Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus uusista työl­li­syys­toi­mista

Tuoreet työl­li­syys­ti­las­tot kerto­vat, että työl­li­syy­den kasvu on pysäh­ty­nyt. Työl­lis­ten määrä ei vuoden­vaih­teen jälkeen ole käytän­nössä kasva­nut lain­kaan.

Halli­tus on aset­ta­nut tavoit­teek­seen julki­sen talou­den meno­jen ja tulo­jen tasa­pai­non vuonna 2023. Tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ja suun­ni­tel­tu­jen meno­li­säys­ten toteu­tus edel­lyt­tää työl­li­syy­sas­teen nousua 75 prosent­tiin. Vuonna 2023 työl­li­siä pitäisi olla 60 000 ennus­tet­tua enem­män. Väes­tön ikään­ty­mi­sen jatkuessa tämä­kään ei vielä riitä turvaa­maan hyvin­voin­tiamme. Meidän on tehtävä rohkeita uudis­tuk­sia nyt, jotta työl­li­syys voisi nousta ensi vuosi­kym­me­nen lopussa 80 prosent­tiin. Silloin suoma­lais­ten palve­lui­den rahoi­tus on kestä­vällä pohjalla.

Kokoo­mus tukee halli­tusta tavoit­teessa nostaa työl­li­syyttä. Olemme valmiita kannat­ta­maan ja tuke­maan jokaista halli­tuk­sen esit­tä­mää toden­ne­tusti vaikut­ta­vaa työl­li­syys­kei­noa. Kokoo­muk­sen keinot eivät nojaa vain lisä­ra­han suun­taa­mi­seen työvoi­ma­pal­ve­lui­hin, vaan esitämme myös aitoja raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Halli­tuk­sen työtä helpot­taak­seen kokoo­mus julkai­see keskus­te­lu­na­vauk­sen keinoista, joilla työl­li­syyttä saatai­siin nostet­tua vähin­tään 60 000 hengellä. Olemme olemassa oleviin asian­tun­ti­ja­las­kel­miin pohja­ten kerän­neet mitta­kaa­val­taan 30 000 uuden työl­li­sen edel­lyt­tä­mät toimet, joille voidaan arvioida luotet­ta­vasti työl­li­syys­vai­ku­tuk­set. Toisen vaadit­ta­van 30 000 työl­li­sen osalta olemme listan­neet lukui­sia vaikut­ta­via toimia, joilla ajatel­laan laajasti olevan vahva posi­tii­vi­nen, mutta vaikeasti arvioi­ta­vissa oleva työl­li­syys­vai­ku­tus.

Osa toimen­pi­teistä tuo julki­selle talou­delle sääs­töjä, osa taas kasvat­taa menoja. Olemme arvioi­neet, että saata­vat sääs­töt riit­tä­vät katta­maan lisä­me­noja vaati­vien toimien kulut. Esityk­semme on siis suorien budjet­ti­vai­ku­tus­ten osalta koko­nai­suu­tena julki­sen talou­den kannalta joko neut­raali tai posi­tii­vi­nen.

Kunnian­hi­moista työl­li­syys­ta­voi­tetta ei saavu­teta ilman kunnian­hi­moi­sia keinoja. Työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen on oltava nykyistä kannat­ta­vam­paa sekä työn­te­ki­jöille että työnan­ta­jille. Meidän on aktii­vi­sesti kannus­tet­tava ja tuet­tava työvoi­man ulko­puo­lella olevia ihmi­siä hakeu­tu­maan työelä­mään. Kärsimme samaan aikaan työt­tö­myy­destä ja työvoi­ma­pu­lasta – ja tämä ongelma on viime vuosina pahen­tu­nut. Työ ja teki­jät on saatava parem­min kohtaa­maan. Lisäksi työi­käis­ten määrän vähen­tyessä tarvit­semme myös lisää teki­jöitä Suomeen rajo­jemme ulko­puo­lelta.

Työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen on oltava nykyistä kannat­ta­vam­paa sekä työn­te­ki­jöille että työnan­ta­jille.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nassa jokai­sella työi­käi­sellä ja työky­kyi­sellä on velvol­li­suus mahdol­li­suuk­siensa mukaan tehdä työtä ja osal­lis­tua työmark­ki­noille. Tämä on edel­ly­tys yhteis­kun­nan laaduk­kaille palve­luille ja sosi­aa­li­tur­valle. Hyvä työl­li­syys­po­li­tiikka on viime kädessä myös parasta hyvin­vointi-, koulu­tus- ja senio­ri­po­li­tiik­kaa.
Yhteis­kun­nan on aina puolus­tet­tava heikom­massa asemassa olevaa. Meillä on Suomessa hyvä työelämä ja hyvä sosi­aa­li­turva. Muihin Pohjois­mai­hin verrat­tuna me kuiten­kin alisuo­riu­dumme selvästi. Työl­li­syy­sas­teemme on naapu­ri­mai­tamme alhai­sempi. Raken­teel­li­nen työt­tö­myy­temme on Pohjois­mai­den korkein.

Meillä liian moni on työelä­män ulko­puo­lella. Liian moni on syrjäy­ty­nyt pitkäksi aikaa sosi­aa­li­tur­van varaan ilman riit­tä­viä kannus­ti­mia hakeu­tua töihin tai koulu­tuk­seen. Yhteis­kun­tamme hyvää tarkoit­ta­vista raken­teista onkin muodos­tu­nut esteitä työl­lis­tä­mi­selle ja työl­lis­ty­mi­selle. Liian jäyk­kien työelä­mä­sää­dös­ten vuoksi yrit­tä­jiltä jää työtä teet­tä­mättä. Korkea sosi­aa­li­turva luo suojaa, mutta laskee myös kannus­ti­mia hakeu­tua aktii­vi­sesti takai­sin työelä­mään. Kun työl­li­syyttä halu­taan ylös ja työt­tö­myyttä alas, on raken­teita uudis­tet­tava rohkeasti.

Haluamme vaste­des­kin pitää kiinni työelä­män reiluista peli­sään­nöistä sekä hyvästä sosi­aa­li­tur­vasta. Kokoo­mus haluaa ottaa mallia muista Pohjois­maista ja uudis­taa suoma­lai­sen yhteis­kun­nan raken­teita niin, että työn tarjoa­mi­sesta ja teke­mi­sestä tulee nykyistä kannat­ta­vam­paa. Kovia­kin keinoja tarvi­taan, jos ne tuke­vat pehmeää päämää­rää – nykyistä useam­man suoma­lai­sen pääse­mistä kiinni työhön. Tämä on vält­tä­mät­tö­myys, jos haluamme turvata lastemme ja vanhem­piemme laaduk­kaat palve­lut sekä tänään että huomenna. Jos oiko­teitä korke­aan työl­li­syy­teen olisi, olisi ne jo löydetty.

Kokoo­mus jatkaa työl­li­syys­kei­no­jensa yksi­tyis­koh­tien tarken­ta­mista sekä työl­li­syys­vai­ku­tus­ten täsmen­tä­mistä osana vaih­toeh­to­bud­je­tin valmis­te­lua. Julkai­semme työka­lu­pak­kimme ehdo­tuk­set jo nyt keskus­te­lu­na­vauk­sena ennen halli­tuk­sen budjet­ti­riihtä, jotta halli­tuk­sella olisi aikaa tutus­tua ehdo­tuk­siin ja hyödyn­tää niitä omassa työs­sään.

Työl­li­syy­den nosto on meidän yhtei­nen asiamme.

Petteri Orpo
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

---

Työl­li­syys­toi­met:

1) Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva

Muute­taan ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa niin, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Tuen keston lyhen­tä­mistä voidaan myös arvioida, jos tuki­summa on alku­vai­heessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtö­koh­tana on tavoi­tella kustan­nus­neut­raa­lia uudis­tusta. Porras­tuk­sen rinnalla työt­tö­myys­tur­vaan liit­tyisi edel­leen myös tiukat velvoit­teet työn­ha­kuun tai muuhun aktii­vi­suu­teen yhdis­tet­tynä työl­lis­ty­mistä tuke­viin palve­lui­hin. Aktii­vi­mal­lin perus­pe­ri­aat­teet voidaan siis sisäl­lyt­tää myös porras­tus­mal­liin sovel­tu­vin osin.

2) Luovu­taan työt­tö­myys­put­kesta

Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van enim­mäi­sa­jan lisäksi työt­tö­mällä on mahdol­li­suus saada työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­viä eläkei­kään asti. Työt­tö­myys­put­kella on haluttu tukea ikään­ty­neitä työt­tö­miä, mutta malli toimii alku­pe­räistä tavoi­tet­taan vastaan nosta­malla työt­tö­myyttä. Työt­tö­myys­put­ken vaiku­tuk­sia tarkas­tel­leet tutki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että työt­tö­myys­putki nostaa ikään­ty­nei­den työt­tö­myyttä ja laskee työl­li­syyttä (mm. Kyyrä ja Pesola 2017). Työt­tö­myys­put­kesta luopu­malla noste­taan ikään­ty­nei­den työl­li­syyttä merkit­tä­västi. Nykyis­ten putkessa olevien asema turva­taan.

3) Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus

Kokoo­muk­sen mielestä perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, paran­taa vanhem­muu­den ja työelä­män tasa-arvoa, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa, sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Kokoo­muk­sen mallissa koti­hoi­don­tuki korva­taan jous­ta­vam­malla hoito­ra­halla. Tuet riit­tä­vät täysi­mää­räi­sinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puoli­tet­tuina kolme­vuo­ti­aaksi asti. Tämä kannus­taa palaa­maan töihin nykyistä aiem­min.

Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen rinnalla on tärkeää jatkaa vanhem­muu­den kustan­nus­ten tasaa­mista siir­tä­mällä vastuuta yksit­täi­seltä työnan­ta­jalta koko yhteis­kun­nalle.

4) Ulos­o­ton suojao­suu­den koro­tus

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 672,30 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka olisi tehtä­vissä valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. Muutok­sen seurauk­sena kasva­vat kustan­nuk­set voitai­siin kattaa muiden esitet­ty­jen toimien seurauk­sena sääs­ty­neistä rahoista.

5) Toimeen­tu­lo­tuen asumis­kus­tan­nus­ten omavas­tuun (7 %) palaut­ta­mi­nen

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, mikä kannus­taa asumaan edul­li­sem­massa asun­nossa ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­ti­mia, koska toisin kuin asumis­tuessa pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea. Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään kohtuu­hin­tai­sem­paa asun­toa. Edul­li­sem­man asun­non löytä­mistä tuetaan kohden­ta­malla tuetut vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille.

6) Jatke­taan varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista

Alen­ne­taan edel­leen työs­sä­käy­vien varhais­kas­va­tus­mak­suja, mikä helpot­taa pien­ten lasten vanhem­pien kannus­tin­louk­kuja. Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­maksu nousisi nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi, millä on pitkässä juok­sussa posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia lasten kehi­tyk­seen. Maksu­jen laske­mi­nen rahoi­te­taan muista toimista kerty­neistä suorista tuloista.

 

---

Edel­lä­mai­ni­tuilla työl­li­syys­toi­milla 30 000 uutta työl­listä

Yhteensä tähän mennessä esite­tyillä kuudella ensim­mäi­sellä työl­li­syys­toi­mella voidaan arvioida saata­van 30 000 uutta työl­listä.
Seuraa­villa toimilla arvioi­daan olevan yhdessä tätä­kin suurempi vaiku­tus työl­li­syy­teen, mutta toimien tark­koja työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia on haas­ta­vaa arvioida.

---

7) Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen

Muute­taan vero­tuk­sen raken­netta siir­tä­mällä pain­opis­tettä työstä ympä­ris­tö­hait­to­jen, pääs­tö­jen ja kulu­tuk­sen vero­tuk­seen. Tavoit­teena tulee olla keven­tää vaali­kau­den aikana työn vero­tusta miljar­dilla. Kokoo­mus on osana vaalioh­jel­maansa julkais­sut tarkan ehdo­tuk­sen keven­nyk­sen rahoi­tuk­sesta (7).

8) Työt­tö­mien henki­lö­koh­tai­sen palve­lun lisää­mi­nen ja vahvis­ta­mi­nen

Halli­tus esit­tää halli­tus­oh­jel­massa pysy­viä lisä­re­surs­seja TE-toimis­to­jen määrä­ai­kais­haas­tat­te­lui­hin ja nuori­so­ta­kuun edis­tä­mi­seen vuosit­tain 9 miljoo­naa euroa. Kokoo­mus esit­tää summaa tuplat­ta­vaksi ja rahoi­tet­ta­vaksi edellä mainit­tu­jen etuuk­sien leik­kauk­silla. Esimer­kiksi Tans­kassa on havaittu, että osana aktii­vista työvoi­ma­po­li­tiik­kaa henki­lö­koh­tai­sen työvoi­ma­neu­vo­jan tapaa­mi­nen on vaikut­tava tapa lyhen­tää työl­li­syys­jak­soja (8). Uutta panos­tusta kohden­ne­taan erityi­sesti työt­tö­mien nuor­ten tukeen.

9) Palk­ka­tuen kehit­tä­mi­nen ja kohden­ta­mi­nen

Kokoo­mus tukee halli­tuk­sen pyrki­myk­siä jatkaa edel­li­sen halli­tuk­sen aloit­ta­maa palk­ka­tuen käytön suju­voit­ta­mista. Palk­ka­tuki on kuiten­kin hyvin kallis akti­voin­ti­toimi työl­li­syy­den kasvat­ta­mi­seksi. Siksi tuki on kohden­net­tava ensi­si­jai­sesti yksi­tyi­selle sekto­rille, jossa tuen vaikut­ta­vuus on suurin unoh­ta­matta kolman­nen sekto­rin merki­tystä erityi­sesti osatyö­ky­kyis­ten ja vaikeim­min työl­lis­ty­vien tuke­mi­sessa.

10) Edis­te­tään paikal­lista sopi­mista

Kokoo­mus haluaa edis­tää aitoa ja reilua paikal­lista sopi­mista työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikal­li­sesti, jos työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta. Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin ja henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin, jotta neuvot­te­lua­se­telma olisi tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

11) Sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­nen

Sosi­aa­li­turva on uudis­tet­tava siten, että työn­teko on nykyistä kannat­ta­vam­paa. Kokoo­mus on esit­tä­nyt ratkai­suksi yleis­tu­kea (9). Yleis­tuki yhdis­tää toimeen­tu­lo­tuen, ylei­sen asumis­tuen sekä Kelan maksa­mat työt­tö­myy­se­tuu­det yhdeksi yksin­ker­tai­seksi tueksi, joka vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti tulo­jen kasvaessa tasoit­taen näin kannus­tin­louk­kuja. Lyhy­tai­kai­sen­kin työn vastaa­not­ta­mi­nen olisi kannat­ta­vaa, kun tuki ei katke­aisi yllät­täen tai maksa­tus ei viiväs­tyisi keik­ka­työn vuoksi. Jokai­nen työllä tienattu euro paran­taisi henki­lön toimeen­tu­loa. Malli olisi vastik­keel­li­nen, yksi­lö­pe­rus­tei­nen ja syype­rus­tei­nen, mutta maksa­tus olisi mahdol­li­sim­man pitkälle auto­ma­ti­soitu tulo­re­kis­te­rin avulla.

12) Jatku­van oppi­mi­sen malli ja osaa­mis­ta­son nosto

Muut­tu­vassa työelä­mässä mukana pysy­mistä tuetaan luomalla kattava jatku­van oppi­mi­sen malli. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus yllä­pi­tää ja päivit­tää osaa­mis­taan nyky­ajan ja tule­vai­suu­den tarpei­siin vastaa­vaksi. Hyvät perus­val­miu­det ja vahva perus­kou­lu­tus turvaa­vat mahdol­li­suu­den myös jatku­valle oppi­mi­selle ja osaa­mis­ta­son nousulle. Tällä luodaan edel­ly­tyk­set tule­vai­suu­den kasvulle ja työl­li­syy­delle. Oman osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen on oltava jous­ta­vam­min mahdol­lista elämän­ti­lan­teesta tai pohja­kou­lu­tuk­sesta riip­pu­matta. Tarvit­semme jatku­van oppi­mi­sen mallin, jossa vastuuta on sekä työn­te­ki­jällä, työnan­ta­jalla että julki­sella vallalla. Halli­tuk­sen tulisi käyn­nis­tää mallista pikai­sesti parla­men­taa­ri­nen valmis­telu.

13) Työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen

Suomi tarvit­see työpe­räistä maahan­muut­toa. Työpe­räi­sen maahan­muu­ton kasvu vahvis­taa talous­kas­vua ja julkista taloutta. Tämän vuoksi työvoi­man saata­vuus­har­kin­nasta on luovut­tava. Vastaa­vasti jälki­kä­teis­val­von­taa tulee tehos­taa. Ulko­mai­sille tutkinto-opis­ke­li­joille tulee valmis­tu­mi­sen jälkeen auto­maat­ti­sesti myön­tää vähin­tään kahden vuoden oles­ke­lu­lupa. Suomen on myös aktii­vi­sesti houku­tel­tava osaa­jia tänne töihin. Tarvit­semme koulu­te­tun ja osaa­van työvoi­man rekry­toin­tioh­jel­man.

14) Työvoima saatava liik­keelle

Suomessa on samaan aikaan toisella paik­ka­kun­nalla työt­tö­myyttä ja toisella pulaa teki­jöistä. Työvoima on saatava liik­keelle. Asun­to­tuo­tan­toa voidaan edis­tää keven­tä­mällä raken­ta­mi­sen sään­te­lyä ja huoleh­ti­malla kaupun­kien riit­tä­vistä kasvun resurs­seista ja kannus­teista. Kokoo­muk­sen kaupun­kioh­jel­massa esite­tään kaupun­geille jaet­ta­vaksi uutta kasvu­ra­haa asukas­lu­vun kasvun ja valmis­tu­nei­den asun­to­jen mukaan (10). Hankeyh­tiöillä voidaan vauh­dit­taa kaupun­kien välis­ten nopei­den yhteyk­sien toteu­tusta. Halli­tuk­sen on osoi­tet­tava omai­suu­den­myyn­ti­tu­loista kaksi miljar­dia kaupun­kien väli­siin nopei­siin yhteyk­siin, joita voidaan vauh­dit­taa hankeyh­tiö­mal­lin avulla.

15) Osatyö­ky­kyi­sille polkuja työelä­mään

Noin 1,9 miljoo­nalla työi­käi­sellä on jokin pitkä­ai­kais­sai­raus tai vamma. Heistä noin kolman­nes arvioi tämän vaikut­ta­van heidän työhönsä tai työn­saan­ti­mah­dol­li­suuk­siinsa. Osatyö­ky­kyis­ten henki­löi­den autta­mi­seksi työelä­mään on käytet­tävä yhtä­ai­kai­sesti ja yksi­löl­li­sesti räätä­löi­den erilai­sia keinoja, kuten kuntou­tusta, koulu­tusta ja lisä­tu­kea työpai­kalle. Osatyö­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mi­seksi tarvi­taan enem­män eri taho­jen yhteis­työtä ja koulu­tusta, sähköi­siä palve­luja sekä parem­paa tiedon­kul­kua. Näitä toimia on kehi­tetty edel­lis­ten halli­tus­ten toimesta OSKU- ja OTE -hank­keissa. Niissä kehi­tet­tyjä toimia on järke­vää jatkaa.

16) Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sistä huoleh­dit­tava - koti­ta­lous­vä­hen­nystä ei saa leikata

Jotta yrit­tä­jät ja yrityk­set voivat jatkos­sa­kin tarjota töitä, toimeen­tu­loa ja hyvin­voin­tia suoma­lai­sille, on yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­sistä huoleh­dit­tava. Työpaik­koja syntyy vain yrityk­siin, jotka menes­ty­vät ja pärjää­vät. Kokoo­mus keräsi viime syksynä yrit­tä­jiltä ajatuk­sia yrit­tä­mi­sen edis­tä­mi­sestä (11). Yksit­täis­ten temp­pu­jen sijaan yrit­tä­jät toivoi­vat kannus­ta­vaa ja vakaata toimin­taym­pä­ris­töä. Normin­pur­ku­työtä pitää pitkä­jän­tei­sesti jatkaa. Esimer­kiksi tulo­re­kis­te­riä on edel­leen kehi­tet­tävä niin, että pieny­rit­tä­jien hallin­nol­li­nen taakka vähe­nee.

Halli­tuk­sen tulee perua koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­nys. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­tä­mi­nen iskee juuri niihin työn­te­ki­jöi­hin ja pieny­rit­tä­jiin, joille koti­ta­lous­työt ovat olleet polku työmark­ki­noille.

Lähteet ja linkit:

1) Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus perus­tuu erilai­sille porras­tus­mal­leille lasket­tu­jen työl­li­syys­vai­ku­tus­ten suuruus­luok­kaan. (Hete­mäen työl­li­syys­ryhmä 2016, EK ja SY)

a. Hete­mäen työl­li­syys­ryhmä 2016 (VM)

b. EK:n esitys työl­li­syys­toi­mista

c. SY:n esitys työl­li­syys­toi­mista

2) Arvio perus­tuu TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esitys­ten arvioi­hin sekä ETLAn tutki­mus­joh­taja Niku Määt­tä­sen arvioon. TEM:n arvion mukaan työl­li­syys­ra­hasto sääs­täisi noin 250 miljoo­naa euroa, lisäksi vero­tu­lot kasvai­si­vat noin 75 miljoo­naa euroa.

d. Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016

e. ETLAn tutki­mus­joh­taja Niku Määt­tä­sen arvio

3) Työl­li­syys­vai­ku­tusar­vio perus­tuu TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män (e) arvioon koti­hoi­don­tuen lyhen­tä­mi­sestä kuudella kuukau­della, jonka olete­taan vaiku­tuk­sil­taan rinnas­tu­van esitel­tyyn malliin. TEM:n on arvioi­nut, että muutos sääs­täisi 15 milj. Koska tässä yhtey­dessä arvioi­dut tapauk­set eivät ole täysin ident­ti­siä, ei muutok­sen odoteta tuovat sääs­töjä.

4) Arvio perus­tuu TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män (e) esityk­sille lasket­tuun arvioon. Myöhem­min OM:n arvioi­nut kustan­nuk­seksi noin 40 milj.

f. OM 38/​2017

5) Arvio perus­tuu EK:n (b) laske­maan arvioon. Arvion mukaan säästö julki­selle talou­della 100 milj. euroa. Myös TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryhmä (e) suosit­te­lee työl­li­syys­kei­noa.

6) Työl­li­syys­vai­ku­tuk­sen mitta­kaava arvioitu Hete­mäen työl­li­syys­ryh­män arvioi­den pohjalta (a). Arvioitu kustan­nus n. 50 milj. VM:n laskel­mien pohjalta.

7) Vaalioh­jel­man talous- ja vero­po­li­tii­kan liite:

8) TEM:n työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set (e). Vastaa­van toimen­pi­teen työl­li­syys­vai­ku­tuk­seksi on rapor­tissa arvioitu 5000 työl­listä.

9) Kokoo­muk­sen yleis­tuen esit­tely osana Tule­vai­suu­den sosi­aa­li­turva -asia­kir­jaa:

10) Laajem­min ideoita asun­to­tuo­tan­non vauh­dit­ta­mi­seen löytyy kokoo­muk­sen kaupun­ki­po­liit­ti­sesta ohjel­masta:

11) Kokoo­muk­sen yrit­tä­jyys­ta­voit­teet

Lisää sisältöä samassa kategoriassa