Loka­kuun kunnal­lis­vaa­lit ovat tärkeim­mät kunnal­lis­vaa­lit vuosi­kym­me­niin. Vaaleissa ratkais­taan, kestääkö suoma­lai­nen hyvin­voin­ti­malli Suomea koet­te­le­van talou­den raken­ne­muu­tok­sen sekä ikään­ty­mi­sen aset­ta­mat haas­teet.

Suomi­uudistus

Kyse on Suomen suun­nasta: taker­rum­meko vanhaan, mikä johtaisi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme rapau­tu­mi­seen? Vai uudis­tam­meko Suomea niin, että laaduk­kaat perus­pal­ve­lut turva­taan myös sille suku­pol­velle, joka on hyvin­vointi-Suomen raken­ta­nut? Minusta uudis­ta­mi­nen on ainoa oikea suunta. Se kuiten­kin vaatii meiltä kaikilta rohkeutta.

Ikään­ty­mi­nen muovaa Suomea tule­vina vuosina rajulla kädellä. Nyt Suomessa on 53 eläkei­käistä ja lasta sataa työi­käistä kohti. Viiden­toista vuoden päästä meillä on 75 eläke­läistä ja lasta työi­käistä kohden. On hieno asia, että me suoma­lai­set elämme terveenä entistä pidem­pään. On myös hienoa, että Suomen talou­del­li­sen nousun raken­ta­nut suku­polvi pääsee naut­ti­maan hyvin ansai­tuista eläke­vuo­sista.

Tosia­sia kuiten­kin on, että palve­lui­den ja hoivan tarve kasvaa valta­vasti. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­den tarve puoli­tois­ta­ker­tais­tuu ja vanhus­pal­ve­lui­den tarve jopa kaksin­ker­tais­tuu.

Samaan aikaan tulot vähe­ne­vät monissa kunnissa. Kun eläke on tyypil­li­sesti noin 60 prosent­tia palkasta, niin siitä makse­taan myös vähem­män (tulo)veroja kuin palkasta. Kuntien kassaan kertyy vähem­män vero­tu­loja.

Kyse ei ole arvioista, vaan tilas­tol­li­sista tosi­asioista. Tiedämme varsin tarkoin, kuinka paljon työi­käi­siä Suomessa on kymme­nen vuoden päästä. Kyse on siitä, varau­dum­meko väis­tä­mät­tö­mään muutok­seen ajoissa.

Moni pelkää aivan aiheel­li­sesti, että palve­luita joudu­taan tule­vina vuosina jatku­vasti leik­kaa­maan ja supis­ta­maan. Siihen nyky­meno johtaisi. Jos jatkamme enti­seen tapaan, edessä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan vääjää­mä­tön rapau­tu­mi­nen. Kun kunnan kassa tyhjen­tyy, laina­määrä on maksi­mis­saan eikä vero­äy­rissä ole enää korot­ta­mi­sen varaa, jäljelle jäävät vain leik­kauk­set ja sääs­töt.

Näin ei kuiten­kaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudis­taa raken­teita ja toimin­ta­ta­poja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei pidä lamaan­tua vaan sisuun­tua. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta kestää kyllä, kunhan uskal­lamme uudis­tua. Yksi tarvit­ta­vista keinoista sen uudis­ta­mi­seksi on kunta­uu­dis­tus.

Meillä on oltava rohkeutta tehdä uudis­tuk­set nyt, kun päätök­set ovat vielä omissa käsis­sämme. Tämän vuoksi tarvit­semme kunta­vaa­leissa ehdolle taval­li­sia suoma­lai­sia, jotka usko­vat, että oman kunnan tule­vai­suus voi olla parempi. Tarvit­semme kunnan­val­tuus­toi­hin eteen­päin katso­via, taval­li­sia suoma­lai­sia, jotka uskal­ta­vat uudis­taa Suomea.

Tarvit­semme sairaan­hoi­ta­jia, jotka osaa­vat uudis­taa terveys­pal­ve­luita. Tarvit­semme yrit­tä­jiä, jotka osaa­vat paran­taa paikal­lis­ten yrit­tä­jien toimin­taym­pä­ris­töä ja kilpai­lu­ky­kyä. Tarvit­semme ikäih­mi­siä, jotka tietä­vät, minkä­lai­sia palve­luita senio­ri­väestö tarvit­see. Tarvit­semme opis­ke­li­joita, jotka voivat kertoa, miten osaa­mi­seen voidaan parhai­ten panos­taa. Olen­nai­sinta on posi­tii­vi­nen ja ennak­ko­luu­lo­ton asenne.

Uudis­te­taan kunta­ra­ken­netta niin, että se on turval­li­sempi ja vakaampi. Uudis­te­taan palve­lu­ra­ken­teita niin, että saamme samalla rahalla nykyistä parem­pia palve­luita. Luodaan uusia kannus­ti­mia yritys­toi­min­taan, jotta suoma­lai­sille riit­tää työpaik­koja, joilla rahoi­te­taan myös huomi­sen hyvin­voin­ti­pal­ve­lut.

Tarvit­semme Suomi-uudis­tuk­sen, joka vahvis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taamme kestä­mään tule­vien vuosi­kym­me­nien koitok­set.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa