den kohteeksi joutu­neen työn­te­ki­jän pelkoja.

Hyväk­si­käyt­töä on esiin­ty­nyt niin Euroo­passa kuin Suomes­sa­kin jo vuosi­kym­me­niä. Kyse ei ole uudesta synty­neestä ilmiöstä. Orpon halli­tus tart­tuu ongel­man kitke­mi­seen muun muassa lisää­mällä oikeus­lai­tok­sen resurs­seja. Lisäksi halli­tus­oh­jelma sisäl­tää kahdek­san toimen­pi­dettä, joiden avulla työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­töä este­tään. Tavoit­teena on kiris­tää merkit­tä­västi hyväk­si­käy­tön rangais­tuk­sia valvon­nan lisää­mi­sen ohella. Asian­tun­ti­jat ovat suosi­tel­leet juuri halli­tuk­sen valit­se­maa toimin­ta­lin­jaa. 

On tärkeää, että polii­sin, syyt­tä­jien ja tuomiois­tuin­ten asian­tun­te­musta vahvis­te­taan koulu­tuk­sen avulla. Ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den tietoi­suutta heidän oikeuk­sis­taan tulee lisätä. Lisäksi on kohden­net­tava riit­tä­vät resurs­sit työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön valvon­taan ja tutkin­taan sekä kehi­tet­tävä työpe­räistä hyväk­si­käyt­töä kohtaa­vien ja selvit­tä­vien viran­omais­ten välistä tiedon­vaih­toa halli­tus­oh­jel­man mukai­sesti. Anne­taan työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sille nyt työrauha muut­tu­neen lain­sää­dän­nön myötä lisätä haas­ta­van ongel­man läpi­nä­ky­vyyttä ja toteu­te­taan Orpon halli­tus­oh­jel­man mukai­set hyvät tilan­netta paran­ta­vat toimen­pi­teet. 

Kirjoit­taja on kokoo­muk­sen kansae­dus­taja Kuopiosta. Hän on ennen työtään kansan­edus­ta­jana työs­ken­nel­lyt seit­se­män vuotta laki­mie­henä Suomen lähi- ja perus­hoi­ta­ja­lii­tossa Supe­rissa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa