Sunnun­taina käydään histo­rial­li­sen tärkeät kunnal­lis­vaa­lit. Valit­ta­vat kunnan­val­tuus­tot joutu­vat etsi­mään ratkai­suja siihen, miten perus­pal­ve­lut turva­taan. Kyse on siitä, miten Turussa, Kajaa­nissa tai vaik­kapa Kiuru­ve­dellä kyetään järjes­tä­mään laaduk­kaat palve­lut vielä kymme­nen ja kahden­kym­me­nen­kin vuoden päästä.

Kokoo­muk­selle kunnal­lis­ten palve­lui­den turvaa­mi­nen on näiden vaalien tärkein tavoite. Haluamme pitää huolta siitä, että terveys­kes­kus­lää­kä­rille pääsee kohtuul­li­sessa ajassa, omais­hoi­ta­jat saavat tuki­pal­ve­lunsa ja lapset saavat laadu­kasta opetusta.

Palve­lui­den turvaa­mi­nen edel­lyt­tää kuiten­kin uudis­tu­mista. Nyky­me­nolla emme voi jatkaa. Kun maailma ympä­ril­lämme muut­tuu, myös meidän on osat­tava muut­tua. Tarvit­semme Suomi­uu­dis­tuk­sen!

Muutos­voi­mat haas­ta­vat kuntia

Ensim­mäi­nen meitä haas­tava muutos­voima on väes­tön ikään­ty­mi­nen. On aivan valta­van hieno asia, että me suoma­lai­set elämme terveenä nykyistä pidem­pään. Senio­ri­kan­sa­lai­set ovat osal­taan raken­ta­neet suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan. Ikäih­mi­set ovat maal­lemme tärkeä voima­vara. Nämä ikäpol­vet ovat ansain­neet laaduk­kaat palve­lut ja laadu­kasta hoivaa.

Väes­tön ikään­tyessä hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den tarve kuiten­kin kasvaa voimak­kaasti. Samalla useim­pien kuntien tulo­virta hiipuu. Kun eläke on pienempi kuin palkka, siitä myös makse­taan kunnalle vähem­män veroa. Työi­käis­ten määrä Suomessa on kään­ty­nyt laskuun.

Toinen Suomea haas­tava muutos on talou­den raken­ne­muu­tos. Tule­vina vuosina talou­temme pohja uhkaa heiken­tyä. Kun työi­käi­siä on vähem­män, myös tehdyn työn määrä uhkaa kään­tyä laskuun. Samalla palve­lui­den osuus talou­desta kasvaa. Tämä tarkoit­taa hitaam­paa tuot­ta­vuu­den kasvua ja siten hitaam­paa talous­kas­vua ja vähem­män uusia työpaik­koja.

Suomessa häviää ja syntyy vuodesta riip­puen noin 200 000 työpaik­kaa joka vuosi. Nyt saldo on miinus­merk­ki­nen: uusia työpaik­koja syntyy vähem­män kuin niitä häviää. Suomen elin­voi­mai­suu­den avain­ky­sy­mys on se, syntyykö häviä­vien työpaik­ko­jen tilalle uusia työpaik­koja ja uusia yrityk­siä.

Tarvit­semme nykyistä elin­voi­mai­sem­pia kuntia, jotka kyke­ne­vät panos­ta­maan palve­lui­hin ja samalla luomaan uusia työpaik­koja. Harteik­kaam­mat kunnat voivat olla alue­po­li­tii­kan ja elin­kei­no­po­li­tii­kan moot­to­reita omalla alueel­laan. Kunta­lii­tos­ten myötä synty­nyt uusi Oulu on tästä innos­tava esimerkki: siellä on koottu voima­va­roja yhteen ja kyetty houkut­te­le­maan koko alueelle uusia yrityk­siä ja siten uusia työpaik­koja.

Uudis­tu­mista tarvi­taan

Näiden väis­tä­mät­tö­mien muutos­voi­mien edessä meidän on tehtävä valinta: pidäm­mekö kiinni vanhasta vai uskal­lam­meko uudis­tua?

Yksi vaih­toehto on pitää kiinni nykyi­sistä raken­teista ja aset­tua neli­raa­ja­jar­ru­tuk­seen muutok­sen edessä. Tämä vaih­toehto tarkoit­taisi palve­lui­den karsi­mista, jatku­via kunnal­lis­ve­ron koro­tuk­sia ja kuntien velkaan­tu­mista. Tämän tien päässä olisi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan alas­ajo.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto on uudis­taa suoma­lai­sia kuntia ja tapoja tuot­taa palve­luita, jotta meille kaikille tärkeät hyvin­voin­ti­pal­ve­lut voidaan turvata.

Näissä kunta­vaa­leissa on vastak­kain kaksi erilaista mallia uudis­taa suoma­lai­sia kuntia.

Keskus­tan vaih­toehto on malli, joka keskit­täisi suuren osan palve­luista maakun­nan päätet­tä­väksi. Keskusta ottaisi pois rahalla mita­ten reilusti yli puolet kuntien tehtä­vistä ja keskit­täisi päätök­sen­teon maakun­ta­kes­kuk­siin.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto on vahvis­taa suoma­lai­sia kuntia siten, että ne kyke­ne­vät jatkos­sa­kin järjes­tä­mään kunnal­li­set perus­pal­ve­lut. Haluamme pitää kiinni siitä, että oma koti­kunta päät­tää palve­luista, kerää verot ja myös päät­tää vero­va­ro­jen käytöstä.

Kokoo­mus ei halua luoda uutta byro­kra­tiaa, uutta hallin­toa, uusia vaaleja emmekä uusia veroja, vaan lait­taa voima­va­rat viras­toista terveys­kes­kuk­siin ja koului­hin. Lisää käsiä tarvi­taan ikäih­mis­ten hoito­ko­tei­hin ja terveys­kes­kuk­siin, ei maakun­nan­vi­ras­toi­hin.

Vahvem­mat kunnat tarkoit­ta­vat parem­pia palve­luita

Vahvem­mat kunnat tarkoit­ta­vat parem­pia palve­luita. Suurempi kunta pystyy tuot­ta­maan palve­lut itse tai niin halu­tes­saan osta­maan osan järjes­töiltä ja yrityk­siltä. Pieni kunta on helposti yksit­täis­ten yritys­ten armoilla. Kunta­uu­dis­tuk­sella vahvis­te­taan kunta­päät­tä­jien mahdol­li­suuk­sia itse arvioida, miten palve­lut voidaan kaik­kein laaduk­kaim­min tuot­taa.

Näissä vaaleissa on siis valin­nan paikka. Valit­sem­meko valtuus­toi­hin tule­vai­suu­teen luot­ta­via suoma­lai­sia, jotka ovat valmiita uudis­ta­maan Suomen kuntia? Toinen vaih­toehto on sulkea silmämme ympä­ril­lämme tapah­tu­vilta muutok­silta ja ripus­tau­tua rapis­tu­viin raken­tei­siin.

Kuntiin tarvi­taan Suomi­uu­dis­ta­jia. Valit­se­malla kunnan­val­tuus­toi­hin uudis­tus­mie­li­siä ja tule­vai­suu­de­nus­koi­sia suoma­lai­sia pidämme huolen siitä, että oma koti­kunta ja koko Suomi pärjää entistä parem­min ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut kyetään turvaa­maan myös tule­ville vuosi­kym­me­nille.

Olen kier­tä­nyt vaali­kam­pan­jan aikana eri puolilla Suomea ja tunnelma on joka puolella ollut aivan valta­van hyvä! Lauan­taina tapa­sin kansa­lai­sia Tuusu­lassa, Kera­valla, Järven­päässä, Hyvin­käällä, Espoossa, Kauniai­sissa ja Nurmi­jär­vellä. On ollut ilo nähdä, kuinka innos­tu­neita ja kiin­nos­tu­neita ihmi­set ovat olleet kuntansa asioista ja kuinka erin­omai­sia ajatuk­sia heillä on ollut kuntansa uudis­ta­mi­seksi. Suomi­uu­dis­tus tehdään yhdessä!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa