Halli­tus päätti tors­taina kehys­rii­hes­sään laajasta joukosta toimen­pi­teitä, joilla saamme lisää työtä Suomeen ja lisää työpaik­koja suoma­lai­sille. Vakau­tamme velka­ta­son vuoteen 2015 mennessä ja puramme ikään­ty­vän Suomen kestä­vyys­va­jetta. Poik­keuk­sel­li­sen haas­ta­vassa tilan­teessa olevaa Suomea kään­ne­tään nyt takai­sin kasvun ja menes­tyk­sen uralle.

Työpaik­koja ja kasvua

Halli­tus toteut­taa työl­lis­tä­vän vero­uu­dis­tuk­sen. Sen tavoite on luoda Suomeen uusia työpaik­koja. Keven­nämme työpaik­ko­jen synty­mi­sen kannalta kaik­kein haital­li­sim­pia veroja kuten yhtei­sö­ve­roa ja pieni­tu­lois­ten palk­ka­ve­roa. Yritys­ten kannalta yhte­näi­nen vero­pohja ja mata­lam­mat vero­kan­nat tarjoa­vat suotui­sam­man toimin­taym­pä­ris­tön. Myös koti­ta­lous­vä­hen­nystä noste­taan. Samalla kiris­tämme työn kannalta vähem­män haital­li­sia veroja kuten haitta- ja ympä­ris­tö­ve­roja.

Osana työl­lis­tä­vää vero­uu­dis­tusta yhtei­sö­ve­roa keven­ne­tään 20 prosent­tiin. Halli­tus on näin sopi­nut jo kuuden prosent­tiyk­si­kön keven­nyk­sestä inves­toin­tien ja työpaik­ko­jen synnyn kannus­ta­mi­seksi. Inves­toi­mi­nen tulee kannat­ta­vam­maksi, mikä tarkoit­taa uusia työpaik­koja Suomeen. Yrityk­sille jää enem­män varaa työl­lis­tää. Tulosta kannat­taa näyt­tää Suomessa, eikä ohjata voit­toja muiden vero­tet­ta­vaksi.

Osana tätä uudis­tusta osin­ko­ve­ro­tusta kiris­te­tään hieman. Vero­tuk­sen pain­opiste siis siir­tyy. Yrityk­sen sisään jätet­tä­vää tulosta vero­te­taan kevyem­min. Kun voitto otetaan yrityk­sestä ulos, vero­tus on aiem­paa kireäm­pää.

Aiem­min listaa­mat­to­masta yhtiöstä voitiin maksaa huojen­nuk­sen piirissä osin­koja ilman osin­ko­ve­roa. Nyt huojen­nuk­sen alueella osin­goista 25 prosent­tia on vero­na­laista pääoma­tu­loa. Tämä tarkoit­taa, että pienistä osin­goista makse­taan huojen­nuk­sen piirissä yhteensä 7,5 prosen­tin vero. Kun laske­taan yrityk­sen koko voiton vero­ra­si­tus, se on yhtei­sö­vero huomioi­den 26 prosent­tia. Tämä on sama kuin halli­tus­kau­den alussa.

Vastaa­vasti huojen­nusa­luetta raja­taan 9 prosen­tista 8 prosent­tiin. Kasvua haitan­nut euro­mää­räi­nen yläraja kuiten­kin pois­tuu. Tämä on selvä viesti suoma­lai­sille yrityk­sille: kasva­kaa ja luokaa Suomeen uusia työpaik­koja!

Vero­muu­tos­ten lisäksi halli­tus paran­taa työl­li­syyttä panos­ta­malla osaa­mi­seen ja työelä­män jous­ta­vuu­teen. Nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuuta vahvis­te­taan lisa?panostuksella erityi­sesti nuor­ten oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­seen. Osatyo?kykyisten tyo?llistymistä helpo­te­taan ja tyo?llisyysma?a?ra?rahoja suun­na­taan varsin­kin pitka?aikaistyo?tto?mien tyo?llistymisen paran­ta­mi­seksi. Maahan­muut­ta­jien korkeaa tyo?tto?myytta? pyrita?a?n va?henta?ma?a?n panos­ta­malla pitka?ja?nteiseen kotout­ta­mi­seen.

Kehys­rii­hen päätök­sillä puolus­tamme myös teol­li­suu­den työpaik­koja. Merkit­tä­vän yhtei­sö­ve­ron keven­tä­mi­sen lisäksi teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä vahvis­te­taan ja teol­li­sia työpaik­koja puolus­te­taan muun muassa paran­ta­malla ties­töä, leik­kaa­malla wind­fall-veron tuot­toa 120 miljoo­nalla eurolla ja teke­mällä runsaan 100 miljoo­nan euron inves­toin­nit neste­kaasu-infra­struk­tuu­riin. Päätimme myös korot­taa raskai­den kulje­tus­ajo­neu­vo­jen enim­mäis­mas­soja ja -mittoja. Tällä uudis­tuk­sella paran­ne­taan yritys­ten ja työpaik­ko­jen toimin­tae­del­ly­tyk­siä ja alen­ne­taan kulje­tus­kus­tan­nuk­sia.

Tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­sessa infor­maa­tio- ja kommu­ni­kaa­tio­tek­no­lo­gialla on keskei­nen rooli, ja nyt kehys­rii­hessä tehtiin päätök­siä Suomen nosta­mi­sesta takai­sin tieto­yh­teis­kun­tien kärkeen. Vastaamme myös yritys­ten rahoi­tuk­sen ongel­miin perus­ta­malla uudet siemen­vai­heen ja kasvu­vai­heen yritys­ten rahas­tot. Yritys­ten rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia paran­ta­malla luomme edel­ly­tyk­siä uusien työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Työn linja näkyy halli­tuk­sen kaikissa päätök­sissä.

Valtion velkaan­tu­mi­nen tait­tuu

Halli­tus teki kehys­rii­hessä päätök­siä, joilla velkaan­tu­mi­nen saadaan tait­tu­maan. Valtion­ta­loutta sopeu­te­taan yhteensä 600 miljoo­nalla eurolla vuoden 2015 tasolla. Nämä ovat kipeitä, mutta tarpeel­li­sia toimia, jotta Suomi säilyy talou­del­taan vakai­den maiden joukossa.

Kestä­vyys­va­jetta kuro­taan umpeen vauh­dit­ta­malla kunta­uu­dis­tuk­sen ja sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­tuk­sen etene­mistä. Näitä molem­pia uudis­tuk­sia viedään eteen­päin rinta rinnan. Kunta­ra­ken­ne­laki anne­taan edus­kun­nalle huhti­kuussa. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut järjes­te­tään kunta­poh­jai­sesti pääsään­töi­sesti vastuu­kun­ta­mal­lin pohjalta. Vaikka uudis­tuk­set voivat tuntua hanka­lilta, niiden eteen­päin viemi­nen on hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen turvaa­mi­sen kannalta äärim­mäi­sen tärkeää.

Kestä­vyys­va­jetta pure­taan myös työuria piden­tä­mällä, muun muassa työn ja perhe-elämän entistä parem­malla yhteen­so­vit­ta­mi­sella sekä paran­ta­malla työelä­män tasa-arvoa. Otamme käyt­töön uuden jous­ta­van hoito­ra­han ja porras­tamme päivä­hoi­to­mak­sut käytön mukaan. Opin­to­tu­kea uudis­tamme kannus­ta­vam­paan suun­taan.

Suomi on tilan­teessa, jossa on jarru­tet­tava ja kiih­dy­tet­tävä saman­ai­kai­sesti. Kehys­rii­hen päätök­sillä pidämme julki­sen talou­den kunnossa, mutta samalla teemme voimak­kaat panos­tuk­set uusien työpaik­ko­jen ja talous­kas­vun eteen. Kehys­rii­hen kaikki päätök­set tähtää­vät työn­teon ja yrit­tä­mi­sen lisää­mi­seen. Tällä resep­tillä Suomi pärjää jatkos­sa­kin.

Savon Sano­mat, 24.3.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa