Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Arkti­nen osaa­mi­nen tuo Suomelle työtä ja talous­kas­vua

Katai­nen: Arkti­nen osaa­mi­nen tuo Suomelle työtä ja talous­kas­vua

Julkaistu:

Arktista stra­te­giaa edus­kun­nalle esitel­lyt Jyrki Katai­nen muis­tutti, että Suomen tulee hyödyn­tää asemaansa parhaalla mahdol­li­sella tavalla, kestä­vän kehi­tyk­sen mukai­sesti. Arkti­sen alueen muutos on sekä haaste että mahdol­li­suus. Suomen tulee kantaa vastuunsa ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­sestä ja kestä­västä kehi­tyk­sestä, mutta samalla tart­tua myös niihin mahdol­li­suuk­siin, jotka tuovat suoma­lai­sille työtä ja toimeen­tu­loa.

Syrjäi­nen sijainti on harvoin kilpai­lu­valtti. Nyt on.

Voisi sanoa, että maan­tie­teelle emme voi mitään, ja hyvä niin. Tarkoi­tan arkti­sella alueella tapah­tu­vaa suurta muutosta, jonka suhteen Suomi on aitio­pai­kalla. Perin­tei­sestä peri­fe­riasta on tullut kansain­vä­li­ses­ti­kin huomion keskus, jossa asioita tapah­tuu kiih­ty­vällä vauh­dilla ja laajalla rinta­malla. Alueen painoarvo on viime vuosina kasva­nut merkit­tä­västi.

Kuten tunnet­tua, kaikki meneil­lään oleva kehi­tys ei ole posi­tii­vista. Ilmas­ton­muu­tos tuntuu alueella jo nyt konkreet­ti­sella tavalla, ja vaikut­taa elino­lo­suh­tei­siin. Viime viikolla julkaistu IPCC:n raportti osoit­taa, että ilmas­ton­muu­tos on merkit­tävä haaste niin Suomelle kuin muul­le­kin arkti­selle alueelle. Ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­nen ja sen vaiku­tus­ten hallinta on vält­tä­mä­töntä arkti­sen alueen vakau­delle ja turval­li­suu­delle. Suomi haluaa jatkos­sa­kin olla mukana arkti­sen alueen kestä­vän kehi­tyk­sen edis­tä­jänä.

Sinänsä vali­tet­tava jääpeit­teen sula­mi­nen avaa merkit­tä­viä mahdol­li­suuk­sia Suomelle. Myös halli­tus­oh­jel­man mukai­nen Itä- ja Pohjois-Suomen kehit­tä­mis­työ­ryhmä näkee rapor­tis­saan paljon mahdol­li­suuk­sia pohjoi­sen luon­non­va­roissa ja meri­tei­den avau­tu­mi­sessa. Arkti­nen alue vetää puoleensa huomat­ta­van määrän inves­toin­teja ympäri maail­maa, mikä tarjoaa suoma­lai­selle arkti­selle olosuh­deo­saa­mi­selle vahvan kysyn­nän. Suomen, Ruot­sin ja Norjan arkti­sille alueille sekä Kuolan niemi­maalle suun­ni­tel­tu­jen hank­kei­den yhteis­vo­lyy­min on arvioitu ylit­tä­vän lähi­vuo­si­kym­me­ninä 100 miljar­dia euroa. Tämä luo merkit­tä­viä mahdol­li­suuk­sia uusien suoma­lais­ten työpaik­ko­jen synty­mi­selle.

Koko­nais­kuva on siis moni­muo­toi­nen, osin hämä­rä­kin, ja kaik­kia muutok­sen ulot­tu­vuuk­sia emme vielä tunne.

Arvoisa puhe­mies,

Meidän tulee hyödyn­tää asemamme parhaalla mahdol­li­sella tavalla, kestä­vän kehi­tyk­sen mukai­sesti. Arkti­sen alueen muutos on meille sekä haaste että mahdol­li­suus. Kannamme vastuumme ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­sestä ja kestä­västä kehi­tyk­sestä, mutta tartumme myös samalla niihin mahdol­li­suuk­siin, jotka tuovat suoma­lai­sille työtä ja toimeen­tu­loa.

Tämä on ollut lähtö­kohta Suomen uudelle arkti­selle stra­te­gialle, jonka valtio­neu­vosto hyväk­syi elokuun lopulla. Työhön osal­lis­tui­vat kaikki minis­te­riöt, mikä kertoo stra­te­gian poik­ki­hal­lin­nol­li­suu­desta ja alueen suuresta kiin­nos­ta­vuu­desta.

Kyse on järjes­tyk­ses­sään toisesta arkti­sesta stra­te­giasta. Edel­li­nen oli vuodelta 2010. Uusi stra­te­gia on edel­tä­jäänsä laaja-alai­sempi, ja siinä käsi­tel­lään ennen kaik­kea, miten Suomen arkti­sena maana tulisi uudessa tilan­teessa toimia. Stra­te­giassa asete­taan tavoit­teita ja määri­te­tään keinoja tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi.

Stra­te­gia on laaja. Siinä tarkas­tel­laan Suomen arkti­sen aseman vahvis­ta­mista, avau­tu­via liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia, ympä­ris­töä, turval­li­suutta ja vakautta, Suomen pohjois­ten aluei­den asemaa, kansain­vä­listä yhteis­työtä sekä arktista osaa­mista laajasti ymmär­ret­tynä. Uusi stra­te­gia on kirjoi­tettu halli­tuk­sen hyväk­sy­mien arktis­ten linjaus­ten pohjalta. Niissä neljä keskeistä pila­ria ovat:

1) Suomi on arkti­nen maa
2) Suomi on arkti­nen osaaja
3) toimin­nassa on koros­tet­tava kestä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­teita ja ympä­ris­tön reunaeh­toja
4) kansain­vä­li­sen yhteis­työn merki­tys on arkti­sessa toimin­nassa suuri ja sitä on vahvis­tet­tava

Edellä maini­tuista syntyy koko­nai­suu­tena Suomen arkti­nen rooli. Tiivis­täen voi sanoa, että Suomen tavoit­teena on lisätä arkti­selle alueelle kasvua ja kilpai­lu­ky­kyä tuke­via paino­tuk­sia arktista ympä­ris­töä kunnioit­taen.
Arkti­sen alueen muutok­sella voi olla laajoja vaiku­tuk­sia Suomen elin­kei­noe­lä­mään, infra­struk­tuu­riin, työvoima- ja alue­po­li­tiik­kaan ja koko yhteis­kun­taan. Kyse on kansal­li­sesti isosta asiasta, ja sen takia haluan siitä täällä edus­kun­nassa puhua. Pohjois-Suomessa on paljon arktista osaa­mista, mutta on olen­naista, että Suomen arkti­nen poli­tiikka ymmär­re­tään koko Suomen asiaksi. Stra­te­gia lähtee ajat­te­lusta, että Suomi ? koko Suomi ? on arkti­nen maa.

Arvoisa puhe­mies,

Meidän on oltava aktii­vi­sia siellä, missä kasvua on näkö­pii­rissä. Tällai­sia mark­ki­noita ei maail­man­ta­lou­dessa ole tällä hetkellä liikaa. Arkti­nen alue on kuiten­kin lupaava suunta, ja valmiu­temme vastata haas­tee­seen ovat kohtuul­li­sen hyvät.

Suomella on arkti­sissa asioissa runsaasti tietoa ja osaa­mista. On tieten­kin pidet­tävä huoli siitä, että näin on myös jatkossa. On aivan realis­tista pyrkiä arkti­sen osaa­mi­sen malli­maaksi sekä koulu­tuk­sessa ja tutki­muk­sessa että myös tämän osaa­mi­sen kaupal­li­sessa hyödyn­tä­mi­sessä. Arkti­nen erityi­syy­temme ja erin­omai­suu­temme eivät ole haihat­te­lua, mutta eivät myös­kään itses­tään­sel­vyys.
Arkti­nen laivan­ra­ken­nus ja varus­ta­mo­toi­minta, kaivos­teol­li­suus, sääpal­ve­lut, asian­tun­ti­ja­pal­ve­lut, tele­kom­mu­ni­kaa­tio sekä erilai­set ympä­ris­tö­tek­no­lo­giat koko laajuu­des­saan (clean­tech) ovat esimerk­kejä sekto­reista, joissa suoma­lai­silla yrityk­sillä on maail­man­luo­kan huip­puo­saa­mista ja monilla aloilla myös pitkät perin­teet. Se, että herkkä arkti­nen ympä­ristö vaatii elin­kei­noe­lä­mältä taval­lis­ta­kin ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää toimin­taa, on nähtävä kilpai­lu­te­ki­jänä, jonka suoma­lais­yri­tyk­set toivot­ta­vasti kyke­ne­vät tarjoa­maan kilpai­li­joi­taan parem­min.

Suoma­lais­ten yritys­ten voi olla tarpeel­lista muodos­taa yhteen­liit­ty­miä tai olla aina­kin lähei­sessä yhteis­työssä keske­nään, koska esimer­kiksi infra­struk­tuu­ri­ra­ken­ta­mi­seen ja luon­non­va­ro­jen hyödyn­tä­mi­seen tähtää­vät hank­keet voivat olla kool­taan ja kerran­nais­vai­ku­tuk­sil­taan hyvin suuria. Voimien yhdis­tä­mi­nen ei ole aina ollut suoma­lai­nen vahvuus, joten siihen on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota.
Venäjä on monella sekto­rilla suoma­lai­sen arkti­sen osaa­mi­sen päämark­kina, mutta kysyn­tää löytyy myös muista Pohjois­maista, Pohjois-Ameri­kasta ja Aasiasta. Arkti­sen alueen liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suu­det ja arkti­sen alueen kasvava merki­tys laajem­min­kin ovat yhä useam­min esillä erilai­sissa kansain­vä­li­sissä tapaa­mi­sissa.

Kansain­vä­li­sen kiin­nos­tuk­sen kasvu lisää tarvetta yhteis­työlle. Vastaa­vasti kansain­vä­li­sen oikeu­den ja sään­te­lyn merki­tys arkti­sella alueella kasvaa. On hyvä, että Arkti­sen neuvos­ton asema on vahvis­tu­nut ja vakiin­tu­nut. Vastaa­vasti on hyvin tärkeää, että Euroo­pan unioni tulee yhä vahvem­min arkti­seen toimin­taan mukaan. Euroo­pan unio­nin, Venä­jän, Norjan ja Islan­nin kump­pa­nuu­den pohjalta toteu­tet­ta­valla Pohjoi­sella ulot­tu­vuu­della on tässä oma posi­tii­vi­nen merki­tyk­sensä. Barent­sin euroark­ti­nen neuvosto ja Barent­sin alueel­li­nen neuvosto tuovat tärkeän alueel­li­sen näkö­kul­man arkti­seen poli­tiik­kaan.

Arvoisa puhe­mies,

Suomen uusi arkti­nen stra­te­gia pyrkii katso­maan pitkälle tule­vai­suu­teen. Kaik­kia sen tavoit­teita ja toimen­pi­teitä ei ole mahdol­lista toteut­taa kulu­valla vaali­kau­della, vaikka pain­opiste onkin lähi­vuo­sissa.
Arkti­siin kehi­tys­kul­kui­hin liit­tyen meidän on jo nyt pohdit­tava pohjois­ten aluei­den liiken­ne­tar­peita ja ?ratkai­suja pitkällä aika­vä­lillä. Erityi­sesti esillä on ollut ajatus rauta­tie­yh­tey­destä Jääme­relle. Pohdin­nan on perus­tut­tava huolel­li­sille arvioille, koska kyse olisi jätti­mäi­sestä inves­toin­nista. Asia ei myös­kään olisi yksin Suomen päätet­tä­vissä. En tiedä, mikä loppu­tu­los on, mutta asia on joka tapauk­sessa tutki­mi­sen arvoi­nen.
Suomen uusi arkti­nen stra­te­gia on mittava ja tavoit­teel­li­nen asia­kirja. En ole käynyt sitä esityk­ses­säni läpi kaiken­kat­ta­vasti, mutta olen halun­nut koros­taa sen punaista lankaa - sitä, että Suomi osaa sovit­taa yhteen ympä­ris­tön reunaeh­dot ja arkti­set liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suu­det kansain­vä­listä yhteis­työtä hyödyn­täen.

Stra­te­giassa vastuu­ta­hoina maini­taan useim­mi­ten vain minis­te­riöt, koska kyse on ennen kaik­kea valtio­neu­vos­ton näke­myk­sestä. Tosia­siassa on tieten­kin selvää, että tavoit­tei­siin pääse­mi­seksi tarvi­taan myös muiden taho­jen, kuten kuntien, yritys­ten sekä erilais­ten kansa­lais- ja etujär­jes­tö­jen toimia. Kuten jo aiem­min tote­sin, kyse on kansal­li­sesti merkit­tä­västä asiasta. Meidän kaik­kien panosta tarvi­taan.

Tavoit­tei­den toimeen­pa­non seuran­nasta vastaa minis­te­riöi­den vastuu­vir­ka­mies­ver­kosto, ja stra­te­giaa voidaan päivit­tää tarvit­taessa. Arkti­sen alueen neuvot­te­lu­kunta valvoo stra­te­gian seuran­taa ja toimeen­pa­noa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

Skip to content