Kaupunki on ihmistä varten
Julkaistu:
“Kokoomus uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä, jota ensisijaisesti ohjaavat oma eettinen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvitsee ympärilleen toimivan ja hyvinvoivan yhteisön, johon voi kuulua, tarvittaessa tukeutua ja jonka hyväksi itse antaa oman merkityksellisen panoksensa.”
- Kokoomuksen periaateohjelma
Ihmisten kaupunki
Me kaikki haluamme kuulua hyvinvoivaan yhteisöön. Yhteisöön, johon voimme tukeutua ja jonka hyväksi itse antaa oman merkityksellisen panoksemme. Ihminen on oman elämänsä asiantuntija ja omistaja. Yhteisössä jokaisen ainutlaatuinen osaaminen muuttuu arvokkaaksi vastavuoroiseksi toiminnaksi.
Kun ihmiset kohtaavat, ideat jalostuvat ja muuttuvat tuotteiksi, palveluiksi ja uudenlaisiksi tavoiksi tehdä asioita. Hyvinvointi kasvaa, elämänlaatu paranee, tieto karttuu ja leviää. Erilaisten ihmisten erilaiset vahvuudet täydentävät toisiaan, ja lopputulos on enemmän kuin osiensa summa.
Kukoistavien kaupunkien menestys on kautta aikojen perustunut avoimuudelle ja vastavuoroisuudelle – halulle ymmärtää erilaisuutta sekä oppia uutta. Kaupungin asukkaiden on ollut välttämätöntä kyetä kohtaamaan erilaisuutta, sillä monikulttuurisuus on luonut kanssakäymistä, kaupankäyntiä ja siten vaurautta. Sivistys on kehittynyt monimuotoisen kulttuurin kukoistuksen rinnalla.
Viisaasti kaavoitettu kaupunki on elävä. Kaupungit menestyvät, kun siellä on vanhoja korttelimaisia alueita ja tiheään rakennettuja keskustoja, joissa luovuus saa kukoistaa. Luovuus tukehdutetaan usein byrokratialla ja takertumalla kontrolliin. Kukoistaakseen kaupunki tarvitsee innovaatioita ja idearikkaita pellepelottomia. Kun kaupunkikulttuuri on ihmislähtöistä, ovat valtio, kunta ja ihminen synergiassa. Kaupunki palvelee ihmistä ja hyvinvoiva ihminen kaupunkia. Kaupungista muodostuu ihmistensä näköinen paikka – meidän näköisemme kaupunki.
On tärkeää, että puhumme kaupungeista ja kunnista, maankäytöstä ja kaavoituksesta, liikenneinfrastruktuurista ja hulevesistä. Silti näkökulmat saattavat jäädä kauas ihmisten elämästä ja arjesta. Teknisten asioiden lisäksi haluamme puhua kaikesta muustakin asuinympäristöön liittyvästä. Haluamme yhdessä miettiä, millainen on tulevaisuuden kaupunki, jossa ihmisten on hyvä elää. Miten pidämme huolta kaikista kaupunkilaisista? Miten yksittäinen ihminen saa äänensä kuuluviin kaupungin tai asuinalueensa päätöksenteossa? Miten työntekoa ja yrittämistä kannustetaan, ja ihmisen tekemistä rajoittavia tekijöitä poistetaan?
Ihmisten pitää saada tehdä. Kaupunkien pitää olla paikkoja, joissa tekeminen on mahdollista. Kaupungissa saa tehdä on keskustelunavauksemme kohti parempaa elämää ja parempia kaupunkeja.
Yhteisö luo kodin tunnelman
Haluamme elää ja tehdä työtä siellä, missä se kannattaa. Asua siellä, mistä löytyy tarvitsemiamme palveluita, missä meillä on läheisiä ja ystäviä - ja missä tuntuu elämän syke.
Haluamme olla ylpeitä kotiseudustamme. Haluamme, että omat huudit ovat parhaat. Voidaksemme olla ylpeitä asuinalueestamme, meidän on koettava elinympäristö turvallisena. Se tarkoittaa myös vahvaa turvaverkostoa. Lastenhoidon ja terveydenhuollon on oltava perusoikeus. Julkisen liikkumisen on oltava vaivatonta ja vietävä palvelujen äärelle. Avun saannille on oltava matala kynnys ja apua on saatava silloin, kun sitä tarvitaan. Liikuntarajoitteet ja eri-ikäisten tarpeet on otettu huomioon ja elämä on sujuvaa. Kaikille on olemassa turvallisia ulkoilumahdollisuuksia. Ilma on puhdasta ja helppoa hengittää.
Kun sanomme tulevamme kotiin, voimme tulla asuntoon, kaupunkiin, puistoon, kirjastoon, lähipubiin tai läheistemme luokse. Kodin ja sen ympäristön tulisi olla kaikille turvallinen, onnellisuutta lisäävä paikka. Kartta näyttää kodin suuntaviivat, mutta kodin siitä tekevät meille tärkeät asiat; perhe, ystävät, lemmikit, naapurit, tuttu lähikauppa, harrastukset, kulttuuritarjonta tai lenkkipolku. Kaavoitus ja infra tekevät rakentamisen ja asumisen mahdolliseksi, mutta tunnelman ympäristöön luovat yhteisöt. Yhteisöjä muodostuu perheenjäsenistä, kaveripiiristä, harrastusryhmistä korttelin tai kaupunginosan yhteenkuuluvuudesta tai koko kotiseudusta. Yhteisöllisyyden ja yhteisten tilojen tulisi olla kaikille avoimia ja helposti lähestyttäviä.
Vaikka teknologia on mahdollistanut sosiaaliset kontaktit kotoa lähtemättä, meille tekee hyvää tuulettaa ajatuksia erilaisissa kohtaamisissa. Harrasteryhmiä ja kerhoja löytyy niin uuden kielen opiskeluun, urheilemiseen kuin taiteen tekemiseen. Taloyhtiön joukolla voidaan kasvattaa omat yrtit ja kerätä omenapuun sato talteen. Kesäisin voi grillata naapureiden kesken, ja puistoissa voi nauttia piknikistä ja ulkopeleistä. Lähipubissa voi käydä heittämässä kavereiden kanssa tikkaa tai osallistua tietovisaan. Välillä voi käydä teatterissa, leffassa ja syömässä eri kulttuurien keittiöissä. Urbaania, ihmisen omaan harkintaan luottavaa kaupunkia edustavat myös ruokakaupat, joista voi ostaa ateriaan sopivan viinin. Tai ravintolat, joista viinipullon tai muun juoman voi lähtiessään ottaa mukaansa kotiin tai jatkopaikkaan.
Tarvitsemme erilaisia, persoonallisia olohuoneita.
Tarvitsemme erilaisia, persoonallisia olohuoneita. Makuja on erilaisia, joten kaupungissa on hyvä olla erilaista tarjontaa. Ravintolat ja kaupat ottavat ympäristön huomioon lähiruoan ja kasvisten tarjonnan lisäämisellä, nopealla kierrolla ja hävikittömyyteen pyrkimisellä. Ravintola voi hoitaa omaa urbaania puutarhaa ja saada näin tuoreita raaka-aineita vaivattomasti. Pienviljelyllä lähiruoka muuttuu konkreettiseksi ja kaupunkiympäristö elävämmäksi.
Kulttuuritarjonnan merkitys kaupungin viihtyvyydessä on merkittävä. Tampere on ollut noin 10 vuoden ajan muuttohalukkuustutkimuksissa halutuin asuinpaikka Suomessa – syynä siihen on kaupungin vilkas kulttuurielämä. Kirjojen, teatteriesitysten, musiikkielämysten ja lastenkulttuurin avulla kaupunki näyttäytyy virkeänä ja läsnäolevana. Vahvat kulttuurilaitokset ja rennot, pienimuotoiset tapahtumat täydentävät toisiaan. Jalkautuessaan toreille, kaduille ja puistoihin vanhat instituutiot – museot, teatterit, orkesterit - saavat tavoitettua uusia kulttuurin ystäviä.
Museokortti yhtenä erinomaisena esimerkkinä on juuri niitä asioita, jotka tuovat kulttuurin lähemmäs ihmistä. Kortin vuosimaksulla pääsee suurimpaan osaan Suomen museoista. Uusi toimintamalli on mullistanut museoissa käymisen kulttuurin. Museokortin julkaisun jälkeen museoissa käyminen on lisääntynyt Suomessa yli kolmanneksella. Korttiin ei ole käytetty lainkaan julkista rahaa.
Aktiivinen opiskelijakulttuuri on koko kaupungin etu
Aktiivinen opiskelijakulttuuri on koko kaupungin etu. Yhteisölliset ja asiasisältöiset tapahtumat, kuten Approt ja opiskelijayhteisöstä lähtöisin oleva Slush, ovat merkittäviä piristysruiskeita kaupunkien elämälle. Tapahtumat ovat samalla rakentamassa kaupunkien identiteettiä. Yliopistot ja korkeakoulut paitsi rakentavat osaamista ja innovaatioita, myös toimivat sijaintikaupunkiensa kulttuurillisen elävyyden ja vireyden kasvualustoina. On lähes mahdotonta kuvitella kehittyvää ja menestyvää kaupunkia ilman elävää opiskelijakulttuuria tapahtumineen, juhlineen mutta myös perinteineen.
Alueen asukkaat järjestävät mielellään omaehtoisesti tapahtumia. Ravintolapäivät, pop-up kahvilat ja myymälät, Taiteiden ja Tapahtumien yöt, puistokonsertit, Siivouspäivä, Street Party, Parkour ja kaupunginosien kirppispäivät ovat saaneet kaikki alkunsa pienen joukon aloittamista kokeiluista. Yllätykselliset, väliaikaiset tilaratkaisut ja vanhojen rakennusten uusiokäyttö käsityöläisten, yrittäjien tai kulttuuritapahtumien näyttämöksi tuo alueelle uudenlaista vetovoimaa. Kerrostalojen seiniin maalatuilla muraaleilla saadaan raikastettua tylsän näköistä korttelia ja viestittyä alueen henkeä. Kun kaupunginosa näyttäytyy elinvoimaisena, sinne halutaan muuttaa ja siellä halutaan työskennellä.
Liikkuva yhteisö on hyvinvoiva yhteisö. Lähiliikuntamahdollisuuksia lisäämällä liikkumisen kynnys madaltuu. Liikuntaympäristöt kannattaa suunnitella siten, että lenkkireiteille ja puistoihin mahtuisivat ulkokuntosalit. Erilaisia liikkumisen tarpeita kannattaa myös kuunnella; vanhemmalle väelle senioripuistoja ja lapsille liikuntaan kannustavia ympäristöjä. Olemassa olevia tiloja kuten koulujen liikuntasaleja kannattaa hyödyntää matalan kynnyksen harrastemahdollisuuksien tarjoamisessa etenkin lapsille ja nuorille. Mielekäs ja motivoiva harrastustoiminta yhdessä muiden kanssa on tehokas tapa torjua yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Mitä sinä tekisit yksinäisyyden torjumiseksi?
Hyvinvointiyhteiskunta perustuu vahvaan verkostoon. Kun asumme lähekkäin, mahdollistamme satunnaisetkin kohtaamiset. Kun kohtaamme toisiamme, syntyy tuottavuutta ja ideoita. Moderni tietoyhteiskunta vaatii ajatusten törmäyttämistä yhteen, jotta menestystarinoita voi syntyä. Kun palvelut löytyvät kävelyetäisyyden päästä, lähistöllä asuvien ja työskentelevien kasvot alkavat käydä tutuiksi. Tuttu yhteisö lisää turvallisuuden tunnetta. Paikalliset palvelut – kaupat, kahvilat, ravintolat ja harrastusmahdollisuudet – pysyvät elävinä ja kannattavina, kun niistä muodostuu yhteisön yhteisiä olohuoneita ja tapaamispaikkoja.
Kun ihmiset asuvat lähellä toisiaan on helpompaa tavata samoja asioita arvostavia ihmisiä. Hyvinvoivassa kaupungissa jokaisen ihmisoikeudet toteutuvat riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntauksesta, ihonväristä, rodusta, uskonnosta, mielipiteistä tai tuloeroista. Oikein hyödynnettynä erilaisuus tekee yhteisöstä idearikkaan ja taloudellisestikin vauraan.
Kautta aikojen kaupungistuminen ja taloudellinen hyvinvointi ovat kulkeneet käsi kädessä. Mitä isompi yhteisö ja mitä enemmän ihmisiä, sitä isompia kouluja, sairaaloita tai kauppoja on lähellä. Taloustieteessä vallitsee laaja konsensus siitä, että väestötiheyden kasvu lisää tuottavuutta ja vauhdittaa siten talouskasvua. Keskittäminen kannattaa, mutta tietyn kriittisen pisteen jälkeen suuruus ei itsessään tuo lisäarvoa. Monipuolisuutta ja vaihtoehtoja on kuitenkin oltava, sillä ihmiset toivovat elämältä erilaisia asioita.
Paremman kaupungin rakennuspalikat – kaikki lähtee ihmisestä
“Nykyhetkessä tehtävät valinnat määrittävät tulevaisuutta vuosiksi tai vuosikymmeniksi eteenpäin. Erityisesti ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi on tehtävä jatkuvaa työtä, joka alkaa jokaisen arkisista valinnoista.”
- Kokoomuksen periaateohjelma
Monipuolisen asuinympäristön perustana on koko yhteisön hyvinvoinnin huomioonottaminen. Meillä kaikilla on asumiseen ja elinympäristöön liittyviä toiveita ja tarpeita. Toiveidemme tulee olla ympäristön kannalta kestävällä pohjalla.
Perinteisesti ihmisille on annettu mahdollisuus kommentoida jo lähes valmista esitystä – sen juurikaan siitä enää muuttumatta. Se on näennäisdemokratiaa, jossa ihminen ei voi vaikuttaa. Ideat ja mielipiteet täytyy ottaa hyötykäyttöön ennen asuinalueiden, uusien palveluiden tai liikenneväylien suunnittelun alkamista. Asuinviihtyvyyteen vaikuttaa olennaisesti se, että on saanut itse olla vaikuttamassa ideoinnissa. Konkreettinen esimerkki on muun muassa Jyväskylässä ja Tampereella kokeilussa oleva palvelualoite, joka antaa kaikille toimijoille mahdollisuuden osoittaa, miten kunnan toiminto voidaan tehdä entistä paremmin. Toinen hyvä esimerkki suorasta vaikuttamisesta on Helsingissä käytössä oleva osallistuva budjetointi, joka antaa kuntalaisille suoran väylän päättää, mihin verorahoja käytetään.
Helsinki esimerkkinä osallistuvassa budjetoinnissa:
Suurimpia haasteita tietojen keräämisessä on se, että ainoastaan asiaan vihkiytyneet aktiivit antavat palautetta. Palautteen antamisen muuttaminen sähköiseksi on edistystä, mutta saattaa sulkea osan yhteisöstä ulkopuolelle. Alueella asuvien ihmisten kehittämispotentiaali jää käyttämättä, jos kaikki eivät tule kuulluksi. Päättäjien ja virkamiesten tulisi jalkautua asuinalueille ja tutustua asukkaiden arkeen. Sitä kautta alkaa muodostua inhimillinen, kokonainen kuva, missä ja miten ihmiset haluavat asua. Esimerkiksi Juuassa päättäjät ajavat nuorten kanssa mopolla, kahvittelevat päihdeongelmaisten kanssa puistossa, käyvät kuulemassa asukkaita pubissa ja tutustumassa paikallisten lasten harrastuksiin.
Aina ei tarvitse kysyä, miten asiat kannattaisi hoitaa. Esimerkiksi liikennesuunnittelussa usein riittää todellisen käyttäytymisen seuraaminen. Luontaisesti syntyvä polku on hyvä vinkki kevyen liikenteen väylästä. Lisäksi saamme älylaitteiden anonyymin liikkumisen seuraamisen kautta tietoa liikkumiseen liittyvistä tarpeista ja mahdollisista ongelmakohdista, jotka vaativat korjaamista.
Asuinympäristöllä saa olla oma, muista asuinympäristöistä erottuva identiteetti, jonka elävänä pitäminen sallitaan ja sitä tuetaan. Kaupunginosayhdistys tai puutarhakerho voisi vastata osasta kaupungin puutarhan kukoistuksesta. Kun yhteisistä pelisäännöistä sovitaan kaupungin kanssa - ja kaupunki tukee materiaalikustannuksissa - kaikki voittavat. Näin kaupunki säästää huoltokuluissa ja ihmiset saavat tehdä yhdessä ja toteuttaa itseään. Jos kaupunginosa pystyy luomaan kyläyhteisön tunnelman, se näyttäytyy mielenkiintoisena ja virkeänä myös muille kuin asukkailleen.
Kyky uudistua on kaupungille välttämättömyys. Jos tarvitsemme alueelle uusia asuntoja, meidän on oltava valmiita poistamaan alta vanhentunut ja toimimaton teollisuusalue. Jos toteamme vanhan koulun käyttökelvottomaksi, meidän on pohdittava, sopisiko paikalle esimerkiksi puisto. Jos kaupunginosaamme tulee raitiovaunulinjat, on luonnollista, että joudumme kaventamaan autotietä.
Ympäristöystävällinen kaupunki on tiivis
Ympäristöystävällinen kaupunki on tiivis. Uudet asuinalueet ja kaupan keskittymät on syytä rakentaa olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle tai sen suoraksi jatkoksi. Vanhaa kaupunkia voidaan tiivistää, jotta saamme parannettua hyvän elämän edellytyksiä samalla muistaen viheralueet ja muutenkin kiinnostavan kaupunkiympäristön. Tiiviissä kortteleissa tulee jatkuvasti vastaan kiinnostavia ja sattumiin kannustavia virikkeitä.
Tekemisen meininki
Meidän on voitava luottaa siihen, että tarttuessamme toimeen asiat etenevät sutjakkaasti. On kohtuutonta joutua ongelmiin siitä, että toteuttaa ympäristöä piristäviä ja elämänlaatua parantavia asioita.
Pienimuotoisesti järjestettyjä tapahtumia on tuettava antamalla käyttöön julkisia tiloja sekä luomalla projekteihin kannustavia avustuskäytäntöjä. Luvanvaraisia asioita tulisi vähentää merkittävästi. Viranomaisten vastuu ja työmäärä kevenee, kun ihmisten omaan harkintaan luotetaan. Jos ongelmia tulee vastaan, virkamiesten velvollisuutena on auttaa löytämään ratkaisu.
Lupaviranomaisten toiminnan tulee olla asiakaspalvelua. Tapahtumien ja kokoontumisten järjestämisen kynnyksen on oltava matala. Tarvittavien ilmoitusten täytyy onnistua yhdellä kertaa yhdessä palvelupisteessä tai sähköisessä kanavassa kaikille tarvittaville tahoille. Lupien myöntäminen tai mahdollinen lisätietojen kysyminen täytyy tapahtua viikon sisällä luvan hakemisesta. Jos yhteydenottoa ei tule, tapahtuman järjestäjän on voitava olettaa, että lupa on lähtökohtaisesti kunnossa.
Vapauden mukana seuraa myös vastuu
Vapauden mukana seuraa myös vastuu. Tapahtumilla täytyy olla järjestäjä, joka vastaa tapahtuman sujuvuudesta, tapahtumapaikan siisteydestä tapahtuman jälkeen ja osallistujien turvallisuudesta. Ilmoitus järjestämisestä on samalla sopimus, jonka rikkomisesta syntyy seurauksia. Massatapahtumien ohella meille on annettava mahdollisuus toteuttaa omassa naapurustossa spontaaneja, pienimuotoisia tapahtumia. Paikallinen toiminta elävöittää ja virkistää kaupunkikuvaa. Vaikka tapahtumalla olisi isommat raamit – kuten Siivouspäivä – varsinaisen tapahtuman ja sen sisällön luovat paikalliset asukkaat. Joskus pieninä alkaneista spontaaneista tapahtumista – kuten Block Party ja Flow Festival – kasvaa suosittuja, jättimäisiä kesätapahtumia. Katukeittiöstä voi tulla menestynyt ravintola. Tapahtumisen luomisen suhteen kannattaa olla innovatiivinen ja madaltaa raja-aitoja. Löylyn rakentaminen osoittaa, miten uuteen kaupunkikulttuuriin voidaan investoida markkinaehtoisesti.
Vastuukysymyksissä on ylitetty osittain järkevät rajat. Leikkipuistoista kerätään talvella keinut pois, eikä talkoolaisten anneta korjata rikkinäistä liikuntapaikkaa. Keinuminen on talvellakin kivaa, ja ehyt on parempi kuin rikkinäinen. Yritetään yhdessä aina ensimmäiseksi etsiä keino, miten tekeminen sallitaan tai sitä ei ainakaan aktiivisesti estetä. On parempi nähdä haasteiden sijaan mahdollisuuksia.
Esteet pois työn tieltä
Työn tekemisen ja yrittämisen tulee olla vaivatonta kaupungissa yrityksen koosta riippumatta. Julkisen puolen täytyy poistaa esteet työn ja kaupankäynnin tekemiseltä.
Yksittäisen ihmisen pitää pystyä mahdollisimman helposti tarjoamaan omaa työpanostaan yhteisössään. Oli se sitten vakaampaa työtä työnantajalle, pientä työpanosta naapurille tai oman osaamisemme myymistä.
Kaupungit ja keskittymät toimivat alustana tekemiselle. Kaupungin tai keskittymän tehtävä on tarjota meille mahdollisuuksia toteuttaa itseämme - myös yrittämisen, työnteon ja kasvun osalta. Tällä hetkellä jo kokeillaan paljon tätä tukevia asioita, kuten startup-hubeja sekä julkisen ja yksityisen yhteiset projekteja allianssimallin avulla. Erilaiset tapahtumat ja tilat, joissa ihmiset tuodaan yhteen jakamaan osaamista ja panostaan, tukevat meidän kaikkien halua tehdä ja toteuttaa.
On uskallettava tehdä ja joskus epäonnistua. Kokeilukulttuurin tuominen julkiseen hallintoon on tärkeä askel mahdollistavan yhteiskunnan hyväksi. Sen sijaan, että luodaan heti jotain suurta ja valmista, olisiko parempi lähestymistapa kokeilla pienellä kynnyksellä useampaa vaihtoehtoa ja edistää niistä kumpuavia parhaita ideoita? Kehitysprojekteissa hallinnon sisällä voisi toimia startuppien tavalla.
Tulevaisuudessa rajoittavien tekijöiden poistaminen ja uusien tapojen löytäminen tuoda ihmiset yhteen ovat keskeisiä. Osa toimista toteutunee valtakunnallisesti, osa paikallisesti. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa sekä poistaa työn ja yrittäjyyden esteitä. Sosiaaliturvasta tulee tehdä kaikissa tilanteissa työhön ja aktiivisuuteen kannustava.
Johtotähti on, että kaikki saavat tehdä! Kun rakennamme yhdessä kaupunkeja yksilölähtöiselle ja samalla yhteisölliselle tekemiselle, olemme tiellä, joka johtaa onnellisiin ihmisiin. Kun teemme sitä, mitä itse haluamme, luomme positiivisen kehän. Samalla heijastamme positiivisia vaikutuksia ympäristöömme, ja muutkin uskaltavat toteuttaa itseään.
Kaupunki elää aina
Kaupunki elää 365 päivää vuodessa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Meidän on luotava edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle elämälle kellon ympäri.
Riittävä valaistus öiseen aikaan ja joustava, järkevästi toteutettu julkinen liikenne ovat osaltaan luomassa viihtyisää ja turvallista kaupunkiympäristöä.
Ympäri vuorokauden elävässä kaupungissa ravintoloiden ja kauppojen aukioloaikojen vapaus on nykyaikaa. Julkisia tiloja, kuten liikuntatiloja ja kouluja, voi myös hyödyntää laajasti virka-ajan ulkopuolella. Kun tilat eivät ole varsinaisessa käytössään, niitä voidaan varata sähköisestä varausjärjestelmästä kuten esimerkiksi Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla Varaamo-palvelun kautta. Julkisia tiloja voidaan hyödyntää myös kulttuurin näyttämönä. Akustiikaltaan hyvät tilat antavat mahdollisuuden nouseville muusikkolahjakkuuksille harjoitella konsertteja varten ja tarjoavat samalla kaupunkilaisille lounaskonsertteja.
Lastenhoito on varmistettava vanhempien tarpeiden mukaisesti
Lastenhoito on varmistettava vanhempien tarpeiden mukaisesti. Myös julkisen sektorin on toimittava nykyistä laajemmin virka-ajan ulkopuolella. Julkisten palveluiden tulee olla siellä, missä muutkin palvelut ovat. Kirjastot, päiväkodit ja terveysasemat toimivat hyvin yhdessä. Palveluiden on oltava helposti saavutettavia kaikille. Esimerkiksi Espoo on näyttänyt hyvää esimerkkiä ryhtymällä kolmikieliseksi kaupungiksi ja mahdollistanut asioinnin englanniksi. Kunnille ja kaupungeille voi antaa vapaammat kädet toimia asukkaidensa parhaaksi. Tähän valtion tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, sillä kunnat ovat usein ketteriä kokeilemaan ja kehittämään
Kaupunki on tekojemme näyttämö
Meidän kaikkien teot ja asenteet vaikuttavat kotikulmiemme viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Voimme tehdä joka päivä pieniä ja isoja tekoja toisten hyväksi.
Voimme tervehtiä vastaantulijoita, tarjoutua käyttämään iäkästä naapuria kaupassa tai hoitaa tarvittaessa naapurin koiraa. Voimme katsoa, että lapset pääsevät turvallisesti suojatien yli ja huolehtia roskat roskikseen. Voimme toimia vanhusystäväpalvelussa, ystäväperheenä lapsiperheelle tai vapaaehtoisena toimijana eläinsuojelussa. Voimme auttaa vähäosaisia vaate-, ruoka- tai leluhankinnoilla tai toimia ystävänä kotona sairastavalle ja hänen läheisilleen. Jos itsellä on omakohtaisia kokemuksia, joista toisille voisi olla apua ja tukea, vertaistoiminta on arvokas tapa auttaa. Aikuiselle maahanmuuttajalle voi toimia Suomi-kummina ja käytännön asioiden auttajana. Verta voi luovuttaa ja omaa aikaansa voi lahjoittaa.
Meiltä tulisi löytyä uskallusta puuttua heikompien – lasten, vanhusten ja eläinten – huonoon kohteluun. Uskallusta kiittää hyvistä teoista ja huomioida muut kanssaeläjät – kuten kylissä on tapana. Omilla teoillamme teemme kaupungistamme elävän ja monimuotoisen. Pidämme sen siistinä ja viihtyisänä, ihmisläheisenä ja elävänä. Viihtyisä asuinympäristö on meidän kaikkien kunnia-asia.
Kaupunkien erityishaasteet kaipaavat huomiota
“Toisten ihmisten arvon tunnustaminen ja myötätunto muita kohtaan on sivistyneen ihmisen keskeinen luonteenpiirre. On parempi rakentaa sille, mikä yhdistää ihmisiä kuin sille, mikä erottaa. Ihmisyyteen kuuluu oman rajallisuuden hyväksyminen ja armollisuus sekä itseä että toisia kohtaan.”
- Kokoomuksen periaateohjelma
Kaupunki, joka ei nuku koskaan, on myös äänekäs kaupunki. Melusaasteen hallintaan tarvitaan uusia innovaatioita ja ideoita. Takkuava liikenne luo kiirettä ja kiire luo hermostuneisuutta. Yhdessä kiire ja hermostuneisuus on vaaroja aiheuttava yhtälö. Levottomuus ei ruoki luovuutta, eikä ihmisen hyvää oloa. Liikenteen ja tehokkuuden ei tarvitse tarkoittaa ilmansaasteita. Raitis ilma kuuluu myös kaupunkiin, ja voimme yhdessä keksiä keinoja puhtaan ympäristön vaalintaan. Linnunlaulu saa kuulua myös kaupungissa.
Parhaimmillaan kaupunki on yhteisö, jossa jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä ja paikkansa. Pahimmillaan yksinäisyys korostuu kaupungissa. Ihmisten keskellä on helppo hukkua massaan. Jos oma paikka on epäselvä, asuinympäristön ihmiset muuttuvat kasvottomiksi ja oma elämä ilottomaksi. Toiveet työmahdollisuuksista tuovat kasvukeskuksiin uusia tulijoita ja työttömyys saattaa keskittyä tietyille alueille. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Suomessa on nykyään harvinaista, että kolme sukupolvea elää saman katon alla. Järjestelyssä on kuitenkin viisautensa. Sukupolvet voivat opettaa toisiaan sekä luoda turvallisuutta toistensa elämään. Palvelutalon ja nuorten opiskelija-asumisen voi yhdistää, jolloin vanhukset ja nuoret voivat toimia toisiaan rauhoittavina sekä piristävinä tekijöinä. Yhteisöllisyyteen sekä tilasäästeliääseen rakentamiseen kannustavat isommissa kaupungeissa myös niin sanotut miniasunnot, joissa asutaan pienesti, mutta yhteiset tilat ovat tilavat. Asukas maksaa edullisen vuokran asunnosta, jossa käy lähinnä lepäämässä. Hänellä on mahdollisuus viettää vapaa-aikaa yhteisellä kattoterassilla ja oleskelutiloissa. Yhteisöasuminen on yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta torjuvaa. Naapureista muodostuu parhaimmillaan toisistaan huolehtiva ystäväverkosto.
Maksuton varhaiskasvatus ehkäisee eriarvoistumista.
Maksuton varhaiskasvatus ehkäisee eriarvoistumista. Laadukas varhaiskasvatus auttaa oppimista ja edistää sosiaalisia taitoja. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä toimivat peruspalvelut ja moniammatillinen yhteistyö ovat ehdottoman tärkeitä. Useissa kaupungeissa Ohjaamo-toiminta mahdollistaa, että nuori saa kaiken tarvitsemansa avun yhdeltä luukulta. Harrastustakuulla – jolla taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle yksi mieluisa harrastus - nuori pääsee tutustumaan harrastusten kirjoon. Jos haluaa harrastaa, siihen pitää olla mahdollisuus. Mielekkään vapaa-ajan mahdollistaminen nuorille on merkittävä keino syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. Nuorten kouluttautumista ja työntekoa on tuettava. Luotetaan nuorison fiksuuteen. Annetaan vastuuta asteittain ja uskotaan nuoressa olevaan hyvään.
Yhä useampi hyväkuntoinen eläkeläinen tahtoisi osallistua ja jatkaa osittain työelämässä tai olla avuksi. Tarvitsemme mahdollisuuksia tehdä joustavammin keikkatöitä ja matalampaa kynnystä käyttää pitkäaikaista osaamista ja ammattitaitoa. Ihmisillä pitää olla oikeus myös tehdä vapaaehtoistoimintaa ilman pelkoa toimeentulon menettämisestä. Useissa kaupungeissa on jo käytössä senioripassi, jolla esimerkiksi kuntosalilla, uimahallissa ja ohjatussa liikunnassa voi käydä edullisesti. Senioripassi tukee fyysistä hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. Olisi suotavaa, että senioripassin voisi hankkia heti eläkkeelle siirryttyään. Harrastustoiminnan tulee olla vaivattomasti kaikkien ikäryhmien saatavilla.
Julkisten tilojen suunnittelussa tulisi huomioida eri ikärakenteet; esimerkiksi varmistamalla vaivaton liikkuminen kaikille, levähdyspenkit vanhuksille ja skeittaus- tai muut liikuntamahdollisuudet nuorille.
Nuorten maksuton ehkäisy ja sen kautta mahdollistuva seksuaalineuvonta ovat hyviä esimerkkejä elämänlaatua parantavista satsauksista. Satsaamalla varhaisen puuttumisen toimintamalleihin - kuten erityislasten Icehearts-joukkueet - ennaltaehkäistään haasteiden kertyminen erityislapsen elämään.
Lemmikit osana kaupunkiympäristöä
Lemmikkieläin on kaupunkiympäristössä tuttu näky. Pelkästään pääkaupungissamme ihmisillä on seuranaan useita kymmeniä tuhansia eläimiä. Hektiseen elämään lemmikki tuo rentoutta. Eläin tuo luonnon ja ulkoilun osaksi päivittäistä arkea.
Yksinäisille eläin saattaa olla se rakkain - jopa ainoa – ystävä. Usein se on vähintään tärkeä perheenjäsen.
Kaupunkiolot tuovat lemmikinomistajille mukanaan erityishuomioita, kun asumistiheys on suuri ja esimerkiksi kerrostaloasuminen rajoittaa toimintamahdollisuuksia. Runsaat viheralueet, koirapuistot ja muut lemmikeille ja heidän omistajilleen suunnatut palvelut ovat osa toimivaa ja viihtyisää kaupunkia.
Jokaisella on velvollisuus auttaa loukkaantunutta eläintä sekä huolehtia eläimen hyvinvoinnista. Meillä on vastuu siitä, että lemmikkieläimet eivät pääse lisääntymään hallitsemattomasti ja muodostamaan puolivillejä populaatioita.
Lemmikkieläin tuo aina mukanaan suuren vastuun
Huoli kadonneesta lemmikistä on aina suuri. Tunnistusmerkintä eli sirutus ja lemmikin rekisteröinti tulisi ottaa käyttöön kissoille ja koirille. Sirutuksen avulla lemmikki löytää nopeammin takaisin omistajansa luo. Sen avulla voidaan myös vähentää näihin toimintoihin liittyviä kokonaiskustannuksia. Tiheään asutussa kaupunkiympäristössä taudit tarttuvat herkästi lemmikistä toiseen. Rekisteröinnillä ja tunnistusmerkinnällä on mahdollista sekä tehostaa tarttuvien tautien ehkäisemistä että valvoa tehokkaammin eläintenpitokieltoa. Samalla voidaan puuttua tehokkaammin pentutehtailuun sekä laittomiin maahantuonteihin.
Lemmikkieläin tuo aina mukanaan suuren vastuun. Vastuuseen kasvattamisen tulee lähteä jo lapsena paitsi kodeista, myös päiväkodeista ja kouluista. Aikuisten on näytettävä mallia ja pidettävä huoli siitä, että jokainen lapsi oppii eläinten kaltoinkohtelun olevan aina väärin.
Nopea, sujuva liikkuminen
Sujuvinta liikkuminen olisi yhdellä lipulla – silloin kun itselle sopii. Erilaiset syyt liikkua – arkiliikkumisesta satunnaiseen matkailuun - on otettava huomioon.
Matkailussa on valtavasti potentiaalia, joten liikenteen sujuminen on huomioitava myös turismin näkökulmasta.
Liikenteen ja liikkumisen tulee olla vaivatonta ja samalla luonnolle kestävää. Digitalisaatio mahdollistaa ympäristöystävällisen ja helpon liikkumisen. Yhteiskäyttöautot, ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavat energiaratkaisut ja mahdollisuus joustavasti vaihtaa liikennevälineitä yhden palvelun kautta ovat askeleita oikeaan suuntaan. Helsingissä harvempi kuin joka kolmas hankkii 18-vuotiaana ajokortin, koska julkinen liikenne koetaan houkuttelevampana liikkumisen muotona kuin yksityisautoilu. Liikenneväline ei ole itseisarvo, vaan se, että ihmiset liikkuvat.
Kävely on kaupunkikeskustan peruskulkumuoto. Tulevaisuudessa syntyy jatkuvasti uudenlaisia liikenneratkaisuja. Kun kaavoitamme tiheästi, edistämme ympäristölle kestäviä liikennevälineitä, kannustamme käyttämään yhteiskäyttöisiä autoja, kaupunkipyöriä ja muita julkisia liikennevälineitä. Alueen kehittymisen ansiosta tarvitaan vähemmän maata teitä ja parkkipaikkoja varten - näin tilaa vapautuu autoilta ihmisille. Tavoitteeseen kytkeytyvät yksityisautoilun ratkaisut, kuten liikenteen ohjaaminen maan alle ja liityntäpysäköinti, on syytä ottaa huomioon.
Meidän tulee pitää huolta kulkuväylien kunnosta sekä vaikuttaa uusilla teknologisilla tavoilla esimerkiksi liikenneruuhkien välttämiseen. On tärkeää, että kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset liikennepalvelut ovat helposti ihmisen saatavilla ja joustavat tarpeiden mukaan. Kaupunkiseudut tulisi kytkeä toisiinsa toimivilla raiteilla ja teillä. Meidän tulisi suhtautua avoimesti keskusteluun tietulleista ja ruuhkamaksuista, joilla voidaan parantaa liikenteen toimivuutta. Liikenneinvestointien osalta olisi hyvä löytää vaihtoehtoisia rahoituskanavia valtion budjettirahoituksen lisäksi, jotta hankkeet saadaan toteutettua mieluummin 2020-, kuin 2050-luvulla.
Elävä, arvokas kaupunki - Hyvä elämänlaatu lähtee yhdessä tekemisestä
Normeja tulee purkaa, jotta ihmisillä olisi jouhevammin toimiva yhteiskunta. Keveämpi lupajärjestelmä helpottaa toimimista ja parantaa siten elämänlaatua.
Kaupungin tulee olla urbaani, elävä ja hengittävä ympäristö asukkailleen. Se on myös rakennettava aina vankalle, ympäristöä kunnioittavalle pohjalle, jotta sen voi jättää arvokkaana tuleville sukupolville.
Helposti päivitettävä kaupunki
Ennakoimalla ja hyvin suunnittelemalla voimme helpottaa huomisen päätöksentekoa.
Huomisen kaupunkilaisille – lapsillemme ja tuleville sukupolville – tulee jättää helposti päivitettävä kaupunki. Sen voimme tehdä jättämällä perinnöksi terveet, hengittävät rakennukset, mutta helposti liikuteltavat seinät.
Yksikään kaupunki ei synny tai kehity umpiossa. Tarvitaan viisautta, innostuneisuutta ja avointa asennetta. Historia osoittaa, että vauraat ja kukoistavat kaupungit oivalsivat tämän. Ne uskalsivat ottaa vaikutteita toisista kulttuureista ja sotimisen sijaan keskittyivät käymään kauppaa. Sivistys ja oppineisuus kasvoi. Kaikki voittivat. Tätä viisautta kannattaa vaalia kaupungeissamme tänä päivänäkin. Tarvitsemme uusia ideoita ja innovaatioita. Tarvitsemme kiinnostavia keksintöjä ja osaavia ihmisiä.
Luotetaan ihmiseen
Toimintatavat ja asenteet muuttuvat positiivisen esimerkin kautta. Asukkaita kuullaan jo ennen rakentamista ja asumisviihtyvyys tehdään yhdessä. Meillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa toimivampi, viihtyisämpi ja asukkaiden arkea helpottava ympäristö. Kannustetaan toisiamme kekseliäisyyteen ja luovuuteen - kunhan muistamme ottaa toiset huomioon tekemisissämme. Raivataan lupaviidakkoon selkeät polut - uskalletaan kysyä ja ottaa selvää. Pyydetään oppaita neuvomaan ja tiedotetaan toisiamme, jotta tekemisen mahdollisuudet saavuttavat kaikki. Luotetaan meihin - kyllä ihminen osaa ja pystyy itsekin.
