Edus­kun­nan lähe­te­kes­kus­telu vuoden 2009 talous­ar­vio­esi­tyk­sestä

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Jyrki Katai­nen

16.9.2008

PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Arvoisa Puhe­mies,

Katsaus talou­del­li­seen tilan­tee­seen

Maail­man­ta­lou­den kehi­tys on laskeva ja erit­täin epäva­kaa. Käyn­nissä on yhtä aikaa normaali hitaam­man kasvun kausi pitkään jatku­neen nousun jälkeen sekä Yhdys­val­loista alka­nut luot­to­kriisi, joka on iske­nyt myös reaa­li­ta­lou­teen ja levin­nyt eri puolille maail­maa.

USA:n pank­ki­sek­to­rin vaikeu­det ovat erit­täin suuret ja vaikut­ta­vat siellä kulut­ta­jien ja yritys­ten luot­ta­muk­seen vahvasti. On realis­tista odot­taa, että USA:n elpy­mi­nen kestää normaa­lia pidem­pään. Se vaikut­taa myös kansain­vä­li­sen talou­den alavi­rei­syy­teen. Toisaalta USA:n talous on selvästi Euroop­paa dynaa­mi­sempi, joten elpy­mi­nen voi tapah­tua myös odotet­tua nopeam­min.

Rahoi­tus­mark­ki­noi­den ongel­mista seuraava rahoi­tus­lai­tos­ten väli­nen epäluot­ta­mus tulee vaikut­ta­maan rahan saan­nin vaikeu­tu­mi­seen. Se tarkoit­taa korkeam­pia riski­mar­gi­naa­leja ja kalliim­paa laina­ra­haa. Tämä näkyy erityi­sesti yritys­ten luoton­saan­ti­mah­dol­li­suuk­sien heik­ke­ne­mi­senä ja inves­toin­tien vaikeu­tu­mi­sena.

Suoma­lai­set pankit ovat toimi­neet mitä ilmei­sim­min vastuul­li­sem­min kuin ulko­mai­set toimi­jat. Pank­kien rapor­toin­tien mukaan niiden ongel­ma­luot­to­jen määrä ei ole merkit­tävä. Pankit ovat myös hyvin vaka­va­rai­sia. Niiden kyky kestää vaikeuk­sia mark­ki­noilla on testa­tusti hyvä. Olemme kaukana siitä, että vastaa­via ongel­mia nähtäi­siin suoma­lai­sissa pankeissa.

USA:n pank­ki­krii­sin seurauk­set tule­vat näky­mään myös Euroo­passa. Kuinka vaka­vana, sitä emme vielä osaa arvioida. Riskit kasau­tu­vat maihin, joissa jo ennes­tään on myös koti­ku­toi­sia talou­del­li­sia vaikeuk­sia.

Suomen kannalta talou­del­li­sena kysy­mys­merk­kinä, ehkä jopa vaka­vana hait­ta­te­ki­jänä voi olla Venä­jän talous­ke­hi­tyk­sen mahdol­li­nen hiipu­mi­nen. Geor­gian sodan vaiku­tuk­set sekä finans­si­mark­ki­noi­den epäva­kau­desta seuran­neet paineet Venä­jän talou­teen voivat vaikut­taa monella tavalla sekä poliit­ti­seen että talou­del­li­seen kehi­tyk­seen. Venä­jän talou­den analy­soi­mi­nen onkin teema, johon kannat­taisi pereh­tyä tarkem­min.

Finans­si­mark­ki­noi­den epäva­kaus näkyy selvim­min yritys­ten ja kulut­ta­jien epävar­muu­den lisään­ty­mi­senä. Kun näkö­ala on sumui­nen, on syytä­kin olla varo­vai­sempi liik­keis­sään. Miljardi-inves­toin­tia miet­tivä yritys­joh­taja ja normaali palkan­saaja tai eläke­läi­nen, ovat kuiten­kin täysin eri tilan­teissa epävar­mo­jen talou­del­lis­ten aiko­jen suhteen. Jos omassa elämässä ei ole suuria talou­del­li­sia riskejä, niin ei ole syytä suureen huoleen­kaan.

Maail­man­ta­lous vetää Suomea­kin muka­naan alas­päin ja myös Suomessa tullaan näke­mään ikäviä lukuja. Taval­li­silla suoma­lai­silla on ollut perus­tel­lusti huoli tule­vai­suu­desta. Monella on muis­tissa 90-luvun alun lama ja pelko saman­lai­sen tois­tu­mi­sesta. Tämän päivän tilanne on kuiten­kin varsin erilai­nen kuin silloin.

90-luvun tait­teessa asun­to­jen hinta­ke­hi­tys teki ennä­tys­mäi­sen piikin, josta myös pudot­tiin riva­kasti alas. Nytkin hinnat ovat nous­seet vauh­dilla, mutta silti huomat­ta­vasti maltil­li­sem­min kuin tuona aikana.

Laman alla yrityk­set olivat velkaan­tu­neita. Nyt yritys­ten taseet ovat kunnossa ja yrityk­sissä on varau­duttu heikom­piin­kin aikoi­hin.

Silloin tilan­netta heikensi Neuvos­to­lii­ton romah­ta­mi­nen. Tätä tuskin tapah­tuu kahdesti.

Näistä syistä johtuen Suomeen iski massa­työt­tö­myys, jollaista nyt ei ole näkö­pii­rissä. Pikem­min­kin puhu­taan työvoi­ma­pu­lasta.

80-luvun lopulla ei ollut huolta huomi­sesta. Nyt sen sijaan koti­ta­lou­det­kin osaa­vat odot­taa kään­nettä ennen kuin sen merkit ovat varsi­nai­sesti Suomen talou­dessa näky­vissä.

90-luvun alussa ongel­mat olivat ennen kaik­kea koti­mai­sia. Nyt ongel­mat heijas­tu­vat ulko­mailta.

Silloin olimme yksin valut­tamme kanssa, nyt meillä on vakaampi euro.

Olemme tilan­teessa, jossa on nähtävä suhdan­tei­den yli ja ohi, ja tunnis­tet­tava ne vahvuu­det, joita meillä on. Nyt ei ole olemassa mitään erityistä Suomeen liit­ty­vää ongel­maa, vaan itse asiassa talou­temme on kärki­kun­nossa verrat­tuna muuhun Euroop­paan. Nyt raken­teemme ovat monelta kantilta katsot­tuna kunnossa.

Voimme toteut­taa ensi vuoden budje­tissa kansain­vä­li­sen suhdan­ne­kään­teen vaiku­tuk­sia tasaa­vat kannus­ta­vat veron­alen­nuk­set sekä julki­set inves­toin­nit ilman, että julki­sen talou­den tasa­paino vaaran­tuu.

Silti on todet­tava, että mutkan takana odot­ta­vat tämän hetkistä suhdan­ne­not­kah­dusta isom­mat ongel­mat: ikään­ty­mi­nen ja työvoi­man määrän vähen­ty­mi­nen. Vuoden 2010 jälkeen talous­kas­vumme toinen tuki­jalka, työtun­tien lisäys, katoaa. Talous­kas­vumme on siitä lähtien tuot­ta­vuu­den kasvun varassa.

Tähän kään­tee­seen vastaamme inves­toi­malla voimak­kaasti tule­vai­suu­teen. Panos­tamme osaa­mi­seen, tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen, tartumme työmark­ki­noi­den kohtaanto-ongel­miin ja työn­teon kannus­ta­vuu­teen.

 

Harvi­nai­sen korkea inflaa­tio on kiusan­nut koko maail­maa tämän vuoden aikana. Öljyn ruoan ja raaka-ainei­den nopea hinta­ke­hi­tys on ollut globaali ongelma. Monissa maissa on nähty jopa kaksi­nu­me­roi­sia inflaa­tio­lu­kuja.

Meillä Suomes­sa­kin on nähty muun Euroo­pan mukai­sia yli neljän prosen­tin inflaa­tio­lu­kuja. Noin puolet tästä tulee maail­man­laa­jui­sista inflaa­tio­te­ki­jöistä. Niille emme voi mitään.

Valtio­val­lan toimen­pi­teet ovat vaikut­ta­neet tämän vuoden inflaa­tioon puoli prosent­tiyk­sik­köä nosta­vasti. Ympä­ris­tö­ve­roja ja asia­kas­mak­suja on kuiten­kin tarkis­tet­tava joskus ja ne on paras tehdä talou­den korkea­suh­dan­teessa. Siksi ne toteu­tet­tiin heti ensim­mäi­sessä budje­tissa. Silloin ei kukaan voinut tietää viime kesälle ajoit­tu­neesta öljyn maail­man­laa­jui­sesta hinta­pii­kistä.

Ensi vuoden inflaa­tiota halli­tuk­sen toimen­pi­teet taas laske­vat arviolta vajaan puoli prosent­tia. Se osal­taan lisää suoma­lais­ten osto­voi­maa juuri oike­aan aikaan.

Osto­voi­man kasvua hillit­se­vät ja vauh­dit­ta­vat halli­tus­oh­jel­man toimen­pi­teet näyt­täi­si­vät siten onnis­tu­neen ajoi­tuk­sel­taan.

Keskei­set ennus­te­lai­tok­set arvioi­vat­kin inflaa­tion painu­van ensi vuonna alle kolmeen prosent­tiin. Lukui­hin sisäl­tyy silti epävar­muutta.

Suurin koti­mai­nen kysy­mys on kuiten­kin järkevä palk­ka­po­li­tiikka ja palk­ka­maltti. Liian korkeat ja tois­tu­vat tuot­ta­vuu­den ylit­tä­vät nimel­lis­ko­ro­tuk­set saavat aikaan inflaa­tio­kier­teen ja kasva­van työt­tö­myy­den jossa kaikki suoma­lai­set, palkan­saa­jat mukaan lukien häviä­vät. Siksi inflaa­tio­kier­teen kärki on katkais­tava. Tässä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen rooli on keskei­nen. Olen erit­täin tyyty­väi­nen, että varsin­kin palkan­saa­ja­jär­jes­tö­jen johta­jien puheen­vuo­roissa on kannettu tästä viisaasti huolta.

Ensi vuonna palkan­saa­jien osto­voima kasvaa vero­na­laen­nus­ten ja inflaa­tiota hillit­se­vien toimien seurauk­sena reilusti, noin kolme ja puoli prosent­tia. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen on syytä ottaa tämä posi­tii­vi­nen kehi­tys pohjaksi palkoista neuvo­tel­taessa.

Talou­den reali­tee­tit ovat hyvin halli­tuk­sen tiedossa ja päätök­sen­teon pohjana. Kun tilanne on haas­tava, ei ole suurta arvoa jäädä tois­te­le­maan, ettei maail­man­ta­lou­dessa mene hyvin.

Tässä puheen­vuo­ros­sani haluan kertoa, mitä halli­tuk­sessa teemme, jotta Suomi pärjää nyt ja menes­tyy jatkos­sa­kin.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi pärjää parhaim­pien joukossa

Maail­man­ta­lous koet­te­lee eri maita hyvin eri tavalla. Nyt Euroo­passa erotel­laan jyvät akanoista.

Ne pärjää­vät, jotka ovat noudat­ta­neet meno­malt­tia, maksa­neet hyvinä aikoina velkaansa pois ja joiden julki­nen talous on kunnossa.

Haluan muis­tut­taa, että köyhim­mät ja heikoim­mat ovat ensim­mäi­siä kärsi­jöitä, kun valtion­ta­lou­den tasa­paino vaaran­tuu. Kestävä julki­nen talous on nime­no­maan kaik­kein heikoim­pien etu.

Ne, jotka ovat viime vuosina moit­ti­neet halli­tusta liian tiukoista kehyk­sistä ja vaati­neet lisä­mil­jar­deja pysy­viin menoi­hin, ovat kauniista puheis­taan huoli­matta lopulta kaik­kea muuta kuin pienim­män puolella.

Julki­nen talou­temme on kunnossa

Julki­sen talou­den tasa­paino ei ole jako­po­lii­tik­ko­jen suosik­kiaihe. Se alkaa kiin­nos­taa monia vasta nyt, kun uuti­set ovat huoles­tut­ta­via.

Johdon­mu­kai­sen talous­po­li­tii­kan, meno­mal­tin ja hyvinä aikoina velan lyhen­tä­mi­sen ansiosta Suomen julki­nen talous on Luxem­bur­gin jälkeen koko euroa­lu­een toiseksi parhaassa kunnossa.

Se johtuu siitä, että hyvinä aikoina olemme maksa­neet velkaa pois.

Se johtuu siitä, ettemme ole luoneet väliai­kai­silla tuloilla pysy­viä miljar­di­me­noja.

 

Olen kuul­lut tässä salissa riit­tä­miin puheen­vuo­roja, joissa on sanottu muun muassa: ?Kyllä rahaa riit­tää…?. ?Valtio­va­rain­mi­nis­teri ei ilkeyt­tään anna…?. ?Halli­tuk­sen liian tiukka meno­ke­hys…?.

Onneksi on kuultu toisen­kin­lai­sia, vastuul­li­sia puheen­vuo­roja. On myös muis­tu­tettu, että tämän halli­tuk­sen meno­ke­hys on ante­lias ja on muis­tet­tava meno­maltti. Voin yhtyä sellai­siin sanoi­hin. Nyt kestävä julki­nen talous on kulla­nar­voi­nen.

Talou­temme pohja on oikei­den arvo­va­lin­to­jen seurauk­sena erin­omai­sessa kunnossa kestä­mään vaikeam­pia aikoja. Silti emme aio jäädä odot­ta­maan parem­pia aikoja. Nyt on vielä tehtävä oikeat toimen­pi­teet tässä ajassa.

Arvoisa puhe­mies,

Mitä on tehtävä?

On siis tartut­tava toimeen. Sini­vih­reä halli­tus on tehnyt ja tekee kaiken, mitä työka­lu­pa­kista avuksi löytyy.

Ensin­nä­kin: mihin­kään äkki­näi­siin korjaus­liik­kei­siin meillä ei ole tarvetta. Koko halli­tus­kau­den finans­si­po­liit­ti­nen ajoi­tus veron­rat­kai­su­jen ja meno­li­säys­ten suhteen on viri­tetty sen ennak­koar­vion pohjalle, että kasvu tulee hiipu­maan tämän halli­tus­kau­den aikana.

Nopeassa kasvussa ollut maail­man­ta­lous ja sen vedossa huip­pusuh­dan­teen harjalla pors­kut­ta­neen Suomen­kin talous­kasvu olivat väis­tä­mättä jossa­kin vaiheessa halli­tus­kautta tulossa suhdan­ne­kään­tee­seen. Vain nähdyn kaltai­nen finans­si­puo­len aiheut­tama kriisi ja siitä seuran­nut maail­man­ta­lou­den kään­teen nopeus oli kaikille yllä­tys.

Talous­kas­vun hiipu­mi­sen toinen väis­tä­mä­tön syy loppu­vaa­li­kautta kohden on ollut työi­käis­ten määrän lähte­mi­nen laskuun ja huol­to­suh­teen nopea heik­ke­ne­mi­nen vuodesta 2010 lähtien.

Tulo­ve­ro­tusta alen­ne­taan

Tulo­ve­ron­alen­nuk­set ovat perus­tel­tuja suhdan­teista riip­pu­matta. Niillä paran­ne­taan työl­li­syyttä kannus­ta­malla työn­te­koon. Tulo­ve­ro­jen alen­ta­mi­sella tähdä­tään myös tuot­ta­vuu­den kasvat­ta­mi­seen, sillä työn­teon palkit­se­vuus on yksi luovuu­den ja tuot­ta­vuu­den lähteistä.

Veron­alen­nuk­set on kuiten­kin syytä toteut­taa suhdan­ne­ti­lanne huomioi­den. Reip­paat veron­alen­nuk­set anta­vat hyvän lisäyk­sen suoma­lais­ten perhei­den osto­voi­maan.

Tämän vuoksi ensi vuosi on juuri oikea aika toteut­taa valtaosa halli­tus­oh­jel­massa pääte­tyistä tulo­ve­ron keven­nyk­sistä. Tulo­ve­ro­tusta keven­ne­tään kaikissa tulo­luo­kissa aidosti yhteensä 870 miljoo­nalla eurolla. Työtu­lo­vä­hen­nystä muok­kaa­malla keven­nystä paino­tet­tiin pieni- ja keski­tu­loi­sille

Suoma­lais­ten koti­ta­louk­sien sekä palkan­saa­jien osto­voi­man arvioi­daan kasva­van ensi vuonna peräti kolme ja puoli prosent­tia. Tämä lisään­ty­nyt koti­mai­nen kysyntä auttaa pitä­mään kansal­li­sesti hyvää työl­li­syyttä ja muuta Euroop­paa parem­paa kasvua yllä kun vien­ti­mark­ki­noista tai maail­man­ta­lou­desta ei ole meille vetoa­pua.

Haluamme vahvis­taa suoma­lais­ten luot­ta­musta tule­vai­suu­teen.

Arvoisa puhe­mies,

 

Koti­ta­lous­vä­hen­nystä kehi­te­tään

Sini­vih­reä halli­tus haluaa koti­ta­lous­vä­hen­nystä kehit­tä­mällä kannus­taa ja enti­ses­tään tukea koti­ta­louk­sien mahdol­li­suuk­sia käyt­tää kasva­vaa osto­voi­maansa uuteen työhön.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen hyöty menee suoraan suoma­lai­siin palve­lui­hin. Se lisää työpaik­koja ja vähen­tää harmaata taloutta. Rahan lait­ta­mi­nen palve­lui­hin ja uuteen työhön sen sijaan että lait­taisi sen kulu­tus­ta­va­raan, on myös ympä­ris­tö­teko parhaim­masta päästä.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ylära­jaa noste­taan ja sen sisäi­set rajoi­tuk­set pois­te­taan. Tavoit­tee­namme on erityi­sesti kannus­taa suoma­lai­sia, käyt­tä­mään huomat­ta­vasti kasva­vaa vähen­nystä ener­gia­te­hok­kuutta lisää­vien remont­tien teet­tä­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kautta tuki esimer­kiksi ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pien lämmi­tys­jär­jes­tel­mien vaih­ta­mi­seen on parem­min tiedossa ja lasket­ta­vissa jo remon­tin suun­nit­te­lu­vai­heessa. Uutena käyt­tö­mah­dol­li­suu­tena ovat digia­jan lait­teis­to­jen asen­nus ja huol­to­työt.

Jatkossa vähen­nystä voi käyt­tää entis­tä­kin enem­män siivous-, hoiva- ja remont­ti­pal­ve­lu­jen hank­ki­mi­seen.

Uudis­tuk­sesta hyöty­vät suoma­lai­set, jotka voivat aiem­paa parem­min hank­kia uutta apua kotei­hinsa. Vielä enem­män hyöty­vät ne, jotka saavat uudis­tuk­sen myötä uutta työtä.

Uuden työn luomi­nen aktii­vi­silla ja toimi­vaksi testa­tuilla toimen­pi­teillä on erityi­sen tärkeää nyt. Emme tule lähiai­koina saamaan sitä vetoa­pua, jota pirteän maail­man­ta­lou­den Suomeen tuoma talous­kasvu toi auto­maat­ti­sena työl­li­syy­den kasvuna viime vuosina.

Arvoisa puhe­mies,

Ruoan arvon­li­sä­ve­roa alen­ne­taan

Ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­nus on toinen suuri veron­alen­nus, joka toteu­te­taan ensi vuonna suhdan­ne­po­liit­ti­sesti oike­aan aikaan.

Olen aiem­min käyt­tä­nyt puheen­vuo­roja, että ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­seen käytet­tävä liik­ku­ma­va­ra­kin olisi järke­vämpi kohden­taa työn vero­tuk­sen alen­ta­mi­seen.

Tämän­vuo­ti­nen nopea polt­toai­neen ja ruoan hinto­jen nousu on kuiten­kin aiheut­ta­nut tilan­teen, jossa halli­tus­oh­jel­massa sovittu ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­nus tulee juuri oike­aan saumaan.

Ruuan hinnan alen­nus on varsi­nai­nen täsmä­huo­jen­nus pieni­tu­loi­sille opis­ke­li­joille, eläke­läi­sille ja lapsi­per­heille. Mitä suurempi osuus käytet­tä­vissä olevista tuloista menee joka­päi­väi­seen leipään, sitä suurempi suhteel­li­nen hyöty ruoan arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­sesta koituu.

Olen surul­li­sena kuun­nel­lut viime aikoina sellai­sia harvi­nai­sen epä-älyl­li­siä puheen­vuo­roja, joissa on vali­teltu tänä vuonna tapah­tu­neen ruoan maail­man­mark­ki­na­hin­to­jen nopean nousun vieneen hyödyn ensi vuoden lopulla toteu­tet­ta­vasta ruoka­ve­ron alen­nuk­sesta.

On järjet­tö­myy­den huippu väit­tää, että ruoan hinnan nousu olisi tänä vuonna ollut pienem­pää, jos emme alen­taisi arvon­li­sä­ve­roa ensi vuoden syksynä.

Sini­vih­reä halli­tuk­sen mielestä ruoan maail­man­mark­ki­na­hin­noista johtu­neen kulut­ta­ja­hin­to­jen nousun seurauk­sena ruoan ALV:n alen­nus ole entis­tä­kin tarpeel­li­sempi ja hyödyl­li­sempi toimen­pide.

Eläke­läis­ten vero­tusta alen­ne­taan edel­leen

Eläke­läis­ten vero­tuk­sen uudis­ta­mista jatke­taan. Eläke­tu­lo­vä­hen­nystä paran­ne­taan siten, että tulo­ve­ron­alen­nus­ten jälkeen­kin eläke­läis­ten veroaste pysyy korkein­taan palkan­saa­jan tasolla. Samalla korja­taan tämä epäkohta myös kansa­ne­lä­kettä saavien puoli­soi­den osalta.

Eläke­läis­ten osto­voi­man reilu paran­ta­mi­nen on sini­vih­reän halli­tuk­sen tavoite. Nyt tehtä­vän veron­alen­nuk­sen kustan­nus­vai­ku­tus on 215 miljoo­naa euroa. Yhdessä tälle vuodelle toteu­te­tun vero­uu­dis­tuk­sen ja kansa­ne­läk­kei­den koro­tuk­sen sekä kalleus­luo­ki­tuk­sen pois­ton kanssa eläke­läis­ten osto­voi­maa on lisätty tänä ja ensi vuonna 683 miljoo­nalla eurolla.

Hinto­jen nousu korva­taan auto­maat­ti­sesti kerran vuodessa eläk­kei­den indek­si­ko­ro­tuk­sissa. Nämä taso­ko­ro­tuk­set ja veron­alen­nuk­set mene­vät siten puhtaasti eläk­kei­den osto­voi­man kasvuun. Tästä on esitetty valta­vasti vääriä väit­teitä eläke­läi­sille.

Se ei varmasti ole tarpeeksi ja enem­män­kin on tehtävä tule­vai­suu­dessa pieni­tu­loi­sim­pien eläke­läis­ten osalta. Osto­voi­man kasvu kuiten­kin kohdis­tuu voimak­kaasti heille.

Vertai­lun vuoksi myös voisi todeta, että kun tänä ja ensi vuonna on erityi­sesti pieni­tu­lois­ten eläke­läis­ten osto­voi­man lisää­mi­seen panos­tettu 683 miljoo­naa euroa, niin vastaava luku oli koko viime halli­tus­kau­den neljänä vuonna vain 95 miljoo­naa euroa. Viit­tai­sin tässä­kin yhtey­dessä päämi­nis­te­rin arvioon kahden halli­tuk­sensa sosi­aa­li­suu­desta.

Tämä tarkoit­taa, että yksi­näi­sen, toisen kalleus­luo­kan kunnassa asuvan kansa­ne­läke nousi taso­ko­ro­tuk­sena indek­si­ko­ro­tuk­sien päälle noin kahdek­san ja puoli prosent­tia.

Tämä tarkoit­taa myös sitä, että 1500 euron työeläk­keestä pitää maksaa ensi vuonna yli viisi prosent­tiyk­sik­köä vähem­män veroa kuin viime vuonna. Tämä osto­voi­man lisäys tulee työeläk­keen tämän ja varsin­kin ensi vuoden reilu­jen indek­si­ko­ro­tuk­sien päälle.

Voima­kas eläke­läis­ten osto­voi­maan panos­ta­mi­nen sini­vih­reän halli­tuk­sen toimesta on tuot­ta­nut sellais­ta­kin tulosta, että eläke­läis­ten osto­voima on kasva­nut yhtä nopeasti, jopa nopeam­min kuin palkan­saa­jilla. Tämä siis vaikka palkan­ko­ro­tuk­set ovat olleet erityi­sen korkeat.

Ensi vuoden budje­tissa toteu­tet­ta­vat tulo­ve­ron­alen­nus, Ruoan ALV:n alen­ta­mi­nen, koti­ta­lous­vä­hen­nys ja eläke­tu­lo­vä­hen­nys tuovat merkit­tä­vän lisän suoma­lais­ten osto­voi­maan. Sillä voi tehdä hankin­toja, työl­lis­tää ja raken­taa omaa ja läheis­tensä tule­vai­suutta luot­ta­vai­sem­min mielin.

Näillä panos­tuk­silla halli­tus pyrkii pitä­mään koti­mark­ki­nat vauh­dissa, koti­ta­louk­sien osto­voi­ma­ke­hi­tyk­sen ja työl­li­syy­den hyvänä sekä pitä­mään Suomen kasvu-uran muuta Euroop­paa parem­malla tasolla. Siten pystymme parhai­ten turvaa­maan suoma­lai­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut.

Arvoisa puhe­mies,

 

Budje­tin meno­li­säys­ten laajoina teemoina ovat ympä­ristö, osaa­mi­nen ja välit­tä­mi­nen

Meno­li­säyk­sien paino­tuk­silla tehdään arvo­va­lin­toja. Kohden­ne­tuilla meno­li­säyk­sillä pyri­tään työl­li­syy­den lisää­mi­seen sekä varau­tu­mi­seen teol­li­suu­den raken­ne­muu­tok­seen. Budje­tin teemoina ovat ympä­ristö, osaa­mi­nen ja välit­tä­mi­nen. Nostan esille jokai­sen teeman alta muuta­man esimer­kin, jotka toteut­ta­vat tätä tavoi­tetta.

 

Ympä­ristö

Halli­tus ryhtyy toimeen ilmasto- ja ener­gia­stra­te­gian johdosta jo ennen sen hyväk­sy­mistä.

Suomi tarvit­see tule­vina vuosina valta­vasti lisää uusiu­tu­vaa ener­giaa. Siksi uusiu­tu­van ener­gian hank­kei­den inves­toin­ti­tu­kiin laite­taan nyt lisää rahaa.

Inves­toin­ti­tu­kiin lisä­tään jo tälle vuodelle 30 miljoo­naa euroa myön­net­tä­väksi pikai­sesti hyville hank­keille. Myös ensi vuodelle inves­toin­tia­vus­tuk­set yli kaksin­ker­tais­te­taan. Kasva­valla summalla saadaan käyn­tiin esimer­kiksi useita suuria tuuli­voi­main­ves­toin­teja.

Halli­tus myös aloit­taa uuden suur­ten kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­tuen. Siihen varat­tua 5 miljoo­naa euroa on moitittu liian vähäi­seksi. Haluan kuiten­kin muis­tut­taa, että se on viisi miljoo­naa enem­män kuin edel­li­seltä tai miltään muulta aiem­malta halli­tuk­selta jouk­ko­lii­ken­teen edis­tä­mi­seksi siellä, missä jouk­koja on. Samalla käyn­nis­te­tään länsi­met­ron ja kehä­ra­dan kaltai­sia valta­via jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­teja.

Julkis­ten inves­toin­tien lisää­mi­nen on myös suhdan­ne­po­li­tiik­kaa. Ensi vuonna käyn­nis­te­tään runsaasti uusia liiken­ne­hank­keita. Uusia väyläin­ves­toin­teja esite­tään käyn­nis­tet­tä­väksi yhteensä 549 miljoo­nan euron edestä. Se on selvästi viime vuosien keskiar­voa korkeampi summa.

 

Osaa­mi­nen

Samalla kun huoleh­di­taan suoma­lais­ten pärjää­mi­sestä lyhyellä tähtäi­mellä, on myös katsot­tava, miten Suomi pärjää pidem­mällä tähtäi­mellä. Sivis­tys ja korkea osaa­mi­nen ovat Suomen tule­vai­suu­den menes­tys­te­ki­jöitä

Kaikki lähtee maail­man parhaasta perus­kou­lusta. Meidän on ansait­tava parhaat oppi­mis­tu­lok­set aina uudel­leen. Siksi haluamme kohden­taa runsaat 20 miljoo­naa euroa kunnille perus­o­pe­tuk­sen laadun kehit­tä­mi­seen. Pain­opis­teenä on opetus­ryh­mien koon pienen­tä­mi­nen.

Hyvä perus­koulu vasta mahdol­lis­taa suoma­lais­ten laajan sivis­tyk­sen ja korkean osaa­mi­sen. Sitä tavoi­tel­laan merkit­tä­villä panos­tuk­silla yliopis­toille

Aalto yliopisto on keskei­nen uudis­tus, jossa erilaista luovuutta, huip­pu­tie­dettä ja tarvit­ta­vaa rahoi­tusta yhdis­te­le­mällä tavoi­tel­laan uusia inno­vaa­tioita ja kansain­vä­listä menes­tystä. Aalto yliopis­ton toimin­ta­me­noi­hin kohden­ne­taan lisä­va­roja ensi vuonna 13,9 miljoo­naa euroa. Aalto yliopis­ton perus­pää­omaan sijoi­te­taan ensi vuonna 200 miljoo­naa euroa ja valtion osuutta kasva­te­taan jatkossa 500 miljoo­naan euroon. Yhdessä elin­kei­noe­lä­män kanssa tehty pääomi­tus tulee koko­nai­suu­des­saan olemaan 700 miljoo­naa euroa.

Myös muiden yliopis­to­jen määrä­ra­hat kasva­vat ensi vuonna. Yliopis­tot ovat siir­ty­mässä uuteen aikaan. Auto­no­mi­siksi julki­soi­keu­del­li­siksi laitok­siksi vuoden 2010 alusta muutet­ta­vien yliopis­to­jen maksu­val­miu­den ja käyt­tö­pää­oma turva­taan riit­tä­villä panos­tuk­silla.

Tieteen teke­mi­nen ja opis­kelu vaati­vat oikeu­den­mu­kaista toimeen­tu­loa. Sini­vih­reä halli­tus järjes­tää apura­han­saa­jien sosi­aa­li­tur­van kuntoon ensi vuodesta alkaen. Myös opis­ke­li­joi­den asumis­li­sästä pois­te­taan tarve­har­kinta puoli­son tulo­jen perus­teella.

 

Välit­tä­mi­nen

Välit­tä­mi­nen ja sini­vih­reän halli­tuk­sen sosi­aa­li­suus näky­vät lukui­sissa etuus­pa­ran­nus­ten tasossa ja kohden­nuk­sessa. Haluai­sin nostaa tässä esille kaksi esimerk­kiä.

Pienim­piä äitiys-, isyys ja vanhem­pain­ra­hat noste­taan työmark­ki­na­tuen tasolle. 170 euron koro­tus on valta­van suuri, mutta korvaus on toisaalta edel­leen pieni mittaa­mat­to­man arvok­kaasta työstä.

Vaikea­vam­mais­ten henki­lö­koh­tai­nen apu mahdol­lis­taa jatkossa harras­ta­mi­sen, opis­ke­lun ja osal­lis­tu­mi­sen täysi­val­tai­sena kansa­lai­sena. Jo tälle vuodelle vammais­ten työl­lis­tä­mis- ja koulu­tus­tuet kaksin­ker­tais­tet­tiin. Tavoit­tee­namme on, että jokai­nen voisi edel­ly­tyk­sis­tään riip­pu­matta toteut­taa unel­mi­aan.

Sini­vih­reä halli­tus haluaa raken­taa yhteis­kun­taa, joka pitää kunnolla ja reilusti huolta heikoim­mis­taan. Se ei onnistu, jos rahaa rois­ki­taan kaik­kia koske­viin etuuk­siin tai pois­te­taan palve­lu­mak­suja niiltä, joilla on ne varaa maksaa.

Arvoisa puhe­mies,

Vaih­toeh­toja on, mutta millai­sia?

Poli­tiikka on arvo­va­lin­to­jen teke­mistä. Siksi aidot vaih­toeh­dot ovat poli­tii­kassa tärkeitä. Vain siten ihmi­set voivat punnita tehtyjä valin­toja ja vaatia perus­teita tehdyille ratkai­suille. On myös esitetty vaih­toeh­toja sini­vih­reän halli­tuk­sen linjalle.

Haluai­sin­kin kiit­tää oppo­si­tio­puo­lue Vasem­mis­to­liit­toa sen selkeästi esite­tystä vaih­toeh­dosta halli­tuk­sen poli­tii­kalle. Vasem­mis­to­lii­ton johdon toiminta on rehel­listä ja suora­sel­käistä. Vasem­mis­to­liito kertoo reilusti mitä tekisi toisin - ja mitä se tarkoit­taisi.

Vasem­mis­to­liitto haluaisi etuuk­siin, kuntien valtio­na­pui­hin ja moniin muihin hyviin, tärkei­siin ja sinänsä oikeu­tet­tui­hin kohtei­siin esitet­tyä reip­paam­pia panos­tuk­sia.

Vasem­mis­to­lii­ton budjet­ti­vaih­toehto johtaisi kuiten­kin miljar­di­luo­kan pysy­vien meno­jen lisää­mi­seen. Jo ensi vuonna netto­li­säyk­set olisi­vat kolme miljar­dia euroa.

Tämä tarkoit­taisi jo ensi vuonna 2,2 miljar­din euron velan­ot­toa, ja ajaisi valtion­ta­lou­den lopulta yhä syve­ne­vään ja hallit­se­mat­to­maan velka­kier­tee­seen. Jätti­lasku siir­ret­täi­siin lapsil­lemme.

Haluan vielä muis­tut­taa, että köyhim­mät ja heikoim­mat ovat ensim­mäi­siä kärsi­jöitä, kun valtion­ta­lou­den tasa­paino vaaran­tuu. Kestävä julki­nen talous on nime­no­maan yhteis­kun­nan heikoim­man etu.

Vasem­mis­to­lii­ton vaih­toehto olisi yhteis­kun­nan köyhim­mille ja heikoim­mille, kuin vanhassa sanon­nassa housuun pääs­tä­mi­sestä jääkyl­mässä pakkas­säässä: hetken aikaa tuntuisi hyvältä, kunnes tuntuisi vielä monin verroin pahem­malta.

Luva­tut jätti­mäi­set etuus­pa­ran­nuk­set lämmit­täi­si­vät ensi vuonna, mutta hallit­se­ma­ton velka­kierre pakot­taisi pian leik­kauk­siin, joissa saavu­tettu otet­tai­siin monin­ker­tai­sesti pois. Sen oikai­se­mi­nen vaatisi lopulta 90-luvun leik­kaus­lis­to­jen kaltai­sia toimen­pi­teitä.

Sellai­nen ei ole sini­vih­reän halli­tuk­sen vaih­toehto.

Sini­vih­reä halli­tus ei halua lähteä velan­o­ton tielle ilman vaka­vaa väliai­kaista perus­tetta. Heikoim­pien etuuk­sia ei saa rahoit­taa yhteis­kun­nan otta­mien kulu­tus­luot­to­jen tai pika­vip­pien varassa. Haluamme olla vastuul­li­sia myös siitä ajasta, joka koit­taa viiden ja kymme­nen vuoden päästä.

Me teemme kyllä etuuk­siin suuria­kin paran­nuk­sia. Silti valtion­ta­lou­den meno­ta­son täytyy olla kestävä.

Lupaus­kil­pai­lussa halli­tus ei voi koskaan pärjätä. Halli­tus on nimit­täin myös vastuussa lupauk­sis­taan.

Vasem­mis­to­lii­tolla on kuiten­kin tarjot­ta­va­naan selkeä ja rehel­li­nen toinen vaih­toehto. Se on reilua. Siitä kiitos, vaikka olem­me­kin eri mieltä.

Vasem­mis­to­lii­ton vaih­toehto ei ole sellai­nen, jossa yhtä aikaa puheissa vaadi­taan, anne­taan ja kohdis­te­taan veron­alen­nuk­sia, mutta toisaalla kerro­taan, että veron­alen­nus­ten sijaan annet­tai­siin nämä veron­mak­sa­jilta kerä­tyt korkeam­mat verot kunnille.

Se ei ole sellai­nen vaih­toehto, jossa mitä hyvänsä halli­tus toteut­taa ja esit­tää, tarjo­taan itse vielä sata miljoo­naa tai puoli miljar­dia päälle.

Se ei ole sellai­nen, jossa lisä­tään miljar­di­luo­kalla menoja, mutta keksi­tään hokku­pok­kus keinoilla vero­tu­loja tuulesta, lisä­tään nolla perään tuloar­vioi­den perään ja lopuksi väite­tään kirk­kain silmin, että se on tasa­pai­nossa eikä veisi meitä velkaan­tu­mi­sen tielle.

Vasem­mis­to­lii­ton vaih­toehto ei myös­kään ole linja­tonta räksyt­tä­mistä ja silmi­töntä halli­tuk­sen jokai­sen ratkai­sun moit­ti­mista.

Vasem­mis­to­lii­tolla on rehel­li­nen linja. Sellai­nen on hyvää oppo­si­tio­po­li­tiik­kaa. Se antaa kansa­lai­sille rehel­li­sen mahdol­li­suu­den punnita eri vaih­toeh­to­jen välillä.

Vaih­toeh­toja tarvi­taan. Hyvistä vaih­toeh­doista ja ehdo­tuk­sista halli­tus ottaa myös opik­seen. Meillä on siihen nöyryyttä. Tässä salissa istuu viisautta sen jokai­sessa kolkassa.

Arvoisa Puhe­mies,

Yhteen­ve­tona siis

Maail­man­ta­lous mate­lee ja se vaikut­taa suomeen­kin. Mutta me suoma­lai­set pärjäämme, koska olemme huoleh­ti­neet, että julki­nen talou­temme on kunnossa. Olemme säilyt­tä­neet meno­mal­tin ja olemme maksa­neet velkaa pois hyvinä aikoina.

Mutta tehtä­vää riit­tää. Nyt on huoleh­dit­tava suoma­lais­ten osto­voi­man kasvusta, uuden talous­kas­vun hedel­mistä sekä tule­vai­suus­pa­nos­tuk­sista, jotta pärjäämme pitkällä aika­vä­lillä.

Arvoisa puhe­mies, nyt edus­kun­nan käsit­te­lyyn annet­tava budjet­tie­si­tys lisää luot­ta­musta ja luo suoma­lai­sille toivoa parem­masta huomi­sesta.

---

Kuvat

• https://kokoomus-fi.directo.fi/@Bin/68910/katainen.jpg

Lisää sisältöä samassa kategoriassa