Suomi on vahvis­tu­nut maana, jossa kannat­taa tehdä työtä, yrit­tää, työl­lis­tää itsensä ja muita sekä inves­toida. Edus­kun­nalle puhu­neen Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen mukaan Suomea uudis­te­taan, jotta myös tule­vat suku­pol­vet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yrit­te­liäi­syyttä ja uudesta kasvusta synty­vää kestä­vää hyvin­voin­tia.

Puhe

14.5.2014 12.15

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen vastaus väli­ky­sy­myk­seen työt­tö­myys­ti­lan­teesta Suomessa

(muutos­va­rauk­sin)

Arvoisa puhe­mies!

Tämä halli­tus uskoo siihen, että hyvin­vointi Suomessa syntyy työstä. Työ on toimeen­tu­lon tärkeä lähde ja työ luo uutta työtä. Se on kuiten­kin paljon enem­män: se on tapa toteut­taa itse­ään, palvella muita ja osal­lis­tua yhteis­kun­taan. Kaikki työ on arvo­kasta. Työllä on itsei­sarvo.

Viimeis­ten kolmen vuoden aikana tehty­jen päätös­ten seurauk­sena Suomi on vahvis­tu­nut maana, jossa kannat­taa tehdä työtä, yrit­tää, työl­lis­tää itsensä ja muita­kin sekä inves­toida. Tavoit­teena on uudis­taa Suomea siten, että myös tule­vat suku­pol­vet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yrit­te­liäi­syyttä ja uudesta kasvusta synty­vää kestä­vää hyvin­voin­tia.

Arvoisa puhe­mies,

Väli­ky­sy­myk­sessä käsi­tel­lään Suomen tule­vai­suu­den kannalta elin­tär­keää koko­nai­suutta - työtä. Väli­ky­sy­myk­sessä lytä­tään halli­tuk­sen viime vuosien työl­li­syys- ja talous­po­liit­ti­set toimet, mutta yhtään ratkai­sua luetel­tui­hin epäkoh­tiin ei esitetä. Jokai­nen valit­see oman tapansa raken­taa Suomea.

Talous­ke­hi­tyk­sen sane­le­mat lähtö­koh­dat halli­tuk­sen työlle ovat olleet poik­keuk­sel­li­sen haas­ta­vat. Halli­tuk­sen aloit­taessa työnsä Suomi ajau­tui muun euroa­lu­een tavoin uuteen taan­tu­maan vuosina 2012-2013. Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen murros on jatku­nut jyrk­känä, mikä näkyy muun muassa korkean jalos­tusas­teen tuot­tei­den vien­nin hidas­tu­mi­sena. Ikära­ken­teen muutos ja erityi­sesti työi­käi­sen väes­tön vähe­ne­mi­nen ovat heiken­tä­neet Suomen kasvun edel­ly­tyk­siä. Valtio ja kunnat ovat velkaan­tu­neet raskaasti.

Halli­tus­oh­jel­maa ja sen tavoit­teita raken­net­taessa, kaikki talou­den ennus­tus­lai­tok­set valtio­va­rain­mi­nis­te­riöstä Etlaan ja Suomen Pank­kiin ennus­ti­vat Suomen talou­den kasva­van seuraa­vina vuosina yli 2-4 prosen­tin vauh­tia ja työt­tö­myy­sas­teen alene­van. Kaik­kia ennus­teita synkem­män kehi­tyk­sen vuoksi moni halli­tus­oh­jel­maan kirjattu talou­del­li­nen tavoite ei ole täyt­ty­mässä vaali­kau­den loppuun mennessä.

On totta, että esimer­kiksi halli­tuk­sen työl­li­syys­ta­voit­teet eivät ole täyt­ty­mässä. Sekin on kuiten­kin totta, että Suomen koko­nais­tuo­tan­non kehi­tyk­sen heik­kous ei ole heijas­tu­nut täydellä voimal­laan työl­li­syy­teen. Toisin kuin väli­ky­sy­myk­sessä anne­taan ymmär­tää, työt­tö­myys on nous­sut suhdan­ne­ti­lan­tee­seen nähden maltil­li­sesti. Silti esimer­kiksi korkea­kou­lu­tet­tu­jen, yksi­tyi­sellä sekto­rilla työtä tehnei­den työt­tö­myy­den kasvu on huoles­tut­ta­vaa.

Olen­naista kuiten­kin on, että luot­ta­mus Suomen talou­teen on säily­nyt. Suoma­lai­set yrityk­set ovat säilyt­tä­neet tule­vai­suu­den uskonsa vaikeim­pien­kin aiko­jen keskellä ja pitä­neet kiinni työvoi­mas­taan niin hyvin kuin ovat pysty­neet. Tilanne voisi olla täysin toinen, mikäli olisi nouda­tettu oppo­si­tiolta tässä salissa kuul­tua “letkut irti” -linjaa euro­krii­sin hoidossa. Silloin olisimme anta­neet euroa­lu­een hajota ja pank­ki­jär­jes­tel­män kaatua. Uutta kasvua olisi haettu täyden pohja­kos­ke­tuk­sen kautta. Jälki olisi kansa­lais­ten kannalta merkit­tä­västi rumem­paa kuin nyt - erityi­sesti Etelä-Euroo­pan ylivel­kaan­tu­neissa maissa, mutta myös meillä.

Tilanne olisi siis täysin toinen, jos olisimme jättä­neet jokai­sen meno­leik­kauk­sen ja veron­ko­ro­tuk­sen teke­mättä, kuten tässä salissa vaadit­tiin.

Holti­ton “lamoja tulee ja lamoja menee” -linja ei olisi myös­kään luonut Euroop­paan tai Suomeen yhtään uutta työpaik­kaa tai vahvis­ta­nut sitä luot­ta­musta, mikä on nyt osoit­tau­tu­nut Suomen vahvim­maksi valt­ti­kor­tiksi.

Maail­man ja Euroo­pan talou­den haas­teet eivät ole vielä taka­na­päin, mutta edessä on jo kirk­kaam­pia näky­miä. Valittu vastuul­li­nen linja euro­krii­sin hoitoon on alka­nut tuot­taa tulosta. Komis­sio ennus­taa tuoreim­massa ennus­tees­saan euroa­lu­eelle kulu­valle vuodelle jo hienoista 1,2 prosen­tin kasvua.

Suomen osalta ennuste on huomat­ta­vasti alhai­sempi, vain 0,2 prosent­tia. Perässä laahaava kasvuen­nus­teemme kertoo siitä, että meillä on maail­malta kantau­tu­vien talous­vai­keuk­sien ohella omia koti­mai­sia haas­teita, jotka eivät ole synty­neet yhden halli­tuk­sen aikana.

Väes­tön ikään­ty­mi­sen myötä lisään­ty­vän palve­lu­tar­peen, kasva­vien eläke­me­no­jen ja heik­ke­ne­vien vero­ker­ty­mien aiheut­tama julki­sen talou­den yhdek­sän miljar­din euron kestä­vyys­vaje ei ole synty­nyt yhdessä yössä. Me kaikki tässä salissa voimme katsoa peiliin.

Suomen kunta­sek­to­rin ja sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den ongel­mat ovat olleet tiedossa jo pitkään.

Suomen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen ei sekään ole tapah­tu­nut hetkessä. Metsä­teol­li­suu­den ja ICT-klus­te­rin rajut raken­ne­muu­tok­set ovat nekin aiheu­tu­neet vuosien saatossa esimer­kiksi mark­ki­noi­den muutos­ten myötä.

Tarvit­ta­via päätök­siä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta- ja palve­lu­ra­ken­teen uudis­ta­mi­sesta tai kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­sesta ei tehty ajal­laan, jo vuosia sitten - koska ei ollut aivan pakko.

Syyt­te­lyn sijaan onkin katsot­tava rohkeasti eteen­päin. Ilman uudis­tuk­sia, joilla saamme talous­kas­vumme edel­ly­tyk­siä paran­net­tua, meitä uhkaa väis­tä­mättä hidas näivet­ty­mi­sen tie.

Arvoisa puhe­mies,

Korkea työl­li­syy­saste on hyvin­voin­nin keskei­sin tae. Työl­li­syy­den paran­ta­mi­nen ja työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­nen ovat halli­tuk­sen tärkeim­piä prio­ri­teet­teja. Kuten todettu, valtava raken­ne­muu­tos on heiken­tä­nyt koti­mai­sia työl­li­syys­lu­kuja. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön arvion mukaan työt­tö­myy­saste on tänä vuonna 8,7 % ja ensi vuonna laskee jo hieman 8,5 prosent­tiin. Huoles­tut­ta­vaa on se, että lähes puolet työt­tö­mistä on eri tavoin vaikeim­min työl­lis­tet­tä­viä.

Oppo­si­tio toteaa väli­ky­sy­myk­ses­sään, ettei­vät halli­tuk­sen teke­mät ratkai­sut ole muut­ta­neet Suomen suun­taa. Tämä ei ole totta.

Halli­tus­kau­den aikana on tehty vält­tä­mät­tö­mät, yli seit­se­män miljar­din euron sopeu­tus­toi­met. Nämä toimet ovat kään­tä­neet Suomen pois kiih­ty­vän velkaan­tu­mi­sen tieltä. Tämä on vahvis­ta­nut suoma­lais­ten yritys­ten, koti­ta­louk­sien ja kansain­vä­lis­ten sijoit­ta­jien luot­ta­musta Suomeen. Tämä tarkoit­taa työtä, inves­toin­teja ja edul­li­sia korkoja.

Kroo­ni­sesti velkaan­tu­van kunta­sek­to­rin tehtä­viä ja velvoit­teita karsi­taan siten, että julki­set menot voivat vähen­tyä yli miljar­dilla eurolla. Tämä on aivan vält­tä­mä­töntä, sillä kunnat kanta­vat noin puolet julki­seen talou­teen muodos­tu­neesta kestä­vyys­va­jeesta.

Sote-ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, miten kovassa paineessa saimme yhdessä aikaan linja­rat­kai­sun, joka tarkoit­taa raken­tei­den merkit­tä­vää muutosta. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lut kootaan suuriin koko­nai­suuk­siin.

Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen uusiu­tu­mista on vahvis­tettu alen­ta­malla yhtei­sö­ve­roa 20 prosent­tiin, uudis­ta­malla osin­ko­ve­ro­jär­jes­tel­mää sekä luomalla merkit­tä­vät kasvu­ra­hoi­tus­oh­jel­mat siemen- ja kasvu­vai­heen yrityk­sille. Yritys­ve­ro­uu­dis­tus jättää merkit­tä­västi aikai­sem­paa enem­män varoja yrityk­siin työl­lis­tää, inves­toida ja kasvaa.

Kasvu- ja työl­li­syys­so­pi­muk­sella ja sen sisäl­tä­mällä maltil­li­sella palk­ka­rat­kai­sulla, ener­gia­ve­ro­leik­ku­reilla ja muilla ratkai­suilla on paran­nettu suoma­lai­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä, suojeltu suoma­lai­sia työpaik­koja ja lisätty osal­taan talous­po­li­tii­kan ennus­tet­ta­vuutta.

Halli­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­sessa ohjel­massa on tartuttu konkreet­ti­siin toimiin kestä­vyys­va­jeen tait­ta­mi­seksi, työurien piden­tä­mi­seksi ja raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seksi. Työuria on piden­netty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työura­so­pi­mus piden­tää työuria noin vuodella. Suurin yksit­täi­nen koko­nai­suus on ensi syksyyn mennessä neuvo­tel­tava eläke­uu­dis­tus, jonka tavoit­teena on piden­tää keski­mää­räi­siä työuria vielä noin 1,5 vuodella.

Osana raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa opin­to­tuen raken­netta on muutettu nopeam­paan valmis­tu­mi­seen kannus­ta­vaksi ja koti­hoi­don tuen, subjek­tii­vi­sen päivä­hoi­don ja vuorot­te­lu­va­paan ehtoja tiuken­nettu. Työt­tö­myys­tur­vassa ja asumis­tuessa otet­tiin käyt­töön suojao­suu­det, joilla kannus­te­taan otta­maan vastaan myös tila­päistä työtä. TE-toimis­toissa on lisätty yksi­löi­ty­jen työtar­jous­ten teke­mistä, työl­li­syys­suun­ni­tel­mien laati­mista ja työn vastaan­ot­to­vel­vol­li­suutta tiuken­nettu. Pienim­pien ansio­tu­lo­jen vero­tusta on keven­netty syste­maat­ti­sesti, jotta työn­teko kannat­taisi aina.

Aktii­vis­ten työl­lis­tä­mis­toi­men­pi­tei­den piirissä oli maalis­kuussa noin 130 000 suoma­laista. Pitkä­ai­kais­työt­tö­mien ohella erityistä huomiota on kiin­ni­tetty nuoriin ja erityi­sesti niihin nuoriin, jotka eivät ole töissä tai opis­kele. Halli­tus on nuori­so­ta­kuulla halun­nut varmis­taa, ettei yksi­kään nuori tule­vai­suu­dessa ajau­tuisi yhteis­kun­nan ulko­puo­lelle, vaan kaik­kein heikoim­mis­ta­kin pidet­täi­siin huolta.

Pitkällä aika­vä­lillä kilpai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyttä paran­ta­vien toimien ohella on tehty myös nopeam­pi­vai­kut­tei­sia täsmä­toi­men­pi­teitä. Synkän suhdan­ne­ti­lan­teen elvyt­tä­mi­seksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omai­suutta on myyty ja myyn­ti­tu­loja kohden­nettu kasvu­hank­kei­siin muun muassa viime syksynä anne­tun työl­li­syys­li­sä­bud­je­tin sekä tänä keväänä pääte­tyn 600 miljoo­nan euron kasvu­pa­ke­tin kautta. Kasvua luovia inves­toin­teja on suun­nattu yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mi­sen ja vien­nin vauh­dit­ta­mi­seen, osaa­mi­seen, tutki­muk­seen, koulu­tuk­seen sekä teol­li­suu­den toimin­tae­del­ly­tys­ten kannalta keskei­seen infra­struk­tuu­riin ja työl­lis­tä­viin hank­kei­siin.

Halli­tus on myös tehnyt päätök­set, joilla vahvis­te­taan yliopis­to­jen rahoi­tusta ylimää­räi­sillä rahoi­tus­kier­rok­silla ja siir­re­tään osa perus­ra­hoi­tuk­sesta kilpail­lun rahoi­tuk­sen piiriin. Tämä tarkoit­taa, että rahoi­tusta kana­voi­tuu kaik­kein tuot­ta­vim­paan tutki­muk­seen. Tämä on jatkoa viime vaali­kau­della toteu­te­tulle yliopis­to­uu­dis­tuk­selle.

Viimei­sim­pänä, muttei lain­kaan vähäi­sim­pänä Euroo­pan talous­krii­siä on hoidettu vastuul­li­sesti siten, että talous­krii­sin laaja­mit­tais­ten vaiku­tus­ten leviä­mi­nen Suomeen esimer­kiksi massa­työt­tö­myy­den ja yritys­ten laaja­mit­tai­sen konkurs­si­aal­lon muodossa on onnis­tuttu estä­mään. Kun talous eripuo­lilla Euroop­paa elpyy, luo se ennen pitkää uusia työpaik­koja myös Suomeen. Espan­jan ja Irlan­nin tukioh­jel­mat ovat päät­ty­neet, Portu­gali on juuri irrot­tau­tu­massa lainaoh­jel­masta ja maat usko­vat pärjää­vänsä nyt isojen uudis­tus­tensa jälkeen omil­laan. Edessä on vielä valta­vasti työtä Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­seksi, mutta voimme nyt suhtau­tua tule­vai­suu­teen hieman luot­ta­vai­sem­min.

Kun nämä toimet laske­taan yhteen - seit­se­män miljar­din euron sopeu­tus, kuntien tehtä­vien karsi­mi­nen miljar­dilla eurolla, histo­rial­li­nen sote-ratkaisu, kunta­uu­dis­tus, syksyllä valmis­tuva eläke­uu­dis­tus, halli­tuk­sen raken­ne­po­liit­ti­nen ohjelma, yhtei­sö­ve­ron keven­nys, yritys­ten kasvu­ra­has­tot, kaksi kilpai­lu­ky­kyä palaut­ta­vaa kokoa­vaa palk­ka­rat­kai­sua, omai­suu­den myyn­nillä rahoi­tet­ta­vat miljar­di­luok­kaan nouse­vat kasvu­pa­ke­tit sekä Euroo­pan velka­krii­sin patoa­mi­seksi tehdyt ratkai­sut, voi hyvin todeta, että suuria ratkai­suja on tehty ja ne vievät meitä eteen­päin. Kuten aina, suuret raken­ne­uu­dis­tuk­set kanta­vat hedel­mää pidem­mällä aika­vä­lillä.

Halli­tusta on syytetty liiasta taker­tu­mi­sesta ohjel­maansa. Näissä puheen­vuo­roissa sivuu­te­taan täysin se tosia­sia, että suurin osa juuri edellä mainit­se­mis­tani toimista on halli­tus­oh­jel­man päälle tehtyjä ratkai­suja.

Näissä ja monissa, monissa muissa halli­tuk­sen ratkai­suissa on nähtä­vissä aivan selkeä suunta Suomelle.

Se on oikea suunta.

Se on suunta kohti talou­del­li­sesti vakaam­paa ja kestä­väm­pää Suomea.

Se on suunta kohti oikeu­den­mu­kai­sem­paa Suomea.

Se on suunta kohti kilpai­lu­ky­kyi­sem­pää ja kannus­ta­vam­paa Suomea.

Se on suunta kohti työte­li­ääm­pää ja ahke­ruutta koros­ta­vaa Suomea.

Tämä tie ei ole helppo. Mistään yksit­täi­sestä leik­kaus­pää­tök­sestä tai veron­ko­ro­tuk­sesta tuskin voi iloita. Konkreet­ti­sesti ratkai­su­jen vaikeu­desta kertoo se, että tänään halli­tuk­sessa on yksi puolue vähem­män kuin halli­tuk­sen aloit­taessa. Siitä, että nämä vält­tä­mät­tö­mät ratkai­sut on kaikesta huoli­matta vihdoin­kin pystytty teke­mään, voi aidosti olla ylpeä.

Silti työn on edel­leen jatkut­tava.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus on tehnyt töitä sen eteen, että Suomessa olisi kannus­ta­vat toimin­tae­del­ly­tyk­set kaiken­lai­sille yrityk­sille kasvaa ja työl­lis­tää. Valtio ei ole tässä maassa se toimija, joka loisi uusia työpaik­koja velka­ra­halla. Sen teke­vät osaa­vat ja fiksut suoma­lai­set ihmi­set ja yrityk­set.

Halli­tus on pitä­nyt kiinni lupauk­ses­taan, ettei vien­nin ja teol­li­suu­den rasi­tuk­sia tällä halli­tus­kau­della lisätä. Viime viik­koina on kuulu­nut iloi­sia uuti­sia perus­teol­li­suu­den uusiu­tu­mi­sesta, kun Metsä Fibre ilmoitti yli miljar­din euron biotuo­tan­to­teh­da­sin­ves­toin­nista Ääne­kos­kelle. Myös metsä­teol­li­suu­den viime­ai­kai­set inves­toin­nit Varkau­teen ja Kymen­laak­soon osoit­ta­vat sen, että perin­tei­nen teol­li­suus inves­toi ja kyke­nee uudis­tu­maan kun kilpai­lu­ky­vystä pide­tään huolta.

Meidän polii­tik­ko­jen on tehtävä toimin­taym­pä­ris­töstä sellai­nen, että yrityk­set voivat työl­lis­tää. Talous- ja elin­kei­no­po­li­tii­kan väli­neillä, kuten vero­tuk­sella, sääte­lyn purulla, koulu­tuk­sella ja infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sella muoka­taan toimin­taym­pä­ris­töä sellai­seksi, mikä suosii raken­teen muut­tu­mista vastaa­maan maail­malta tule­vaan haas­tee­seen.

Väli­ky­sy­myk­sen esit­tä­jät ovat aivan oikeassa siinä, että yksi Suomen tule­vai­suu­den kasvu­valtti löytyy varmasti biota­lou­den saralta. Tästä syystä halli­tus päätti juuri viime viikolla peri­aa­te­pää­tök­sestä, jonka tavoit­teena on vauh­dit­taa Suomen elin­kei­no­jen uudis­tu­mista ja talou­den nousua kasvun uusilla kärkia­loilla biota­lou­dessa ja clean­tec­hissä. Myös koti­mai­sen ener­gia­tuo­tan­non vahvis­ta­mi­seksi on tehty konkreet­ti­sia toimen­pi­teitä. Maalis­kuun kehys­rii­hessä tehty ener­gia­ve­ro­rat­kaisu kiris­tää kivi­hii­len vero­tusta yli neljän­nek­sellä ja turpeen veron­ko­ro­tuk­sen peru­mi­nen paran­taa koti­mai­sen uusiu­tu­van ener­gian asemaa mark­ki­noilla. Kivi­hii­len kulu­tus onkin vähen­ty­nyt lähes kolman­nek­sella kulu­van vuoden tammi-maalis­kuussa.

Arvoisa puhe­mies,

Katsot­taessa Suomen nyky­ti­laa ja tule­vai­suutta, voidaan todeta, että tehdyillä ratkai­suilla olemme menossa oike­aan suun­taan, mutta emme ole vielä perillä.

Samalla kun ammen­namme vahvuuk­sis­tamme, on meidän kuiten­kin rehel­li­sesti tunnus­tet­tava myös heik­kou­temme ja jatket­tava työtä Suomen vahvis­ta­mi­seksi. Halli­tuk­sella on kolme tehtä­vää ylitse muiden.

Ensin­nä­kin on jatket­tava määrä­tie­toi­sesti luot­ta­muk­sen vahvis­ta­mista Suomen julki­sen talou­den hoitoon. Tämä edel­lyt­tää, että halli­tuk­sen kehys­rii­hes­sään teke­mät päätök­set laite­taan viipy­mättä toimeksi.

Toiseksi, halli­tuk­sen on jatku­vasti paran­net­tava edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle ja yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lin vahvis­ta­mi­nen on pitkä­jän­teistä työtä ja tulok­set näky­vät vasta pidem­mällä aika­jän­teellä.

Tarvit­semme myös tule­vina vuosina maltil­li­sia palk­ka­rat­kai­suja, joilla kuro­taan umpeen Suomen mene­tet­tyä kilpai­lu­ky­kyä ja turva­taan suoma­lai­sia työpaik­koja. Tarvit­semme poli­tiik­kaa, joka turvaa suoma­lai­sille yrityk­sille edul­lista, koti­maista ener­giaa. Vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­toa työn ja yrit­tä­jyy­den vero­tuk­sesta kohti ympä­ristö- ja terveys­pe­rus­tei­sia kulu­tus­ve­roja tulee jatkaa, jotta Suomessa kannat­taa tule­vai­suu­des­sa­kin tehdä työtä ja yrit­tää.

Kolmas tärkeä tehtävä Suomelle on jatkaa vaikut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa. Suomen talou­den ja työpaik­ko­jen tule­vai­suus on tiiviisti kytkök­sissä Euroop­paan. Turval­li­suus, sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­nen ja vapaa­kauppa ovat asioita, joihin tarvit­semme vahvem­paa EU:ta. Ne ovat myös asioita, joihin toivon jokai­sen suoma­lai­sen mepin sitou­tu­van.

Suoma­lais­ten pitää voida luot­taa siihen, että koulut­tau­tu­mi­nen ja työn teke­mi­nen kannat­taa aina.

Nämä ovat olleet menes­tyk­semme avai­mia tähän asti ja näiden varaan meidän on jatkos­sa­kin Suomea raken­net­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa