Edus­kun­nassa aloi­tet­tiin tiis­taina valtion ensi vuoden talous­ar­vion lähe­te­kes­kus­telu. Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuo­ron pitä­nyt kansan­edus­taja Sampsa Kataja korosti puhees­saan kasvun merki­tystä hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den turvaa­mi­sessa.

- Tehok­kainta hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den turvaa budje­tissa tuovat sen merkit­tä­vät kasvu­pa­nos­tuk­set. Suoma­lai­nen yrit­te­liäi­syys ja työ ovat viime kädessä edel­ly­tys koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalle. Ilman sanalla sanoen talous­kas­vua leik­kauk­set ja veron­ko­ro­tuk­set ovat huuta­mista tuuleen, Kataja korosti.

Kataja muis­tutti edus­kun­taa siitä, että hyvin­voin­ti­pa­ve­lu­jen turvaa­mi­nen tulee olla päämää­ränä myös kunta­ta­solla.

- Tässä salissa on herät­tävä siihen, että monen kunnan vero­pro­sentti on lähi­vuo­sina kolme­kym­mentä ja eläke­mak­suissa odot­taa vielä kolmen prosen­tin lisä­paine. Jokai­nen ymmär­tää, miltä tämä yhtälö näyt­tää palk­ka­kui­tissa. Viides­sä­toista vuodessa terveys­pal­ve­lu­jen tarve puoli­tois­ta­ker­tais­tuu ja sosi­aa­li­me­not tuplaan­tu­vat. Kun työi­käi­sen väes­tön osuus laskee, tulo­pohja romah­taa, Kataja sanoi.

Kata­jan puhe koko­nai­suu­des­saan:

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­muk­sella on yksi selkeä päämäärä ylitse muiden. Se on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan turvaa­mi­nen myös tule­ville suku­pol­ville.

Matkalla päämää­räämme harha-aske­lei­den riski on todel­li­nen - varsin­kin näin vaalien lähes­tyessä. Moni haluaa unoh­taa, että velkaan­numme yhä seit­se­män miljar­din euron vuosi­vauh­dilla. Moni haluaa kier­tää vastuun ja syödä lastemme lauta­silta. Me kokoo­mus­lai­set kannamme vastuumme tänään. Tämä näkyy siinä, että olemme sitou­tu­neet yhteensä viiden miljar­din euron sopeu­tus­toi­miin. Sopeu­tus tehdään sosi­aa­li­sesti oikeu­den­mu­kai­sella tavalla ? heikoim­massa asemassa olevilta ei leikata. Ne joilla siihen on mahdol­li­suus, otta­vat kantaak­seen suurem­man taakan. Tämä on vastuul­lista mark­ki­na­ta­loutta. Katai­sen halli­tus toimii kuin opet­taa.

Arvoisa puhe­mies,

Tehok­kainta hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den turvaa budje­tissa tuovat sen merkit­tä­vät kasvu­pa­nos­tuk­set. Suoma­lai­nen yrit­te­liäi­syys ja työ ovat viime kädessä edel­ly­tys koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalle. Ilman työtä, yrit­tä­jiä ja talou­del­lista toime­liai­suutta ? sanalla sanoen talous­kas­vua ? leik­kauk­set ja veron­ko­ro­tuk­set ovat huuta­mista tuuleen. Mahta­vaa, että tämä on nyt ymmär­retty salin kaikilla laidoilla. Kiitos minis­teri Häkä­mies, hyvää työtä!

Suomen elinehto on tule­vai­suu­des­sa­kin vienti ja sen mahdol­lis­tava korkea osaa­mi­nen. Siksi on oikein, että kasva­vien ja kansain­vä­lis­ty­vien yritys­ten vien­nin­ra­hoi­tusta lisä­tään. On oikein, että tutki­mus- ja kehi­tys­toi­min­nan kannus­ti­mella vauh­di­te­taan inno­vaa­tio­toi­min­taa ja luodaan uusia nime­no­maan korkean osaa­mi­sen työpaik­koja. On oikein, että kannus­te­taan suoma­lai­sia rahoit­ta­maan suoma­lai­sia yrit­tä­jiä ja yrityk­siä. Pääoma­si­joit­ta­mi­sen vero­kan­nus­ti­met ovat ilonaihe myös suurim­malle osalle meistä, jotka eivät itse voi näitä sijoi­tuk­sia tehdä. Me pääsemme naut­ti­maan kasvun hedel­mistä.

Arvoisa puhe­mies,

Maailma muut­tuu nopeasti ja halli­tus on ilmoit­ta­nut olevansa valmis reagoi­maan. Vaikka uusi kasvu ja uudet inno­vaa­tiot ovat mahdol­li­suus, jo olemassa olevasta hyväs­tä­kin kannat­taa pitää kiinni. Aina suoma­lai­nen kilpai­lu­kyky ei ole riit­tä­nyt. Yrityk­set ovat muut­ta­neet Suomesta ja tehtaita on suljettu. Halli­tuk­sen on toimit­tava niin, ettei­vät työpai­kat jatka pako­aan ulko­maille. Uusia inves­toin­teja tarvi­taan. Yksi osoi­tus tarvit­ta­vasta reagoin­ti­ky­vystä on päätös lievit­tää rikki­di­rek­tii­vistä aiheu­tu­via ongel­mia suoma­lai­selle työl­li­syy­delle. Toinen esimerkki on, kuinka äkil­li­sen raken­ne­muu­tok­sen alueista pide­tään huolta.

Suomi ei voi pistää päätään pensaa­seen, kun naapu­ri­maa Ruotsi alen­taa yhtei­sö­ve­ronsa alle Suomen tason. Meidän on pidet­tävä huoli siitä, että Suomi on kilpai­lu­ky­kyi­nen maa yrit­tää, inves­toida, työl­lis­tää ja jopa tehdä tulosta, joka lopulta koituu meidän kaik­kien eduksi. Suomella on oltava rohkeutta etsiä uusia polkuja kasvun ja työl­li­syy­den tuke­mi­seksi. Näin on tehtävä viimeis­tään, kun halli­tus kokoon­tuu puoli­vä­li­rii­heensä. Suoma­lai­sella duuna­rilla ei ole varaa odot­taa.

Ruot­sin esimerkki on vain jäävuo­ren huippu. Niin Virossa kuin Saksas­sa­kin on pystytty tart­tu­maan härkää sarvista. Voimme sorvata kaiken­lai­sia vähen­nyk­siä ja tukia ? jotka sinänsä ovat hyödyksi ? mutta jos työpai­kat jatka­vat muut­to­aan muualle, on meidän ryhdyt­tävä tosi toimiin. Jos joku, niin kuuden puolu­een laaja-alai­nen halli­tus siihen varmasti kyke­nee. Oppo­si­tiol­la­kin on toivot­ta­vasti tähän paljon annet­ta­vaa.

Arvoisa puhe­mies,

Erityi­sen ylpeä kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on siitä, että halli­tus haluaa jokai­sen suoma­lai­sen nuoren mukaan tule­vai­suu­temme raken­ta­mi­seen. Tämä tapah­tuu nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuulla. Suomessa on 40 000 koko­naan työn ja koulu­tuk­sen ulko­puo­lella olevaa nuorta. Käytän­nössä voidaan puhua koko­nai­sesta ikäluo­kasta. Pienel­lä­kin paran­nuk­sella olisi valtava vaiku­tus työurien pituu­teen, puhu­mat­ta­kaan sen merki­tyk­sestä nuorelle itsel­leen. Tähän kannat­taa käyt­tää kaikki mahdol­li­set voima­va­rat.

Nyt toteu­tuva yhteis­kun­ta­ta­kuu jatkaa tule­vai­suuso­tetta, joka aloi­tet­tiin jo perus­o­pe­tus parem­maksi ohjel­man kautta, kun kokoo­mus­mi­nis­te­rien johdolla päätet­tiin lisätä tukio­pe­tusta ja pienen­tää ryhmä­ko­koja. Tämä ohjelma jatkuu. Etsi­vään nuori­so­työ­hön esite­tään siihen­kin yhä lisää määrä­ra­hoja. Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen uudis­ta­mi­nen on osa samaa tari­naa. Nuori­so­ta­kuun myötä jokai­selle nuorelle halu­taan taata oikea polku työelä­mään tai sopi­vaan koulu­tuk­seen. Katai­sen halli­tus on otta­nut tosis­saan sen vies­tin, jonka ennen viime vaaleja esitimme. Nuorissa on tule­vai­suus, myös meidän harmaan­tu­vien tule­vai­suus.

Arvoisa puhe­mies,

Iloit­semme minis­teri Risi­kon lempi­lap­sen, vanhus­pal­ve­lu­lain toteu­tu­mi­sesta. Laki on käde­no­jen­nus niille suku­pol­ville, jotka raken­si­vat hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan. He ansait­se­vat arvok­kaan vanhuu­den.

Jokai­nen meistä haluaa viet­tää vanhuu­tensa omais­tensa lähellä. Kaikki omais­hoi­ta­jat tarvit­se­vat tukea jaksaak­seen. Tälle tärkeälle ja arvok­kaalle työlle anne­taan tunnus­tusta myös talous­ar­vio­esi­tyk­sessä. Vanhus­pal­ve­lu­lain sisäl­lön suhteen järki on voit­ta­nut, ohjaava sana on laatu.

Arvoisa puhe­mies,

Suurin osa meistä edus­ta­jista on jäse­niä myös omien kuntiemme valtuus­toissa. Vain puolet julki­sesta talou­desta on valtion ohjauk­sessa, loppu pääte­tään kunnissa. Siksi Katai­sen halli­tuk­sen hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen turvaa­mi­sen päämäärä on oltava päämäärä myös kunnissa.

Tässä salissa on herät­tävä siihen, että monen kunnan vero­pro­sentti on lähi­vuo­sina kolme­kym­mentä ja eläke­mak­suissa odot­taa vielä kolmen prosen­tin lisä­paine. Jokai­nen ymmär­tää, miltä tämä yhtälö näyt­tää palk­ka­kui­tissa. Viides­sä­toista vuodessa terveys­pal­ve­lu­jen tarve puoli­tois­ta­ker­tais­tuu ja sosi­aa­li­me­not tuplaan­tu­vat. Kun työi­käi­sen väes­tön osuus laskee, tulo­pohja romah­taa.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä antaa kaiken tukensa halli­tuk­sen kunta­uu­dis­tuk­selle. Minis­teri Virk­ku­nen on oikealla tiellä. Me emme saa antaa lyhyt­nä­köi­sen poli­ti­koin­nin estää kaik­kien suoma­lais­ten yhden­ver­tais­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen toteu­tu­mista.

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä budje­tin pain­opis­teet on valittu oikein. Tasa­pai­no­tamme taloutta, raken­namme uutta kasvua ja panos­tamme nuoriin ja ikäih­mi­siin.

Päämää­rämme, hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan turvaa­mi­nen, edel­lyt­tää kuiten­kin meiltä kaikilta rohkeutta tehdä yhä uusia päätök­siä kun niiden aika on.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa