Perus­koulu on suoma­lai­sen hyvin­voin­nin kivi­jalka. Suoma­lais­ten menes­tys ja hyvin­vointi voivat perus­tua vain korke­aan osaa­mi­seen.

?Kun yhtei­set voima­va­rat ovat yhä tiukem­massa, on meidän uskal­let­tava pitää suoma­lai­sen koulu­tuk­sen ja osaa­mi­sen puolta.

Olen pienen ekaluok­ka­lai­sen isänä saanut viime viik­koina tutus­tua aivan taval­li­sen suoma­lai­sen koulun arkeen. Puheilla maail­man parhaasta perus­kou­lusta on toti­sesti katetta.

Perus­koulu on suoma­lai­sen hyvin­voin­nin kivi­jalka. Suoma­lais­ten menes­tys ja hyvin­vointi voivat perus­tua vain korke­aan osaa­mi­seen. Perus­kou­lussa saadun opin ja yleis­si­vis­tyk­sen päälle voidaan valaa vahva amma­til­li­nen osaa­mi­nen tai valmiu­det jatko-opin­toi­hin yliopis­toissa tai ammat­ti­kor­kea­kou­luissa asti.

Polku­pyö­rällä on pidem­män päälle vaikea pysyä pystyssä, jos lopet­taa polke­mi­sen. Sama pätee suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan uudis­ta­mi­seen: jos emme uudista raken­teita tai kehitä suoma­lais­ten palve­luita, ei myös­kään hyvin­voin­tiyh­teis­kunta pysy pystyssä.

Tarvit­semme Suomi-uudis­tuk­sen, joka tarkoit­taa myös suoma­lais­ten koulu­jen uudis­ta­mista. Maail­man paras voi olla vielä­kin parempi!

Meidän on raken­net­tava suoma­laista koulua suun­taan, joka entistä vahvem­min tukee oppi­lai­den omaa yrit­te­liäi­syyttä, luovuutta ja yksi­löl­li­siä vahvuuk­sia. Jokai­sen kyvyt on saatava käyt­töön.

Laaduk­kaan opetuk­sen perus­e­del­ly­tys ovat ammat­ti­tai­toi­set opet­ta­jat. Korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat raken­ta­vat huomi­sen hyvin­voin­tia työs­sään jokai­nen päivä. Opet­ta­jien täyden­nys­kou­lu­tuk­sesta ja jaksa­mi­sesta onkin pidet­tävä huolta ? heidän harteil­laan lepää paljon.

Osa opet­ta­jan vaikeaa työtä on tunnis­taa erilai­sissa oppi­joissa piile­vät lahjak­kuu­det ja toisaalta erityi­set tuen tarpeet. Jotta opet­ta­jalla olisi aikaa jokai­selle oppi­laalle, on luok­ka­koot pidet­tävä kohtuul­li­sina. Tähän tarkoi­tuk­seen halli­tus on päät­tä­nyt myös kohdis­taa merkit­tä­västi lisää voima­va­roja. Haluamme auttaa kuntia pitä­mään huolen siitä, että koulu­lai­set saavat ansait­se­maansa laadu­kasta opetusta, jossa yksi­löl­li­set vahvuu­det otetaan huomioon.

Kun yhdellä opet­ta­jalla ei ole vastuul­laan kohtuut­to­man suurta luok­kaa, myös mahdol­li­suu­det erilai­siin opetus­me­ne­tel­miin para­ne­vat. Minua on esimer­kiksi innos­ta­nut valta­vasti se, kuinka lähi­kou­lus­samme opet­ta­jat ovat halun­neet ottaa käyt­töön eriy­tet­tyä opetusta, joka huomioi lasten erilai­set tavat oppia.

Halli­tus on sopi­nut myös perus­kou­lun tunti­jaon uudis­tuk­sesta. Uudis­tus lisää suoma­lais­ten lasten tasa-arvoa, kun opetuk­sen vähim­mäis­tun­ti­mää­rää noste­taan. Samalla esimer­kiksi liikun­nan sekä taito- ja taide­ai­nei­den opetusta lisä­tään. Kunnat ovat avai­na­se­massa koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon edis­tä­mi­sessä. Mitä vahvem­pia kunnat ovat, sitä parem­min tasa-arvo toteu­tuu myös koulu­tuk­sessa.

Huomi­sen koulu ei voi olla vain virka­mies­ten projekti. Tarvit­semme työhön mukaan sekä vanhem­mat että kansa­lais­jär­jes­töt. Yhä useam­massa kunnassa esimer­kiksi koulu ja paikal­li­nen kori­pal­lo­seura voisi­vat lyödä hynt­tyyt yhteen koulu­lii­kun­nan paran­ta­mi­seksi tai yhä useam­massa koulussa paikal­li­nen urhei­luseura voisi järjes­tää koulu­lai­sille ilta­päi­vä­ker­ho­toi­min­taa. Yhteis­työllä kaikki voit­ta­vat.

Koulu­tuk­seen satsaa­mi­nen on arvo­va­linta. Tarvit­sem­me­kin kunta­päät­tä­jiltä kauas­kat­sei­suutta: kun yhtei­set voima­va­rat ovat yhä tiukem­massa, on meidän uskal­let­tava pitää suoma­lai­sen koulu­tuk­sen ja osaa­mi­sen puolta. Ilman inves­toin­teja koulu­tuk­seen, omiin lapsiimme, ei myös­kään synny hyvin­voin­tia, jolla yhtei­set palve­lut rahoi­te­taan.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa