Päämi­nis­te­rin ilmoi­tuk­sen halli­tuk­sen poli­tii­kasta vuonna 2014 edus­kun­nalle anta­nut päämi­nis­teri, Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Jyrki Katai­nen painotti, että halli­tuk­sella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtä­vää. Ensim­mäi­nen tehtävä on Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den puolus­ta­mi­nen. Toinen tehtävä on paran­taa edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle ja yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Kolmas tehtävä on jatkaa vaikut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa.

Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus halli­tuk­sen poli­tii­kasta vuonna 2014
Puhe edus­kun­nan täysis­tun­nossa
5.2.2014

Arvoisa puhe­mies!

Moni suoma­lai­nen on viime vuosina kysy­nyt, meneekö Suomella hyvin vai huonosti?

Vies­tit ja faktat ovat osin risti­rii­tai­sen tuntui­sia. On hyvää ja on huonoa. Meillä ei ole 1990-luvun kaltaista massa­työt­tö­myyttä, mutta silti meillä on merkit­tä­viä ongel­mia talou­den kanssa. On työt­tö­myyttä ja silti olisi tehtävä työtä pidem­pään. Olemme yksi harvoista Euroo­pan kolmen A:n maasta, mutta Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuutta kysee­na­lais­te­taan. Kasvu­yrit­tä­jyys on nousussa ja inno­vaa­tio­jär­jes­tel­määmme ihail­laan, mutta samalla mene­tämme teol­li­sia työpaik­koja. Maail­malla on paljon kysyn­tää esimer­kiksi suoma­lai­selle vesi-, bioener­gia-, ja muulle clean­tech-osaa­mi­selle, mutta monet perin­tei­set toimia­lat pärjää­vät heikom­min.

Monet asiat ovat meillä hyvin. Suomi on kärki­si­joilla tutki­muk­sissa, joissa arvioi­daan eri maiden vaurautta, kilpai­lu­ky­kyä, tulon­jaon tasai­suutta, inno­va­tii­vi­suutta ja korrup­toi­tu­nei­suu­den vähäi­syyttä. Suomessa on koulu­tettu kansa ja tasa-arvoi­nen yhteis­kun­ta­malli.

Samalla meidän on rehel­li­sesti tunnus­tet­tava myös heik­kou­temme. Ilman merkit­tä­viä korjaus­liik­keitä tule­vai­suu­temme ei ole ruusui­nen.

Arvoisa puhe­mies,

Heik­kou­temme ovat hiipi­neet usei­den vuosien kuluessa. Hitaasti kasau­tu­neita vaikeuk­sia onkin ehkä vaikeampi käsi­tellä kuin nopean romah­duk­sen kärjis­tä­miä ongel­mia.

Suomen kilpai­lu­kyky suhteessa muihin maihin on heiken­ty­nyt. Esimer­kiksi palkat ovat nous­seet tuot­ta­vuutta nopeam­min. Yrityk­set menet­tä­vät nopeasti mark­ki­nao­suut­taan maail­man vien­nistä samaan aikaan kun viemme maail­malle vähem­män arvok­kaita tuot­teita kuin tuomme.

Väes­tön ikään­ty­mi­sen mukana lisään­tyvä palve­lun­tarve, eläke­me­not ja pienen­ty­vät vero­tu­lot eivät ole tulleet meille yllä­tyk­senä. Työi­käis­ten ihmis­ten vähe­ne­mi­nen tarkoit­taa, että myös tehty­jen työtun­tien määrä laskee. Tämä tarkoit­taa hidas­tu­vaa talous­kas­vua.

Myös­kään julki­sen talou­den arviolta yhdek­sän miljar­din euron kestä­vyys­vaje ei ole synty­nyt yhdessä yössä.

Arvoisa puhe­mies,

Tosia­sia on, että me suoma­lai­set emme ole puut­tu­neet ajoissa näihin raken­teel­li­siin ongel­miimme. 2000-luvun alun vahva talous­kasvu peitti alleen Suomen raken­teel­li­sia heik­kouk­sia. Tarvit­ta­via päätök­siä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta­ra­ken­teen uudis­ta­mi­sesta tai kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­sesta ei tehty ajal­laan - koska ei ollut aivan pakko. Meidän ei tarvitse etsiä tähän syyl­li­siä, sillä olemme kaikki täällä. Nyt tarvi­taan rohkeutta ja ratkai­suja.

Arvoisa puhe­mies,

Tällä halli­tuk­sella ei ole enää ollut vaih­toeh­toa jättää ikäviä asioita hoita­matta.

Viimei­set vuodet talou­den ennus­te­lai­tok­set valtio­va­rain­mi­nis­te­riöstä ja Suomen Pankista Etlaan ja Peller­voon ovat vaali­kau­den aikana joutu­neet jatku­vasti tarkis­ta­maan ennus­tei­taan alas­päin. Yksi­kään puolue tässä salissa ei ole esit­tä­nyt niin suuria leik­kauk­sia ja veron­ko­ro­tuk­sia, että ne olisi­vat tässä talous­ke­hi­tyk­sessä riit­tä­neet tait­ta­maan velkaan­tu­mi­sen. Halli­tus on kolmeen ottee­seen leikan­nut, nosta­nut veroja ja inves­toi­nut kasvuun sen verran, että sen arvioi­tiin riit­tä­vän velka­suh­teen tait­ta­mi­seen. Maali on kuiten­kin aina liik­ku­nut kauem­maksi.

Arvoisa puhe­mies,

Valtion velkaan­tu­mista on kuiten­kin hillitty määrä­tie­toi­sesti. Halli­tus on tehnyt päätök­set noin viiden miljar­din euron meno­sääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista.

Kroo­ni­sesti velkaan­tu­van kunta­sek­to­rin tehtä­viä ja velvoit­teita karsi­taan siten, että julki­set menot voivat vähen­tyä noin 1,3 miljar­dilla eurolla.

Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen uusiu­tu­mista on vahvis­tettu alen­ta­malla yhtei­sö­ve­roa 20 prosent­tiin, uudis­ta­malla osin­ko­ve­ro­jär­jes­tel­mää sekä luomalla rahoi­tus­oh­jel­mat siemen- ja kasvu­vai­heen yrityk­sille. Tämän viikon perjan­taina julkai­semme uuden rahas­ton, jolla on tarkoi­tus vauh­dit­taa yritys­ten kasvua ja sitä kautta työl­li­syyttä.

Viime syksynä tehty työmark­ki­na­rat­kaisu vaikut­taa osal­taan myön­tei­sesti suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­kyyn.

Synkän suhdan­ne­ti­lan­teen elvyt­tä­mi­seksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omai­suutta on myyty ja myyn­ti­tu­loja on kohden­nettu kasvu­hank­kei­siin. Suhdan­ne­ti­lan­netta on lievi­tetty myös viime syksynä anne­tulla työl­li­syys­li­sä­bud­je­tilla.

Julki­sen sekto­rin raken­teita uudis­te­taan. Kunta­ra­ken­teen uudis­tuk­sella pyri­tään luomaan vahvat ja elin­voi­mai­set kunnat, jotta palve­lut voidaan turvata myös tule­vai­suu­dessa. Puolus­tus­voi­mien raken­ne­uu­dis­tuk­sella luodaan kette­rämpi ja tehok­kaampi armeija. Polii­sin hallin­to­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sella on vähen­netty hallin­toa ja lisätty polii­seja. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tuk­sen tavoit­teena on turvata laaduk­kaat palve­lut kokoa­malla sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut yksiin käsiin, sekä järjes­tä­mällä palve­lui­den hallinto ja rahoi­tus tehok­kaalla tavalla.

Työuria on piden­netty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työura­so­pi­mus piden­tää työuria noin vuodella. Osana raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa mm. opin­to­tuen raken­netta on muutettu ja koti­hoi­don tuen ja vuorot­te­lu­va­paan ehtoja tiuken­nettu. Työt­tö­myys­tur­vassa ja asumis­tuessa otetaan käyt­töön suojao­suu­det, joilla kannus­te­taan otta­maan vastaan myös tila­päistä työtä. Suurin yksit­täi­nen koko­nai­suus on ensi syksyyn mennessä neuvo­tel­tava eläke­uu­dis­tus, jonka tavoit­teena on piden­tää keski­mää­räi­siä työuria noin 1,5 vuodella.

Arvoisa puhe­mies,

Kun tauti on vakava, myös lääke on karvas. Halli­tuk­sen teke­mät vaikeat päätök­set vievät kuiten­kin Suomea oike­aan suun­taan. Näiden päätös­ten mitta­luokka on myös aivan muuta kuin mihin jotkut aiem­mat halli­tuk­set ovat pysty­neet - tai joutu­neet.

On myös rehel­listä todeta, että nämä päätök­set eivät vielä riitä. Halli­tuk­sella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtä­vää.

Halli­tuk­sen ensim­mäi­nen tehtävä on Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den puolus­ta­mi­nen.

Halli­tuk­sen tavoite on velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen vuonna 2015. Tämä edel­lyt­täisi, että talous kasvaisi suhteessa valtion velkaa nopeam­min. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi lyhyellä aika­vä­lillä ainoa keino on leikata menoja ja korot­taa veroja. Jotta suunta olisi kestä­vällä pohjalla, on tehtävä myös pidem­mällä aika­vä­lillä vaikut­ta­via, poten­ti­aa­lista talous­kas­vua vahvis­ta­via raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Ensi vuonna voimaan astu­vat jo aiem­min pääte­tyt noin miljar­din euron meno­sääs­töt. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi joulu­kuussa, että valtion velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen vuonna 2015 edel­lyt­täisi lisäksi noin kolmen miljar­din euron lisä­so­peu­tus­toi­mia.

On selvää, että mitta­vat sopeu­tus­toi­met leik­kaa­vat jonkin verran talous­kas­vua. Kansain­vä­li­sen tutki­muk­sen perus­teella kiris­tä­vän finans­si­po­li­tii­kan kerroin­vai­ku­tus on noin 0,5-1. Tämä tarkoit­taisi, että vuosi­ta­solla puhuen kolmen miljar­din euron sopeu­tus­toi­met leik­kai­si­vat talous­kas­vua lyhyellä aika­vä­lillä karkeasti 0,75-1,5 prosent­tiyk­si­köllä.

Halli­tuk­sen finans­si­po­li­tii­kan linja­va­linta on tarkan harkin­nan paikka. Velaksi emme voi elää. Velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen on meillä joka tapauk­sessa edes­sämme. Toisaalta tiedämme, että vero­jen korot­ta­mi­nen ja meno­jen leik­kaa­mi­nen heiken­tää talous­kas­vua lyhyellä aika­vä­lillä. Budjet­ti­so­peu­tuk­sen koko­luokka ei muutu, vaikka siir­täi­simme tavoi­tet­tamme parilla vuodella. Itse­ään ei kannata pettää sillä, että aktii­vi­sella kasvu­po­li­tii­kalla voisimme saada aikaan kasvun, joka kuit­taisi pois tasa­pai­no­tus­tar­peen vuoden tai kahden sisällä.

Edessä olevat sopeu­tus­toi­met on siis tehtävä kasvun ja työl­li­syy­den kannalta viisaasti. Tämän linja­va­lin­nan tueksi halli­tuk­sen talous­neu­vosto on kysy­nyt Suomen eturi­vin ekono­mis­teilta näke­myk­siä suhdan­ne­po­li­tii­kan ajoi­tuk­sesta ja mitoi­tuk­sesta. Lopul­li­set päätök­set kehys­rii­hen talous­lin­jasta halli­tus tekee maalis­kuussa valtio­va­rain­mi­nis­te­riön tuoreen talous­en­nus­teen pohjalta.

Joka tapauk­sessa luot­ta­muk­sen yllä­pi­tä­mi­nen vaatii konkreet­ti­sia päätök­siä koko sopeu­tus­tar­peen osalta jo tänä keväänä. Se, kuinka toimien aika­tau­lu­tus on viisainta tehdä, on harkit­tava huolella. Toivon, että tähän keskus­te­luun osal­lis­tu­taan mahdol­li­sim­man laajasti.

Pidem­mällä aika­vä­lillä julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den puolus­ta­mi­nen tarkoit­taa kestä­vyys­va­jeen katta­mista. Tämän vuoksi halli­tus on syksyllä laati­nut raken­ne­po­liit­ti­sen ohjel­man. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että jos ohjelma kyetään toimeen­pa­ne­maan tehok­kaasti, se riit­tää katta­maan kestä­vyys­va­jeen.

Julki­sen talou­den uskot­ta­vuus edel­lyt­tää siis väke­vää yhdis­tel­mää meno­sääs­töjä, veron­ko­ro­tuk­sia ja pidem­mällä aika­vä­lillä vaikut­ta­via raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen toinen tehtävä on paran­taa edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle ja yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Kyse on kilpai­lu­ky­kyi­sestä toimin­taym­pä­ris­töstä. Talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­ta­mi­nen on pitkä­jän­teistä työtä ja tulok­set näky­vät vasta pidem­mällä aika­jän­teellä.

Koska valtion velkaan­tu­mi­nen ei salli elvyt­tä­vää finans­si­po­li­tiik­kaa, kasvua ja työl­li­syyttä on vahvis­tet­tava muilla keinoilla.

Aikai­sem­min tällä vaali­kau­della halli­tus on esimer­kiksi siir­tä­nyt vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta kohti kulut­ta­mi­sen vero­tusta. Toisaalta valtion tase on laitettu töihin ja omai­suutta myymällä on rahoi­tettu kerta­luon­tei­sia inves­toin­teja kasvuun ja työl­li­syy­teen.

Halli­tus on pyytä­nyt valtio­va­rain­mi­nis­te­riötä laati­maan kehys­rii­heen mennessä arvion valtion omai­suu­desta. Halli­tuk­sen tavoit­teena on jatkaa tällä vaali­kau­della toteu­tet­tua poli­tiik­kaa, jossa valtion tase laite­taan mahdol­li­sim­man tuot­ta­vaan käyt­töön.

Halli­tus on myös pyytä­nyt valtio­va­rain­mi­nis­te­riöltä maalis­kuun kehys­rii­heen esityk­siä vero­tuk­sen raken­teen uudis­ta­mi­sesta. Tavoit­teena on, että saamme kerät­tyä vero­tu­loja siten, että se mahdol­li­sim­man vähän hait­taa kasvua ja työl­li­syyttä.

Kasvun edel­ly­tyk­siä vahvis­te­taan myös raken­ne­po­liit­ti­seen ohjel­maan kuulu­villa toimen­pi­teillä. Kehys­rii­heen mennessä halli­tus arvioi esimer­kiksi yritys­tu­kien uudel­leen­koh­den­ta­mista sekä inves­toin­tien lupa­me­net­te­lyi­den keven­tä­mistä.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen kolmas tehtävä on jatkaa vaikut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa. Suomen talou­den ja työpaik­ko­jen tule­vai­suus on tiiviisti kytkök­sissä Euroop­paan.

Viime vuosina Euroo­pan talous on kyntä­nyt poik­keuk­sel­li­sen syvällä. Syitä on monia. Viimei­sen vuosi­kym­me­nen aikana kilpai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen on vahin­goit­ta­nut Suomen ohella monia Euroo­pan maita. Koti­läk­syt ovat siis jääneet teke­mättä. Jois­sa­kin maissa pank­kien romah­ta­mi­nen on johta­nut vaikeuk­siin. Jois­sa­kin maissa taas hyvien aiko­jen ylivel­kaan­tu­mi­nen on muodos­tu­nut entistä vaka­vam­maksi vaivaksi huonoina aikoina. Toisissa maissa taas nämä kaikki ovat kasau­tu­neet. Finans­si­kriisi päätti korkean kasvun kauden ja paljasti kaikki heik­kou­det ja kasasi vielä lisää lastia entis­ten syntiemme päälle.

Euroo­passa näyt­täisi kuiten­kin olevan tapah­tu­massa käänne. Arviot teol­li­suus­tuo­tan­non kasvusta ovat tästä hyvä esimerkki. Tilanne on kuiten­kin vielä hauras, eikä siksi kannata suurem­min tuulet­taa.

Kun talous eripuo­lilla Euroop­paa elpyy ja se luo ennen pitkää uusia työpaik­koja myös Suomeen. Tämän takia on ollut tarpeen tehdä myös ikävältä tuntu­via euroop­pa­lai­sia päätök­siä. Suoma­lai­set tietä­vät hyvin, että joita­kin maita täytyi tukea, ettei­vät ne olisi ajau­tu­neet talou­del­li­seen kaaok­seen ja vetä­neet meitä muka­naan. Mutta moniko tietää, että Espan­jan ja Irlan­nin tukioh­jel­mat ovat päät­ty­neet ja maat usko­vat pärjää­vänsä nyt isojen uudis­tus­tensa jälkeen omil­laan?

Edessä on vielä valta­vasti työtä Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­seksi, mutta voimme nyt suhtau­tua tule­vai­suu­teen hieman luot­ta­vai­sem­min.

Arvoisa puhe­mies,

Ei ole sattu­maa, että Euroo­pan talou­den suunta kään­tyy. Sen eteen on tehty paljon työtä. Sen eteen on tehty kipeitä ratkai­suja, useim­mi­ten kovan paineen alla ja hyvin epävar­massa tilan­teessa. Täydel­li­siä ratkai­suja ei ole voinut etsiä oppi­kir­joista, koska sellai­sia kirjoja ei ole ollut olemas­sa­kaan. Päät­tä­mättä ei kuiten­kaan voinut jättää. Piti tehdä päätök­siä parhaan tiedon ja logii­kan varassa. Ei ollut varaa miet­tiä, mikä on epäsuo­sit­tua tai vaikeaa, sillä jos päätök­set olisi jätetty teke­mättä, silloin olisimme tien­neet sukel­ta­vamme syvälle.

Olisiko Suomelle koitu­nut 50 miljar­din euron tappiot, kuten Perus­suo­ma­lais­ten ajatus­paja on rapor­tis­saan arvioi­nut?

Olisiko Suomeen tullut 40 000 työtöntä lisää, kuten Keskus­tan puheen­joh­taja Juha Sipilä on laske­nut?

Kukaan ei tiedä tarkasti. Nämä ovat vain karkeita arvioita, mutta ne anta­vat suun­taa. Ja se suunta on niin pelot­tava, että onneksi emme lähte­neet sille tielle. ? Niitä­kin oli tässä salissa, jotka olisi­vat sen valta­van riskin halun­neet ottaa.

Arvoisa puhe­mies,

Nyt on katsot­tava eteen­päin ja painet­tava päälle.

Euroo­pan talous ja työl­li­syys saadaan nousuun vain uudis­ta­malla raken­teita jäsen­maissa ja edis­tä­mällä järke­vää inte­graa­tiota.

Otan tässä esiin kuusi pain­opis­tettä uudis­tuk­sille.

Ensim­mäi­nen, ja ehkä tärkein, ovat kansal­li­set raken­ne­uu­dis­tuk­set. Vuoden 2014 täytyy olla raken­ne­uu­dis­tus­ten vuosi Euroo­passa. Se koskee meitä kaik­kia ? myös Suomea. Kilpai­lu­ky­vyn paran­nus on jokai­sen maan omilla harteilla.

Toinen on rahoi­tus­mark­ki­noi­den vakaut­ta­mi­nen ja elvyt­tä­mi­nen. Ilman kohtuu­hin­taista rahoi­tusta yrityk­set eivät voi tehdä inves­toin­teja eivätkä luoda työpaik­koja. Tältä osin työ on eden­nyt hyvin. Pankeille on luotu entistä luotet­ta­vampi euroop­pa­lai­nen valvonta ja pank­ki­krii­sien ratkai­suun on luotu vahvat, sijoit­ta­ja­vas­tuuseen perus­tu­vat peli­sään­nöt. Tämä työ pitää nyt saat­taa pikai­sesti loppuun.

Kolmas on Euroo­pan sisä­mark­ki­noi­den suju­vampi toiminta. Kaikki voit­ta­vat, kun tava­rat ja palve­lut liik­ku­vat jouhe­vam­min EU:n sisällä, myös sähköi­sesti.

Neljäs pain­opiste ovat kestä­vät ja tasa­pai­noi­set kauppa- ja inves­toin­ti­so­pi­muk­set EU:n ulko­puo­lis­ten kump­pa­nei­den kanssa. Sopi­mus Yhdys­val­to­jen kanssa loisi maail­man suurim­man vapaa­kauppa-alueen, joka synnyt­täisi kasvua ja työtä myös Suomeen.

Viides uudis­ta­mi­sen kohde on Euroo­pan ener­gia­po­li­tiikka. Emme voi jatkaa toimi­mista kansal­li­sissa siiloissa. Ener­gia­po­li­tiikka on nyt nous­sut EU:n asia­lis­talle, mikä on myön­teistä. Myös komis­sion tuore ilmasto- ja ener­gia­pa­ketti on askel oike­aan suun­taan.

Kuudes kohta on EU-lain­sää­dän­nön järkeis­tä­mi­nen ja virta­vii­vais­ta­mi­nen. Euroop­pa­laista lain­sää­dän­töä tarvi­taan esimer­kiksi sisä­mark­ki­noi­den luomi­seen. Yksi euroop­pa­lai­nen säädös on usein parempi kuin 28 kansal­lista lakia. Asioista on kuiten­kin säädet­tävä EU-tasolla vain kun se on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Silloin­kin on varmis­tet­tava, että lain­sää­däntö tukee talous­kas­vua ja työl­li­syyttä eikä lyö kapu­loita talou­den rattai­siin.

Arvoisa puhe­mies,

Koko­nai­suu­tena katsot­tuna Suomen nyky­ti­laa ja tule­vai­suutta, voidaan todeta, että jo tehdyillä ratkai­suilla olemme menossa oike­aan suun­taan, mutta emme ole vielä perillä.

Nyt tehtä­vien lisä­pää­tös­ten tavoit­teena on oltava, että kun vuonna 2017 juhlimme itse­näi­syy­den sadatta vuotta, Suomi on talou­del­li­sesti tasa­pai­noi­nen, avoi­messa kilpai­lussa pärjäävä hyvin­voin­tiyh­teis­kunta. Käänne tähän suun­taan on jo otettu, mutta paljon työtä on vielä edessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa