Kestä­vän tule­vai­suu­den vaih­toehto – kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2022

Pette­rin alkusa­nat

Tavoit­teena hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den pelas­ta­mi­nen

Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle

Talous­po­li­tii­kan sään­nöt on uudis­tet­tava entistä vahvem­maksi veron­mak­sa­jien turvaksi

1. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

1.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta 800 miljoo­naa euroa

1.2 Laite­taan kasvun ja vauras­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set kuntoon lähtö­koh­dista riip­pu­matta

1.3 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi

1.4 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa

2. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

2.1 Uudis­te­taan työmark­ki­nat

2.2 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa

2.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja

2.4 Pienen­ne­tään vero­kii­laa

3. Kestä­vän kasvun Suomi

3.1 Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta 200 miljoo­nalla eurolla

3.2 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero

3.3 Paran­ne­taan vien­ti­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä pois­ta­malla väylä­mak­sut koko­naan

3.4 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus

3.5 Vauh­di­te­taan teol­li­suu­den vähä­hii­li­tie­kart­toja

3.6 Laite­taan koko Suomi kuntoon

3.7 Pääomi­te­taan nopeita junayh­teyk­siä kahdella miljar­dilla

3.8 Panos­te­taan suju­vaan liiken­tee­seen ja riit­tä­vään asun­to­tuo­tan­toon

3.9 Uudis­te­taan asumis­tuki

4. Sivis­tyk­sen Suomi

4.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta

4.2 Panos­te­taan perus­o­pe­tuk­seen, jotta opet­ta­jat voivat keskit­tyä perus­työ­hönsä

4.3 Korja­taan lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­va­jetta

4.4 Panos­te­taan pysy­västi amma­til­li­seen osaa­mi­seen

4.5 Kannus­te­taan ahke­ruu­teen nosta­malla opin­to­tuen tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla

5. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

5.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille

5.2 Uudis­te­taan sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

5.3 Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu

5.4 Toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu

5.5 Panos­te­taan tutki­muk­seen ja hoidon laatuun

5.6 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti

5.7 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille

5.8 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys

6. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

6.1 Lisä­tään pelas­tus­toi­men ammat­ti­lais­ten koulu­tus­mää­rää

6.2 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­ket­jun resurs­sit

6.3 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille – este­tään väärin­käyttö

6.4 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit

6.5 Vahvis­te­taan kehi­ty­syh­teis­työtä ja siir­re­tään pain­opis­tettä sijoi­tus­muo­toi­seen tukeen

7. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

7.1 Noste­taan julki­sen hallin­non tehok­kuutta ja tuot­ta­vuutta

7.2 Kehi­te­tään sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tiedon­hal­lin­taa ja vähen­ne­tään ICT-kustan­nuk­sia

8. Vaiku­tus julki­seen talou­teen

8.1 Vaiku­tus julki­seen talou­teen yhteensä

8.2 Taulu­kot

8.3 Valtion omai­suu­den käyttö

8.4 Työl­li­syys­re­for­mit

Pette­rin alkusa­nat

Suomi on tien­haa­rassa. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den tule­vai­suutta haas­taa jatkuva velkaan­tu­mi­nen. Voimme edetä halli­tuk­sen viitoit­ta­malla valtio­joh­toi­sella polulla, jonka päässä odot­taa hidas näivet­ty­mi­nen. Velka­vuori paisuu, vero­tus kiris­tyy, julki­nen sektori leviää, suoma­lais­ten osto­voima ja hyvin­vointi heik­ke­ne­vät hitaasti mutta varmasti. Tämän polun päässä odot­taa vain näkö­alat­to­muutta.

Voimme myös valita toisin. Voimme valita ihmis­kes­kei­sen vapau­den Suomen, jossa ahke­ruu­desta palki­taan, ihmi­sille anne­taan enem­män tilaa yrit­tää, kilpailu on reilua, mark­ki­nat toimi­vat ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut turva­taan. Anta­malla ihmi­sille mahdol­li­suuk­sia voimme luoda uskoa tule­vai­suu­teen.

Kokoo­mus haluaa muut­taa Suomen suun­nan ja palaut­taa maamme kestä­välle uralle. Suomessa on tehtävä mark­ki­na­ta­lou­teen ja vapau­teen sekä korke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vaa vastuul­lista poli­tiikka. Lähtö­kohta tähän on talous. Kasvava elin­taso ja julki­nen talous pelas­te­taan vain vireällä kansan­ta­lou­della: työllä, tule­vai­suu­den uskolla ja halulla raken­taa uutta. Talous­kasvu on ainoa tapa rahoit­taa tule­vai­suu­den palve­lut.  Enem­män kuin näivet­tä­mistä tai sinun taskuil­lasi käymistä, tarvit­semme kasvua ja toivoa parem­masta huomi­sesta.

Poli­tii­kan keskei­nen sisältö on valin­to­jen teke­mi­nen. Jos prio­ri­soin­tia menoista ei tehdä, vali­taan lisä­vel­kaan­tu­mi­nen. Tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella elämi­nen. Valtion­ta­lou­den meno­ke­hyk­sillä haluamme varmis­taa, että polii­ti­kot eivät aina siir­täisi ongel­mia tule­ville halli­tuk­sille ja tule­ville suku­pol­ville. Nyt kehyk­set on rikottu ja halli­tus­oh­jel­man lupaus lopet­taa elämi­nen tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­silla hylätty. Näin ei voi jatkua.

Hyvin­vointi ei synny velka­vuo­rella tai ääri­ki­reällä vero­tuk­sella eikä sillä, että valtio tekee kaikki ratkai­sut puoles­tamme. Hyvin­vointi syntyy työstä ja yrit­tä­mi­sestä.

Velan lisää­mi­nen ei ole ollut tähän­kään mennessä polii­ti­koille vaikeaa. Jo yli kymme­nen vuoden ajan olemme kulut­ta­neet enem­män kuin mihin meillä on varaa. Eikä loppua näy. Yhteis­kun­nan suuret haas­teet hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus­poh­jan turvaa­mi­sesta ilmas­ton­muu­tok­seen ja sosi­aa­li­siin ongel­miin eivät ole syitä helpot­taa velkaan­tu­mista ja romut­taa vastuul­li­sen talou­den­pi­don sään­töjä. Päin­vas­toin. Haas­teista selviy­ty­mi­sen edel­ly­tys on vahva julki­nen talous. Myös ilmas­to­po­li­tii­kan on oltava kustan­nus­te­ho­kasta.

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa talou­den­pi­don sään­töjä. Velkaan­tu­mi­nen tulee kään­tää selvään laskuun. Meno­jen kasvu ei voi loput­to­masti ylit­tää tuloja, sillä maksun aika koit­taa ennen pitkää. Siksi pienen­nämme budje­tis­samme valtion velkaan­tu­mista tuntu­vasti. Koro­nan jälkei­sen kasvuun ei kuiten­kaan päästä kiinni ilman tekoja.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don perusta on työl­li­syys ja yrit­tä­jyys. Me haluamme varmis­taa, että kaikilla on mahdol­li­suus kanna­tella itse­ään omalla työllä. Tavoit­teeksi tulee aset­taa 80 prosen­tin työl­li­syy­saste vuosi­kym­me­nen loppuun mennessä. Vaih­toeh­to­bud­jet­timme sisäl­tää keinot reilusti yli 100 000 ihmi­sen työl­lis­tä­mi­seksi. Lisäksi haluamme laajen­taa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kaikille, jotta työt­tö­mien asema olisi nykyistä yhden­ver­tai­sempi. Samalla keven­nämme tulo­ve­ro­tusta yli miljar­dilla eurolla, sillä yksi­lön tulee saada päät­tää oman työnsä hedel­mistä nykyistä enem­män.

Suomessa tulee ymmär­tää, mistä talous­kasvu syntyy. Menes­tyk­sen resepti ei löydy mennei­syy­den tunk­kai­sesta valtio­ka­pi­ta­lis­mista. Hyvin­voin­timme syntyy mark­ki­noilla kilpai­le­vien yritys­ten riski­no­tosta ja työn­teosta. Uuden luomi­nen kilpail­luilla mark­ki­noilla on menes­tyk­semme lähde. Siksi Kokoo­mus on sitou­tu­nut nosta­maan TKI-inves­toin­nit 4 prosent­tiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Inves­toin­nit kuiten­kin valu­vat hukkaan, jos emme onnistu talou­den raken­tei­den vahvis­ta­mi­sessa. Vahvis­ta­malla työl­li­syyttä ja huoleh­ti­malla kilpai­lu­ky­vystä pystymme houkut­te­le­maan uusia inves­toin­teja ja osaa­mista.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto palaut­taa Suomen hyvin­voin­nin kestä­välle uralle.

Työ ja yrit­tä­jyys kulke­vat käsi kädessä sivis­tyk­sen ja koulu­tuk­sen kanssa. Kokoo­mus ehdot­taa kaik­kien koulu­tusas­tei­den vahvis­ta­mista yhteensä lähes 1,3 miljar­din euron ohjel­malla. Rahoi­tuk­sen tasoa­kin tärkeäm­pää on lopet­taa jatkuva hanke­ralli kouluissa, jotta maail­man parhaat opet­ta­jamme voivat keskit­tyä työhönsä. 

Panos­tamme 75 miljoo­naa euroa halli­tusta enem­män vanhus­pal­ve­lui­hin. Arvo­kas ikään­ty­mi­nen kuuluu kaikille. Hoidon taso ei parannu vippas­kons­teilla, vaan ammat­ti­tai­toi­silla hoita­jilla ja rahalla. Näitä halli­tuk­sen ontot lupauk­set eivät takaa.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto palaut­taa Suomen hyvin­voin­nin kestä­välle uralle. Hyvin­vointi ei synny velka­vuo­rella tai ääri­ki­reällä vero­tuk­sella eikä sillä, että valtio tekee kaikki ratkai­sut puoles­tamme. Hyvin­vointi syntyy työstä ja yrit­tä­mi­sestä. On aika palaut­taa usko mark­ki­na­ta­lou­teen ja ihmi­siin ja tehdä suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kannalta vält­tä­mät­tö­mät uudis­tuk­set, jotta jokai­nen voi luot­taa tule­vai­suu­teen. On aika muutok­selle.

Petteri Orpo
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

Tavoit­teena hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den pelas­ta­mi­nen

Ilman kestä­vää taloutta meillä ei olisi maail­man parasta koulua, toimi­vaa tervey­den­huol­toa tai hyvää jouk­ko­lii­ken­nettä. Ilman ihmi­siä ja yrityk­siä, jotka teke­vät työtä, luovat uutta, hyppää­vät epävar­muu­teen tai tavoit­te­le­vat tähtiä, meillä ei olisi asfalt­tia teillä, kirjas­toau­toa tai festa­reita.

Yhtälö on oikeas­taan yksin­ker­tai­nen: kun ihmi­sillä on hyvän elämän eväitä, sydän sykkii, talous on hyvässä kunnossa ja syntyy työtä ja työpaik­koja. Siitä taas kertyy jaet­ta­vaa, jolla voidaan yllä­pi­tää palve­luja ja pitää huolta turval­li­suu­desta, viih­ty­vyy­destä, ympä­ris­töstä sekä harras­tus­mah­dol­li­suuk­sista.

Keskei­nen haas­teemme on julki­sen talou­den 8 miljar­din euron kestä­vyys­vaje. Työi­käi­nen väestö vähe­nee samaan aikaan, kun eläk­keellä olevien määrä nousee. Ikäsi­don­nai­set menot kasva­vat noin puoli miljar­dia joka vuosi, vaikka emme päät­täisi enää yhdes­tä­kään uudesta meno­li­säyk­sestä. Ilman muutosta uhkana on ajau­tu­mi­nen hallit­se­mat­to­man velkaan­tu­mi­sen tielle.

Kuva 1, Lähde: Tilas­to­kes­kus 2021 

Julki­nen velka suhteessa talou­temme kokoon (BKT) on kivun­nut Suomen histo­rian korkeim­malle tasolle yli 70 prosen­tin. Mitä korkeam­maksi velka­suhde kasvaa, sitä vaikeam­maksi suun­nan kään­tä­mi­nen käy. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ennus­teen mukaan velkaan­tu­mi­nen kasvaa kiih­ty­västi koko ennus­te­jak­son ajan. Halli­tuk­sen julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tan mukaan sen tavoit­teena on velka­suh­teen tasaa­mi­nen vuosi­kym­me­nen loppuun mennessä. Suun­ni­tel­man mukaan kaikki tähän tähtää­vät toimen­pi­teet on kuiten­kin siir­retty seuraa­valle halli­tuk­selle. Suomella ei ole suun­ni­tel­maa velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­seksi, eikä halli­tus edes tavoit­tele kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mista. Vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka on hylätty.

Halli­tus kiih­dyt­tää velkaan­tu­mista nousu­kau­della. Halli­tus päätti rikkoa valtion­ta­lou­den meno­ke­hyk­set lisää­mällä menoja 900 miljoo­nalla vuonna 2022 ja 500 miljoo­nalla 2023. Meno­ke­hys on ollut lupaus siitä, kuinka paljon halli­tus käyt­tää veron­mak­sa­jien rahoja vaali­kau­den aikana. Kehyk­set ovat olleet veron­mak­sa­jan turvana tuhlai­le­vilta polii­ti­koilta. Esimer­kiksi Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto, Suomen Pankki ja Valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­rasto ovat moit­ti­neet halli­tusta siitä, ettei se ole kyen­nyt esit­tä­mään riit­tä­viä perus­te­luita kehys­ten romut­ta­mi­selle. Viimei­sim­pänä IMF (19.11.2021) suosit­teli Suomelle paluuta meno­ke­hyk­siin.

Kuva 2, Lähde: VM talou­del­li­nen katsaus, syksy 2021

Julki­sen talou­den velan kasvat­ta­mi­nen ei ole ollut vaikeaa tähän­kään asti. Menot ovat olleet kroo­ni­sesti tuloja suurem­mat finans­si­krii­sistä saakka yli kymme­nen vuotta. Silti päämi­nis­te­rin johdolla suun­ni­tel­laan keinoja velkaan­tu­mi­sen helpot­ta­mi­seksi ilmas­toin­ves­toin­tien varjolla. Kunnian­hi­moi­nen ilmas­to­po­li­tiikka ja huolen­pito laaduk­kaista hyvin­voin­ti­pal­ve­luista ei kuiten­kaan ole vaih­toehto vastuul­li­selle talous­po­li­tii­kalle. Päin vastoin. Vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka on edel­ly­tys kunnian­hi­moi­selle ilmas­to­po­li­tii­kalle ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den pelas­ta­mi­selle. Myös IMF (19.11.2021) huomaut­taa, että julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­nen auttaisi Suomea pääse­mään kunnian­hi­moi­siin ilmas­to­ta­voit­tei­siin.

Työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on kokoo­muk­sen vaih­toeh­don perusta. Vain työl­li­syyttä vahvis­ta­malla voimme selvit­tää kestä­vyys­va­jeon­gel­man. Toisaalta työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on keskei­nen keino vauh­dit­taa talous­kas­vua. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön (2021) mukaan työvoi­man supis­tu­mi­nen alkaa heiken­tää poten­ti­aa­lista kasvua jo lähi­vuo­sina. On myön­teistä, että työl­li­syys on kasva­nut vauh­dik­kaasti koro­nae­pi­de­mian jälkeen. Vertai­lussa muihin Pohjois­mai­hin Suomen ongel­mat koros­tu­vat: työl­li­syys­kas­vumme on ollut jälleen hitaam­paa kuin keskei­sissä vertai­lu­maissa.

Kuva 3, Lähde: Euros­tat

Kokoo­mus katsoo, että kasvu syntyy vain luovuu­desta, ahke­ruu­desta ja yrit­tä­jyy­destä. Vasem­mis­ton ratkaisu liki kaik­keen on valtion roolin paisut­ta­mi­nen: valtio päät­tää ihmis­ten puolesta, verot­taa enem­män ja tekee riski­si­joi­tuk­sia veron­mak­sa­jien rahoilla. Samalla jää sano­matta, että Suomen julki­nen sektori on jo nyt maail­man suurim­pia lähes millä mitta­rilla tahansa mitat­tuna. 

Ei ongel­mamme ole valtion liian vähäi­nen osal­lis­tu­mi­nen - päin­vas­toin. Suomessa tulee antaa lisää tilaa ihmis­ten ahke­ruu­delle ja yrit­tä­jyy­delle kannus­ta­malla työhön, paran­ta­malla riskin­o­ton kannat­ta­vuutta, purka­malla mark­ki­noille tulon esteitä ja vapaut­ta­malla mark­ki­noita. Kun ahke­ruu­desta palki­taan, kaikki voit­ta­vat.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle

Jos kokoo­mus saisi päät­tää, olisi moni asia toisin. Meno­ke­hyk­set asetet­tai­siin vastuul­li­selle tasolle ja niistä pidet­täi­siin kiinni. Vero­tusta ei kiris­tet­täisi, koulu­tuk­seen panos­tet­tai­siin, ilmasto- ja maahan­muut­to­po­li­tiik­kaa hoidet­tai­siin prag­maat­ti­sesti ja ratkai­su­kes­kei­sesti. Ja ennen kaik­kea: jokaista eteen tule­vaa ongel­maa ei ratkais­taisi aina uudella velalla.

Vaih­toeh­tomme ei tyydy vain kerto­maan mitä emme halua, vaan esitämme miten teki­simme muutok­sen Suomen suun­taan kohti kestä­vää tule­vai­suutta. Kokoo­muk­sen vaih­toehto yhdis­tää hyvin­voin­ti­pal­ve­lut turvaa­van vastuul­li­sen talous­po­li­tii­kan ja rohkeat panos­tuk­set kasvuun. Kokoo­mus raken­taisi 2020-luvun talous­po­li­tii­kan neljän tavoit­teen ympä­rille: 

1. Yrit­tä­jyys­ta­voite Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa yrit­tä­jällä on mahdol­li­suus ottaa riskiä, onnis­tua ja epäon­nis­tua, kasvat­taa yritys­tään ja palkata ihmi­siä töihin. Kokoo­mus ottaisi Suomen tavoit­teeksi työnan­ta­jay­ri­tys­ten määrän kasvat­ta­mi­nen 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritys­ten määrän 20 000:sta 25 000:een.

2. Vauras­tu­mis­ta­voite Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa ihmi­sillä on mahdol­li­suus vauras­tua osaa­mi­sella, ahke­ruu­della, työllä ja yrit­tä­mi­sellä. Haluamme, että suoma­lai­set voivat keski­mää­rin kasvat­taa netto­va­ral­li­suut­taan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoin­ves­toin­nit aineel­li­seen ja aineet­to­maan pääomaan saadaan kään­net­tyä reilusti posi­tii­vi­seksi.

3. Työl­li­syys­ta­voite Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa jokai­sella työi­käi­sellä ja -kykyi­sellä on mahdol­li­suus tulla toimeen omalla työl­lään. Kokoo­muk­sen mielestä Suomen on tavoi­tel­tava 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta vuoteen 2030 mennessä, jotta hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus on turvat­ta­vissa.

4. Kestä­vyys­ta­voite Kokoo­mus haluaa pelas­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ja puhtaan ympä­ris­tön myös tule­ville suku­pol­ville. Talous­po­li­tii­kan tavoit­teeksi on asetet­tava julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­nen ja talous­kas­vun ekolo­gi­nen kestä­vyys.

Nämä tavoit­teet ovat resepti, jolla jokai­selle työi­käi­selle ja -kykyi­selle suoma­lai­selle löytyy mahdol­li­suus tulla toimeen omalla työl­lään. Nämä tavoit­teet ovat myös resepti, jolla suoma­lai­silla on mahdol­li­suus paran­taa elin­ta­so­aan ja samaan aikaan vähen­tää ilmas­tolle haital­li­sia pääs­töjä. Ne vievät kohti Suomea, jossa jaet­ta­vaa yhtei­seen hyvään riit­tää myös jatkossa, jotta voimme pitää kaikki mukana.

Talous­po­li­tii­kan sään­nöt on uudis­tet­tava entistä vahvem­maksi veron­mak­sa­jien turvaksi 

Laajoja hyvin­voin­ti­pal­ve­luita ei ole ilman vireää mark­ki­na­ta­loutta ja kestä­västi rahoi­tet­tua julkista sekto­ria. Esimer­kiksi Ruot­sissa julki­sen talou­den erit­täin matala velka­suhde ja tiukka vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka on onnis­tuttu yhdis­tä­mään laajoi­hin Pohjois­mai­siin hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin. Sitou­tu­mi­nen vastuul­li­seen meno­po­li­tiik­kaan ei ole ollut riip­pu­vaista päät­tä­jien poliit­ti­sesta väristä. Suomes­sa­kin jokai­sen puolu­een tulisi ymmär­tää mitkä ovat hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den säilyt­tä­mi­sen edel­ly­tyk­set.

Riko­tut meno­ke­hyk­set vaaran­ta­vat talous­po­li­tii­kan uskot­ta­vuu­den ja vastuul­li­sen meno­po­li­tii­kan jatkossa. Siksi julki­sen talou­den sään­nöt on päivi­tet­tävä entistä vankem­maksi turvaksi veron­mak­sa­jille. Kokoo­mus esit­tää julki­sen talou­den velka-ankku­rin säätä­mistä ja talous­po­li­tii­kan sään­tö­jen päivit­tä­mistä Ruot­sin mallia mukail­len. Keskei­set väli­neet talou­den ohjaa­mi­seen tulisi saat­taa vahvaan parla­men­taa­ri­seen valmis­te­luun ja siksi velka­sään­nöt tulee säätää lain tasolla.

• Julki­sen velan BKT-suhteelle on asetet­tava matala tavoi­te­taso.
• Julki­selle sekto­rille (kunnat ja valtio) on asetet­tava kestä­vyys­va­jeen turvaava ylijää­mä­ta­voite, joka huomioi tule­vai­suu­dessa kasva­vat ikäsi­don­nai­set menot. 
• Jos talou­del­li­nen kehi­tys poik­keaa näistä tavoit­teista, tulee halli­tuk­sen tuoda kiireel­li­senä edus­kun­nalle suun­ni­telma tilan­teen korjaa­mi­seksi. 

Vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin suorat vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen vahvis­ta­vat julkista taloutta 1,5 miljar­dilla eurolla.

Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun arvion mukaan kokoo­muk­sen refor­mit vahvis­ta­vat työl­li­syyttä 38 000 ihmi­sellä. Halli­tuk­sen lasken­ta­ta­paa hyödyn­täen voidaan arvioida, että jokai­nen työl­lis­ty­nyt vahvis­taa julkista taloutta keski­mää­rin 25 000 eurolla. Kokoo­muk­sen vaih­toehto vahvis­taa julkista taloutta dynaa­mi­set vaiku­tuk­set huomioi­den miljar­dilla eurolla.

Kokoo­muk­sen koko työl­li­syys­pa­ketti vahvis­taa työl­li­syyttä 114 000 - 140 000 työl­li­sellä. Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu ei arvioi kaik­kien työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tusta. Edellä kuva­tulla tavalla kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bu­dej­tin työl­li­syys­pa­ke­tin julkista taloutta vahvis­tava vaiku­tus on 2,9 - 3,5 miljar­dia euroa.  

Luki­jalle

Vaih­toeh­to­bud­jetti tehdään suhteessa halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­seen. Etuuk­siin ja vero­tuk­seen tehty­jen refor­mien vaiku­tuk­set esitel­lään vuotui­sina pysy­vinä lopul­li­sina vaiku­tuk­sina koko julki­seen talou­teen. Oletuk­sena on, että niiden vaiku­tuk­set kompen­soi­daan kunta­ta­lou­teen täysi­mää­räi­sesti. Suorat määrä­ra­ha­muu­tok­set esite­tään sellai­se­naan.

Refor­mien vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen perus­tu­vat joko edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun laskel­maan tai muuhun luotet­ta­vaan lähtee­seen. Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu ei arvioi kaik­kia vaih­toeh­to­bud­je­tin refor­meja, eikä se siten ole lopul­li­nen arvio koko vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tuk­sista julki­sen talou­den tasa­pai­noon tai työl­li­syy­teen. Suorat määrä­ra­ha­muu­tok­set esite­tään sellai­se­naan.

Valtion­ta­lou­den budjet­ti­ke­hyk­siä kuva­taan Kehys­kä­si­kir­jassa (2020). Kukin halli­tus aset­taa itse kautensa alussa meno­ke­hyk­sen halli­tus­neu­vot­te­luissa sovi­tulle tasolle. Sen tarkoi­tuk­sena on hillitä meno­li­säyk­siä kesken vaali­kau­den, turvata veron­mak­sa­jia ja lisätä ennus­tet­ta­vuutta sekä luotet­ta­vuutta julki­sen talou­den hoitoon. Istuva halli­tus päätti rikkoa vaali­kau­den alussa aset­ta­mansa kehys­ta­son 900 miljoo­nalla eurolla vuonna 2022 ja edel­leen 500 miljoo­nalla vuonna 2023 samalla, kun talou­dessa on meneil­lään lyhyt koro­nan jälkei­nen nousu­kausi.

Kehys­kä­si­kir­jan mukaan: “Valtion­ta­lou­den kehyk­sen ulko­puo­lelle jäävät suhdan­tei­den ja rahoi­tusau­to­ma­tii­kan mukai­sesti muut­tu­vat menot, kuten työt­tö­myys­tur­va­me­not, toimeen­tu­lo­tu­ki­me­not, palk­ka­turva ja asumis­tuki. Maini­tut menot luetaan kuiten­kin kehyk­sen piiriin niiden perus­tei­siin tehty­jen muutos­ten meno­vai­ku­tus­ten osalta. Lisäksi kehyk­sen ulko­puo­lelle jäävät mm. valtion­ve­lan korko­me­not, arvon­li­sä­ve­ro­me­not, finans­si­si­joi­tuk­set sekä menot, joissa valtio toimii tekni­senä ulko­puo­li­selta saata­van rahoi­tuso­suu­den välit­tä­jänä. Kehys ei kata valtion budjet­ti­ta­lou­den ulko­puo­li­sia rahas­toja eikä muuta budjet­ti­val­tion ulko­puo­lista valtion­ta­loutta.” Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin meno­taso on näin ollen noin 1,5 miljar­dia euroa alle halli­tuk­sen 900 miljoo­nalla eurolla riko­tun kehys­me­no­ta­son.

Kuva 5, Kaavio: meno­taso, jossa kehys merkit­tynä

1. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on kestä­vän kasvun vero­malli, joka kannus­taa työn­te­koon, yrit­tä­mi­seen, riskin­ot­toon ja ahke­ruu­teen. Haluamme, että ansai­tuista lisäeu­roista jää nykyistä enem­män käteen ja että pääs­töjä vero­te­taan yhtä­läi­sesti riip­pu­matta pääs­tö­läh­teestä. Vero­tuk­sen pain­opiste tulee siir­tää hait­toi­hin ja kulu­tuk­seen.

1.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta 800 miljoo­naa euroa

Sitä mitä vero­te­taan vähem­män, saadaan enem­män. Mitä vero­te­taan enem­män, sitä saadaan vähem­män. Tupak­kaa vero­te­taan Suomessa anka­rasti, jotta tupa­kointi vähe­nisi. Miksi ihmeessä myös työn vero­tus on meillä anka­raa?

Nykyi­sel­lään työn­teon ja yrit­tä­jyy­den kannus­ti­mia latis­taa kireä vero­tus. Lisä­työn teke­mi­sen, koulut­tau­tu­mi­sen ja uralla etene­mi­sen kannus­ti­met syödään jo keski­tu­loi­sella. Sadan euron palkan­ko­ro­tuk­sesta jää usein käteen vain 50 euroa tai jopa alle. STTK:n 2017 teet­tä­män kyse­lyn mukaan noin joka kolmas työi­käi­nen on vähen­tä­nyt työn­te­koa lisä­tu­lo­jen kireäm­män vero­tuk­sen takia.

Kuva 6, Lähde: Veron­mak­sa­jat, palkan­saa­jan tulo­ve­ro­las­kuri 2021

Kireä vero­tus on raken­teel­li­nen ongelma. Suhteessa keskei­siin kilpai­li­ja­mai­hin Suomi hinnoit­te­lee itsensä ulos mark­ki­noilta. Vaikka Suomella on vakaat yhteis­kun­nal­li­set olot sekä korkea osaa­mis­taso, vaiva­namme ovat vertai­lu­maita selvästi heikom­mat inves­toin­nit ja vähäi­sempi työpe­räi­nen maahan­muutto. Yrit­tä­jyy­sas­teemme on mata­lampi ja koti­ta­louk­sien varal­li­suus on vähäi­sem­pää.

Veron­alen­nuk­set vauh­dit­ta­vat työl­li­syyttä ja taloutta ja synnyt­tä­vät siten uutta vero­tet­ta­vaa tuloa. Vero­tuk­sella siis on niin sanot­tuja dynaa­mi­sia vaiku­tuk­sia. Ekono­mis­tien arviot niin sano­tusta veron­alen­nuk­sen itse­ra­hoit­ta­vuusas­teesta vaih­te­le­vat voimak­kaasti.

117 suoma­lai­sen ekono­mis­tin vastaus­ten keski­mää­räi­nen arvio oli, että veron­alen­nuk­set rahoit­ta­vat itsensä noin puoliksi (Pirt­tilä ja Uusi­talo, 2006). Spolan­der ja Tarkka (2005) arvioi­vat, että koko­nais­ve­roas­teen alen­ta­mi­nen rahoit­taa itsensä 49 % osalta. Vero­tuot­toar­vioita laadit­taessa itse­ra­hoit­ta­vuutta ei kuiten­kaan varo­vai­suus­syistä oteta huomioon tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa.

Dynaa­mis­ten vaiku­tus­ten vuoksi veron­alen­nuk­set olisi­vat olleet myös hyvää elvy­tys­po­li­tiik­kaa. Suomen Pankki (2020) arvioi koro­na­krii­sin aikana, että veroel­vy­tyk­sen talous­kas­vua kiih­dyt­tävä vaiku­tus olisi pitkä­ai­kai­sempi kuin halli­tuk­sen toteut­ta­malla veron­mak­sa­jien rahoilla tehdyillä meno­li­säyk­sillä. Esimer­kiksi Ruot­sissa vasem­mis­to­vih­reä halli­tus toteutti keskus­tan tuella merkit­tä­vät veron­ke­ven­nyk­set, joita jatke­taan krii­sin jälkeen­kin.

Pohjois­mai­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tarvit­se­vat vastin­pa­rik­seen pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen. Siksi on huoleh­dit­tava, että jokai­sella on lähtö­koh­dista riip­pu­matta kannus­ti­met ahke­ruu­teen. Siksi kokoo­mus esit­tää yhteensä 800 miljoo­nan euron veron­ke­ven­nyk­siä. Kokoo­muk­sen pidem­män aika­vä­lin tavoite on, että jokai­sesta tiena­tusta eurosta jää vähin­tään puolet käteen kaikilla tulo­ta­soilla. 

Halli­tus on kiris­tä­mässä työn vero­tusta pysy­västi säätä­mällä uuden maakun­ta­ve­ron. Parla­men­taa­ri­sen maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean (2020) johto­pää­tös­ten mukaan uusi vero tulee toden­nä­köi­sesti kiris­tä­mään työn vero­tusta. Samalla komi­tea arvioi, että juuri kireä työn vero­tus on “vero­jär­jes­tel­mämme keskei­sin ongelma”. Jatkossa palkan­saa­jan kukka­rolla käy kunnan ja valtion lisäksi maakunta, eikä kohtuul­lista koko­nais­ve­ro­ra­si­tusta pystytä kont­rol­loi­maan.

Aluei­den erilai­set tilan­teet tarkoit­tai­si­vat hyvin eri tasoista veroa eri puolilla Suomea. Siksi maakun­ta­ve­roa ei voi säätää ilman jyrk­kää tasaus­me­ka­nis­mia, jotta vero­tus ei erkane eri osissa maata. Tasaus­me­ka­nismi pois­taa veron alku­pe­räi­sen perus­teen, eli kytken­nän palve­lui­den laadun ja budjet­ti­vas­tuun välillä. Kokoo­muk­sen mielestä palkan­saa­jan vero­tusta kiris­tä­vän maakun­ta­ve­ron valmis­telu on välit­tö­mästi keskey­tet­tävä.

1.2 Laite­taan kasvun ja vauras­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set kuntoon lähtö­koh­dista riip­pu­matta

Kokoo­muk­sen aloit­teesta Sipi­län halli­tus päätti vahvis­taa kaik­kien suoma­lais­ten mahdol­li­suuk­sia vauras­tua perus­ta­malla uuden osake­sääs­tö­ti­lin. Vuoden 2021 alku­puo­lella osake­sääs­tö­ti­lejä oli avattu jo lähes 200 000 ja tileillä olevien taval­lis­ten suoma­lais­ten sääs­töt olivat arvol­taan yhteensä lähes miljardi euroa.

Kokoo­mus olisi halun­nut osake­sääs­tö­ti­listä laajem­man jo alusta saakka. Tilin talle­tuk­siin asetet­tiin keino­te­koi­nen katto ja tarpeet­to­mat vero­sank­tiot. Rajoi­tuk­set aset­ta­vat pien­si­joit­ta­jan selvästi epäe­dul­li­sem­paan asemaan varak­kaam­piin koti­ta­louk­siin verrat­tuna. Kokoo­mus haluaa pois­taa tarpeet­to­mat rajauk­set taval­lis­ten sääs­tä­jien suosi­masta osake­sääs­tö­ti­listä.

Sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen kannus­ti­mia tulee vahvis­taa jo elämän alku­tai­pa­leelta asti. Suomessa on viime vuosina tapah­tu­nut myön­tei­nen muutos sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen suosion kasvussa. Kokoo­mus haluaa vahvis­taa tätä kult­tuu­rin muutosta. Halli­tuk­sen koti­mai­sen omis­ta­mi­sen ohjelma sisäl­tää tähän hyviä keinoja. Kokoo­mus toteut­taisi ohjel­man mukai­sen vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­ti­lin. Ajatuk­sena on, että äitiys­pak­kauk­sen mukana jokai­selle vasta­syn­ty­neelle avat­tai­siin osake­sääs­tö­tili, jonne valtio tekee 300 euron talle­tuk­sen.

1.3 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on erin­omai­nen keino madal­taa palve­lui­den vero­kii­laa ja vähen­tää harmaata taloutta. Vero­kii­lan piene­ne­mi­sen ansiosta suoma­lai­set koti­ta­lou­det voivat teet­tää osto­pal­ve­luna koti­ta­lous-, hoito- tai remont­ti­töitä edul­li­sem­min.

Kun koti­ta­lou­den osta­vat useam­min töitä, joita muuten olisi tehty omin voimin, talou­del­li­nen toime­liai­suus ja työl­li­syys kohe­ne­vat. Esimer­kiksi koti­sii­vous luo ammat­ti­lai­selle työtä siivousa­lalla ja samalla tilaa­jalle itsel­leen vapau­tuu lisää aikaa keskit­tyä omaan työhön. Kaikki voit­ta­vat.

Halli­tus heikensi kautensa alussa koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Nyt halli­tus on muut­ta­nut jälleen suun­taa ja ehdot­taa määrä­ai­kai­sia paran­nuk­sia koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen. Toimen­pide on oikean­suun­tai­nen, mutta määrä­ai­kai­set muutok­set eivät ole hyvää vero­po­li­tiik­kaa. Paran­nus rajau­tuu ainoas­taan koti­ta­lous-, hoito- ja hoiva­työ­hön sekä lämmi­tys­ta­pa­re­mont­tei­hin. Esimer­kiksi vuonna 2019 koti­ta­louk­sissa vähen­nystä käytet­tiin näihin palve­lui­hin vain noin 22 % osalta, kun taas remont­ti­pal­ve­lui­hin käytet­tiin 78 % (Veron­mak­sa­jien keskus­liitto).

Kokoo­mus haluaa vauh­dit­taa ekolo­gi­sesti kestä­vän ja vireän palve­lu­ta­lou­den kehit­ty­mistä paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi. Kokoo­mus ehdot­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista pysy­västi 5 000 euroon. Hyvi­tyk­seen oikeut­ta­vaa osuutta työn hinnasta on nostet­tava 60 prosent­tiin ja palk­ka­ku­lu­jen osalta 40 prosent­tiin.

Lisäksi kokoo­mus paran­taisi koti­ta­lous­vä­hen­nystä niin, että siitä voisi hyötyä mahdol­li­sim­man moni. Moni­mut­kai­sen byro­kra­tian vuoksi vähen­nystä jää nykyi­sin käyt­tä­mättä. Kokoo­mus ehdot­taa vähen­nyk­sen omavas­tuu­osuu­den pois­ta­mista. Koti­ta­lou­den tulisi saada vähen­nyk­sen hyöty itsel­leen suoraan osto­pal­ve­lun tai työn alhai­sem­pana hintana. Valtion tulee luoda digi­taa­li­set ratkai­sut, joilla yrityk­set voivat vaivat­to­masti ja maksutta tarkis­taa asiak­kaan oikeu­den vähen­nyk­seen.

Kokoo­mus myös toteut­taa ikäih­mis­ten paran­ne­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Sen avulla ikäih­mi­set voivat hank­kia kotiin palve­luita, jotka tuke­vat toimin­ta­ky­kyä ja omassa kodissa asumista. Sitra esitti mallia, jossa vero­vä­hen­ny­soi­keutta nostet­tai­siin 70 prosent­tiin ja 100 euron omavas­tuu­osuus pois­tet­tai­siin. Lisäksi palve­lui­den ostoon annet­tai­siin enin­tään 1200 euron tuki vuodessa heille, joilla tulot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

1.4 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa

Kokoo­mus kattaisi kasvu­pa­nos­tuk­set työl­li­syy­suu­dis­tuk­silla, harki­tulla meno­mal­tilla ja osit­tain vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­rolla. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työstä ja yrit­tä­jyy­destä hait­toi­hin ja pääs­töi­hin. Vero­poh­jaa laajen­ne­taan ja tiivis­te­tään siten, ettei sillä ole kiel­tei­siä vaiku­tuk­sia työl­li­syy­teen ja riskin­ot­toon. Vero­poh­jan laajen­ta­mi­sessa on myös huomioi­tava, että vero­tus kohden­tuu oikeu­den­mu­kai­sesti.

Kokoo­mus pitää terveys­pe­rus­teista veroa oikeu­den­mu­kai­sena tapana laajen­taa vero­poh­jaa tervey­delle haital­li­siin tuot­tei­siin. Tulli­ni­mik­kei­den perus­teella vero voidaan kohden­taa tehok­kaasti tuot­tei­siin, jotka sisäl­tä­vät merkit­tä­vän määrän epäter­veel­li­siksi määri­tel­tyjä aine­so­sia. Välil­li­nen vero­tus kohdis­tuisi siten oikeu­den­mu­kai­sem­min.

Pysy­vän vero­muu­tok­sen seurauk­sena yrityk­set voivat inves­toida terveel­li­sem­piin raaka-aine­va­lin­toi­hin vält­tääk­seen tämän veron. Terveys­pe­rus­tei­sella verolla tulisi tavoi­tella 150 miljoo­nan euron vero­ker­ty­män kasvua. Lisäksi virvoi­tus­juo­ma­ve­ron vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin uusiin tuot­tei­siin niin, että vero­ker­tymä kasvaa 100 miljoo­nalla eurolla.

Kaikki puolu­eet ovat sitou­tu­neet tavoit­tee­seen savut­to­masta Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Tupa­kointi on vähen­ty­nyt 2010-luvulla, mutta viime vuosien kehi­tys on ollut huoles­tut­ta­vaa. THL:n mukaan yläkou­lui­käis­ten tupa­kointi on kään­ty­nyt laajoissa osissa maata nousuun. Kokoo­mus katsoo, että suunta on väärä ja kunnian­hi­mon tason on näyt­tävä teoissa.

Veron­mak­sa­jien vertai­lun mukaan vuonna 2019 tupakka-askin hinta oli EU-maista korkein Irlan­nissa. Suomessa tupakka-askin sai 7,2 eurolla, kun Irlan­nissa askista joutui maksa­maan 12 euroa. Hhal­li­tuk­sen esit­tä­män koro­tuk­sen seurauk­sena tupakka-askin hinta nousee noin kymme­neen euroon. Siksi kokoo­mus ehdot­taa uutta 300 miljoo­nan euron kiris­tystä tupak­ka­ve­roon.

Vakiin­tu­neen käytän­nön mukaan työeh­doista neuvot­te­le­vien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­sut on katsottu vero­tuk­sessa vähen­nys­kel­poi­siksi. Kokoo­muk­sen mielestä yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä tulee muut­taa tältä osin. Työnan­ta­jien tai työn­te­ki­jöi­den edun­val­vonta ei ole katsot­ta­vissa yleis­hyö­dyl­li­seksi taiteen, tieteen tai liikun­nan tapaan. Siksi laajen­tai­simme vero­poh­jaa kaik­kien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­toi­hin sekä jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­teen. Työt­tö­myys­kas­so­jen maksut tulee jatkos­sa­kin säilyt­tää vähen­nys­kel­poi­sina.

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen verol­le­pano tarkoit­taisi noin 40 miljoo­nan euron lisäystä vero­tu­loi­hin. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keu­den vaiku­tus vero­tu­loi­hin on suuruu­del­taan noin 195 miljoo­naa euroa. Työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen perus­teella tehdyistä yritys­ten vero­vä­hen­nyk­sistä ei ole euro­mää­räistä tilas­toa, mutta vaiku­tus on arviolta muuta­mia kymme­niä miljoo­nia euroja. 

Kokoo­mus rahoit­taisi osan ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sestä lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kun jatkossa työt­tö­myy­sa­jalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työl­li­syys­ra­has­tosta tarvitse siir­tää rahaa eläke­jär­jes­tel­mään.

Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi uudis­tuk­sen vahvis­ta­van julkista taloutta noin 400 miljoo­nalla eurolla. Muutos ei vaikut­taisi nykyi­siin eläk­kei­siin. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen nostaa työl­li­syyttä ja vahvis­taa tätä kautta myös suoma­lais­ten tule­via eläk­keitä ja eläke­jär­jes­tel­män rahoi­tusta. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö ehdotti työt­tö­myys­tur­van eläke­ker­ty­män lopet­ta­mista 14.8.2020 julkais­tussa virka­työnä valmis­te­le­mas­saan työl­li­syys­pa­ke­tissa.

Vero­poh­jan laajen­ta­mi­nen tulee toteut­taa tehok­kaan vero­jär­jes­tel­män peri­aat­tei­den mukai­sesti ja vahin­goit­ta­matta kykyämme houku­tella kansain­vä­li­siä osaa­jia ja inno­vaat­to­reita. Hyvä esimerkki hyvään pyrki­västä huonosta vero­uu­dis­tuk­sesta on halli­tuk­sen kaavai­lema maas­ta­pois­tu­mis­vero. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön asian­tun­te­van ja perus­teel­li­sen selvi­tyk­sen perus­teella työryhmä esitti yksi­mie­li­sesti, että maas­ta­pois­tu­mis­ve­roa ei säädet­täisi. Vastoin asian­tun­ti­ja­suo­si­tuk­sia, halli­tus aikoo sen kuiten­kin tehdä.

Vero olisi byro­kraat­ti­nen ja toden­nä­köi­seltä tuotol­taan vaati­ma­ton tai jopa nega­tii­vi­nen. Verosta olisi vält­tä­mä­töntä tehdä äärim­mäi­sen moni­mut­kai­nen ja raja­ta­paus­ten määrit­tely olisi haas­ta­vaa. Vero­tuk­sen ennus­tet­ta­vuus heik­ke­nisi. Veron tuoton odote­taan olevan vähäi­nen ja sekin arvio sisäl­tää merkit­tä­vää epävar­muutta. On riski, että veron aiheut­ta­man byro­kra­tian sekä kansain­vä­li­siä osaa­jia karkot­ta­van vaiku­tuk­sen seurauk­sena sen vaiku­tus julki­seen talou­teen on jopa nega­tii­vi­nen.

2. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

Työ antaa toimeen­tu­lon, sosi­aa­lista pääomaa ja mahdol­li­suu­den toteut­taa itse­ään ja omia haavei­taan. Jokai­sen osal­lis­tu­mi­nen on tärkeää. Työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on ensi­si­jai­nen keino ihmis­ten hyvin­voin­nin ja tulo­jen kasvat­ta­mi­sessa. Riit­tävä työssä käyvien määrä ratkai­see, onnis­tum­meko kuro­maan umpeen hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sen kroo­ni­sen alijää­män. Mikäli emme onnistu vahvis­ta­maan julkista taloutta työl­li­syy­den avulla, alkaa keino­va­li­koima loppua. Jäljelle jää meno­jen sopeut­ta­mi­nen.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomen on tavoi­tel­tava 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta vuoteen 2030 mennessä. Jos hyvään Pohjois­mai­seen työl­li­syy­den tasoon on päästy esimer­kiksi Ruot­sissa ja Tans­kassa, on se mahdol­lista myös meillä. Keinoja on, jos vain poliit­tista tahtoa löytyy. Merkit­tä­vim­mät paran­nuk­set voidaan saavut­taa lisää­mällä muutos­tur­vaa, tuke­malla työvoi­man liik­ku­vuutta ja remon­toi­malla lannis­tava tuki­jär­jes­telmä.

Työn vastaa­not­ta­mi­nen on tehtävä kannat­ta­vaksi kaikissa tilan­teissa. Työt­tö­myys­tur­van täytyy olla väliai­kai­nen tuki turvaa­maan nopeaa siir­ty­mää uusiin haas­tei­siin, ei pysyvä toimeen­tu­lon muoto. Nykyi­sin tukea saavan käteen jäävät tulot voivat jopa pienen­tyä, jos ottaa työtä vastaan. Toisaalta jyrkkä margi­naa­li­ve­ro­tus syö kannus­ti­met lisä­työn teke­mi­sestä, riskin otta­mi­sesta ja uralla eteen­päin ponnis­te­lusta. Kokoo­muk­sen mielestä jokai­sesta ansai­tusta eurosta tulisi jäädä käteen vähin­tään puolet.

Lopulta työpai­kat synty­vät vain kannat­ta­van yritys­toi­min­nan seurauk­sena. Suomen Yrit­tä­jien loka­kuun yrit­tä­jä­gal­lu­pin mukaan jopa 65 prosen­tilla työnan­ta­jay­ri­tyk­sistä oli vaikeuk­sia löytää riit­tä­västi osaa­vaa työvoi­maa. Jäykät työmark­ki­namme, kannus­tin­lou­kut ja heikko työpe­räi­nen maahan­muutto jarrut­ta­vat oras­ta­vaa kasvu­py­räh­dystä. Käsi­pa­rien puute uhkaa tilauk­sessa olevia toimi­tuk­sia ja suun­nit­teilla olevia inves­toin­teja. Työi­käi­sen väes­tön supis­tu­mi­nen on ongelma myös pitkällä aika­vä­lillä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan työvoi­man vähe­ne­mi­nen heiken­tää poten­ti­aa­lista talous­kas­vua jo lähi­vuo­sina.

Yrityk­selle työn tarjoa­mi­nen täytyy tehdä houkut­te­le­vaksi. Jotta työnan­taja pystyisi maksa­maan työn­te­ki­jälle käteen palk­kaa noin 2400 euroa, tulee työnan­ta­jan maksaa päälle veroja ja sivu­ku­luja noin 1800 euroa. Suomen korkea vero­kiila ei mahdol­lista kannus­ta­van palkan maksa­mista ja jättää palkan­saa­jalle käteen vähem­män kuin verrok­ki­maissa. Häviämme kireän vero­tuk­sen takia kilpai­lun kansain­vä­lis­ten osaa­jien ja inno­vaat­to­rei­den houkut­te­lussa.

Keino­va­li­koi­mamme koos­tuu suurem­mista ja pienem­mistä teoista. Osa vaikut­taa nopeam­min, osa hitaam­min. Pohjois­mais­ten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­den ja hyvin­voin­timme turvaa­mi­seksi on kaikki keinot käytet­tävä. Osa refor­mien vaiku­tuk­sista on pääl­lek­käi­siä, osa vaikut­taa toisi­aan tuke­vasti. Esite­tyt työl­li­syys­vai­ku­tuk­set esite­tään koko­nai­suuk­sille eri refor­mien yhteen­las­ke­tuista arvioi­duista vaiku­tuk­sista. Työl­li­syys­vai­ku­tusar­viot sisäl­tä­vät aina suurta epävar­muutta, joten koko­nai­suuk­sille esite­tään maltil­li­nen vaih­te­lu­väli.

Työl­li­syys­vai­ku­tuk­sien arviot ovat luotet­ta­vien ulko­puo­lis­ten taho­jen teke­miä tai teet­tä­miä. Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi joiden­kin etuus- ja vero­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia SISU-mikro­si­mu­laa­tio­mal­lilla. Mallissa laske­taan miten refor­mit vaikut­ta­vat työhön osal­lis­tu­mis­pää­tök­seen, eli niin sanot­tuun työl­lis­ty­mis­ve­roas­tee­seen. Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun arvio ei siis sisällä koko vaih­toeh­to­bud­je­tin refor­mien vaiku­tuk­sia julki­seen talou­teen tai työl­li­syy­teen.

Yhteensä kokoo­muk­sen ehdo­tuk­silla työl­lis­ten määrä nousisi noin 114 000 - 140 000 uudella työl­li­sellä. Työl­li­syy­den kasvu 140 000 ihmi­sellä vahvis­taisi julkista taloutta 3,5 miljar­dilla eurolla.

2.1 Uudis­te­taan työmark­ki­nat (työl­li­syys­vai­ku­tus 10 000 - 25 000)

Laajen­ne­taan paikal­lista sopi­mista

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Paikal­lista sopi­mista tarvi­taan, jotta työeh­doista voidaan sopia yrityk­sissä, joissa työ tehdään. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin. Henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin. Neuvot­te­lua­se­tel­man on oltava tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi tutki­tusti yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia

Työpe­räi­nen maahan­muutto on vähin­tään tuplat­tava. Kokoo­mus on esit­tä­nyt kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­massa lukui­sia keinoja tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi. Mikäli tavoit­tee­seen ei näillä keinoilla päästä, on pikai­sesti luotava uusia.

Loisimme reilun työnan­ta­jan serti­fi­kaa­tin yrityk­sille, joilla työnan­ta­jan palve­luk­seen ulko­mailta tule­ville työn­te­ki­jöille luva­taan nopea kahden viikon lupa­me­net­tely. Serti­fi­kaa­tin saava yritys sitou­tuu omaval­von­taan sekä rapor­toin­tiin. Työlu­pa­hal­lin­toa on auto­ma­ti­soi­tava ja digi­ta­li­soi­tava.

Kolmelle minis­te­riölle hajau­tu­nut sekava ja byro­kraat­ti­nen työlu­pa­pro­sessi on koot­tava yhteen tulos­vas­tuul­li­seen yksik­köön. Suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­valle ulko­maan kansa­lai­selle on myön­net­tävä auto­maat­ti­nen oles­ke­lu­lupa sekä EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tulleille opis­ke­li­joille luku­kausi­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus Suomessa. 

Selvi­te­tään asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­sen vaih­toeh­dot

Ekono­mis­tit ovat jo vuosia suosi­tel­leet asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista yhtenä tehok­kaim­pana keinona paran­taa työvoi­man liik­ku­vuutta. 

Kokoo­mus on esit­tä­nyt, että asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista riit­tä­vällä siir­ty­mä­ajalla selvi­tet­täi­siin. Tämän vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen voitai­siin kompen­soida esimer­kiksi säätä­mällä pitkälle ajalle jaksot­tuva, olen­nai­sesti mata­lampi vero tai vaih­toeh­toi­sesti korot­ta­malla vähem­män haital­li­sia veroja. 

2.2 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa (työl­li­syys­vai­ku­tus 56 000 - 64 000)

Työvoi­ma­pal­ve­lui­den reformi ja työky­vyn paran­ta­mi­nen

Jokai­nen ihmi­nen on yksilö, jokai­sen tarina on ainut­laa­tui­nen. Työvoi­ma­pal­ve­luita on uudis­tet­tava tuke­maan jokai­sen työn­ha­ki­jan yksi­löl­listä tilan­netta ja kohden­net­tava tuki sellai­siin toimiin, jotka tutki­mus­ten mukaan toden­nä­köi­sim­min vahvis­ta­vat työl­li­syyttä. Usei­den tutki­mus­ten mukaan palk­ka­tuki on suurilta osin teho­ton keino työl­li­syy­den edis­tä­mi­sessä.

Valtio­neu­vos­ton teet­tä­män perus­teel­li­sen palk­ka­tuen tehoa selvit­tä­neen tutki­muk­sen mukaan julki­sen ja kolman­nen sekto­rin palk­ka­tuet­tu­jen työl­li­syys- ja ansio­taso ei kohen­tu­nut palk­ka­tu­ki­jak­son jälkeen. Tutki­muk­sessa koot­tiin vakuut­ta­vasti ulko­maista tutki­mus­tie­toa sekä arvioi­tiin laaduk­kaasti koti­maista kehi­tystä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lui­hin tarkoi­tet­tu­jen resurs­sien kohden­ta­mista aidosti tehok­kai­siin keinoi­hin ja palk­ka­tuen merkit­tä­vää vähen­tä­mistä.

Halli­tus toteut­taa Pohjois­mai­seksi työn­haun malliksi nime­tyllä uudis­tuk­sella Sipi­län halli­tuk­sen aikana valmis­tel­lun aktii­vi­malli kakko­sen. Perus­me­ka­nismi on, että työn­ha­ki­jan työt­tö­myy­se­tuutta leika­taan, jos tämä ei aktii­vi­sesti paranna omaa työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyttä. Mari­nin halli­tus luo ns. uhka­vai­ku­tuk­sen etuu­den leik­kauk­sesta, jonka voi vält­tää kirjoit­ta­malla työha­ke­muk­sia. Seurauk­sena TE-palve­luilta edel­ly­te­tään merkit­tävä määrä virkai­li­joi­den seuran­tayh­tey­den­ot­toja työn­ha­ki­joi­hin.

Halli­tus on varan­nut määrä­ai­kaista RRF:n rahoi­tusta 70 miljoo­naa euroa TE-palve­lui­den henki­lö­kun­nan lisää­mi­seksi. Arvioitu työn määrän kasvu uhkaa silti jäädä resurs­sien kasvua suurem­maksi ja moni työn­ha­kija miet­tii, mitä yksi­löl­li­selle palve­lulle tulee käymään. Kokoo­mus uskoo, että jokai­sen ihmi­sen tilanne on yksi­löl­li­nen, ja siksi tarjo­tun avun täytyy olla sitä myös. Siksi kokoo­mus esit­tää työvoi­ma­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mista edel­leen 20 miljoo­nalla eurolla.

Toteu­te­taan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­val­mis­te­luna laati­mat ehdo­tuk­set sovel­tu­vin osin

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö julkaisi 14.8.2020 muis­tion julkista taloutta vahvis­ta­vista työl­li­syy­suu­dis­tuk­sista, joilla työl­li­syys kasvaa 60 000 ihmi­sellä. Kokoo­muk­sen mielestä valtio­va­rain­mi­nis­te­riön esit­tä­mien työl­li­syys­toi­mien ikään­ty­nei­den sekä palve­lui­den ja työt­tö­myy­se­tuuk­sien koko­nai­suu­det ovat toteu­tet­ta­vissa.

Kaiken­lai­nen syrjintä työelä­mässä on yksi­se­lit­tei­sesti väärin. Jokai­sella on oltava kannus­ti­met kyky­jensä ja jaksa­mi­sensa mukaan olla osal­li­sena työelä­mää niin pitkään, kun oma jaksa­mi­nen riit­tää. Ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­vistä tulee luopua porras­te­tusti, sillä järjes­telmä lähet­tää väärän signaa­lin ikään­ty­neille työn­te­ki­jöille. Lisäksi on selvi­tet­tävä mahdol­li­suus niin sanot­tuun Singa­po­ren malliin, jossa osae­läk­keen maksa­mi­nen tulisi mahdol­li­seksi. Näin jokai­nen voisi omien mahdol­li­suuk­siensa mukaan olla mukana työelä­mässä mahdol­li­sim­man pitkään.

Myös aikuis­kou­lu­tus­tu­kea ja opin­to­tu­kea on syytä kehit­tää, mutta näiden osalta kokoo­mus ei toteut­taisi VM:n muis­tion esityk­siä.

Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla

Kokoo­mus esit­tää, että mielen­ter­vey­teen luodaan perus­ta­son palve­lu­ra­kenne tera­pia­ta­kuulla. Masen­nus ja mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat nous­seet suurim­maksi syyksi työky­vyt­tö­myy­delle. Tera­pia­ta­kuulla varmis­te­taan jokai­sen mahdol­li­suus nope­aan lyhyt­te­ra­pi­aan pääsyyn helposti. Vuonna 2019 Suomessa oli kansa­lais­aloit­teen teki­jöi­den mukaan noin 58 000 henki­löä työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä mielen­ter­vey­den häiriöi­den vuoksi. Tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­sen käyn­nis­tä­mi­seen vara­taan 35 miljoo­naa euroa.

Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa aidosti vahvis­tava Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­uu­dis­tus

Perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja

Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­mak­sut nousi­si­vat nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Tämä kannus­taa pien­ten lasten vanhem­pia työn­te­koon. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Aikai­sella varhais­kas­va­tuk­sen piiriin pääsyllä on tutki­tusti suurin myön­tei­nen vaiku­tus lapsen kehi­tyk­seen ja koulu­tuk­sen yhden­ver­tai­suu­teen. Yhden­ver­tais­ten mahdol­li­suuk­sien tarjoa­mi­sessa varhais­kas­va­tus on yksi tärkeim­piä keinoja. Kokoo­mus ehdot­taa varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista 30 miljoo­nalla eurolla.

Varhais­kas­va­tuk­sen palve­lui­den kysyn­nän kasvu on heiken­tä­nyt varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nan riit­tä­vyyttä. Kokoo­mus ehdot­taa tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mistä varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jille ongel­man ratkai­se­mi­seksi. Jokai­sella lapsella tulee olla oikeus turval­li­seen ja riit­tä­vään opetuk­seen.

2.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja (työl­li­syys­vai­ku­tus 40 000) 

Tehdään ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­tus­malli

Kokoo­mus esit­tää ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van uudis­ta­mista siten, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Jopa 60 prosent­tia työt­tö­myys­jak­soista päät­tyy ensim­mäis­ten kolmen kuukau­den aikana.

Tuen paran­ta­mi­nen ensim­mäis­ten tuki­kuu­kausien aikana paran­taa muutos­tur­vaa ja helpot­taa myös tyyty­mät­tö­män työn­te­ki­jän hakeu­tu­mista uusiin haas­tei­siin. Työvoi­man parempi liik­ku­vuus paran­taa yleistä tuot­ta­vuus­ke­hi­tystä. Kyse­ly­tut­ki­mus­ten mukaan suoma­lais­ten enem­mistö kannat­taa työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mista.

Vahvassa suhdan­ne­ti­lan­teessa kestol­taan pitkä ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva heiken­tää työl­lis­ty­mistä. Yrityk­sissä rapor­toi­daan laajasti akuu­tista työvoi­ma­pu­lasta. Valmis­teilla olevat toimi­tuk­set ja inves­toin­nit uhkaa­vat jäädä teke­mättä. Tämän seurauk­sen koko kansan­ta­lou­den suori­tus­kyky heik­ke­nee. Vahvan suhdan­ne­ti­lan­teen perus­teella ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kestoa tulisi porras­tuk­sen lisäksi lyhen­tää sadalla päivällä. Samalla palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien määrä seit­se­mään.

Muute­taan työt­tö­myys­turva kannus­ta­vaksi

Työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mia tulee paran­taa useilla keinoilla. Työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­set heiken­tä­vät kannus­teita ottaa työtä vastaan, mikä taas heiken­tää työl­li­syyttä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­myys­tur­van palaut­ta­mista vuoden 2019 tasolle.

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, joka kannus­taa asumaan edul­li­sem­min ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea. Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään edul­li­sem­paa asun­toa.

Ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jossa pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja määri­tel­lään uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan.

Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­saa 900 euroon

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 681,30 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka on toteu­tet­ta­vissa valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Noste­taan opin­to­tuen tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla

Opin­to­tuen koko­nai­suu­den tehtävä on turvata päätoi­mi­sesti opis­ke­le­van toimeen­tu­loa. Opis­ke­lija voi halu­tes­saan paran­taa toimeen­tu­lo­aan työs­ken­te­le­mällä. Tulo­ra­jo­jen ylit­tä­vät tulot kuiten­kin leik­kaa­vat opin­to­tu­kea jo erit­täin mata­lilla tulo­ta­soilla. Halli­tus aikoo korot­taa tulo­ra­joja 25 prosen­tilla määrä­ai­kai­sesti vuodeksi. Kokoo­mus ehdot­taa, että opis­ke­li­joi­den mahdol­li­suutta naut­tia ahke­ruu­den hedel­mistä paran­ne­taan pysy­västi ja riit­tä­västi nosta­malla tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla.

2.4 Pienen­ne­tään vero­kii­laa (työl­li­syys­vai­ku­tus 9 000 - 12 000)

Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä

Kokoo­mus esit­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista Ruot­sin tasolle. Koko kansan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä sadan euron omavas­tuu­osuus pois­te­taan ja mahdol­lis­te­taan vähen­nyk­sen hyödyn­tä­mi­nen suoraan palve­lun kulut­ta­ja­hin­nassa. Palve­lun­tar­joaja hakisi puut­tu­van summan verot­ta­jalta proses­silla, jossa vähen­nys­kel­poi­suu­den kritee­rit tarkis­te­taan.

Kokoo­mus esit­tää myös Sitran mallin mukaista yli 75-vuotiaille kohden­tu­vaa parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Veron­ke­ven­nys­ten työl­li­syys­vai­ku­tuk­set

Suomessa on EU-maiden korkeim­piin kuulu­vat veroas­teet ja kireim­piin lukeu­tuva vero­tuk­sen progres­sio, jotka heiken­tä­vät ahke­ruu­den kannus­ti­mia. Tämä myös heiken­tää yritys­temme mahdol­li­suuk­sia rekry­toida Suomeen parhaita kansain­vä­li­siä osaa­jia eri aloilta.

Vero­kii­laan luetaan vero­jen lisäksi vero­luon­tei­set maksut sekä vero­tuk­sen raken­teet, jotka heiken­tä­vät työn teke­mi­sen kannus­teita. Partu­riy­rit­täjä joutuu leik­kaa­maan Suomessa neljän asiak­kaansa hiuk­set ostaak­seen itsel­leen yhden vastaa­van hius­ten­leik­kuun ansait­se­mil­laan lisä­tu­loilla. Korkea vero­kiila ohjaa ihmi­siä työs­ken­te­le­mään vähem­män ja teke­mään sellai­sia töitä kotona itse, jotka ilman vero­kii­laa ostet­tai­siin palve­luna työl­lis­tä­viltä yrityk­siltä.

Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun staat­ti­sen lasken­ta­mal­lin mukaan 800 miljoo­nan euron veron­ke­ven­nys madal­taa tuntu­vasti vero­kii­laa ja mahdol­lis­taa Suomessa toimi­ville yrityk­sille lähes 9 000 uuden ihmi­sen työl­lis­tä­mi­sen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja veron­ke­ven­nys­ten vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen on esitelty kappa­leessa yksi.

3. Kestä­vän kasvun Suomi

Julki­nen talous pelas­te­taan vain vireällä kansan­ta­lou­della: työllä, tule­vai­suu­den uskolla ja halulla raken­taa uutta. Enem­män kuin leik­kauk­sia tai veron­ko­ro­tuk­sia, tarvit­semme kasvua ja toivoa parem­masta huomi­sesta. Eili­sestä ei ole pakko pelas­taa kaik­kea.

Koro­na­krii­sin jälkeen tuot­ta­vuus on saatava kasvuun. Kyse on yhtäältä TKI-panos­tuk­sien lisää­mi­sestä, mutta kasva­vat resurs­sit valu­vat hukkaan, jos emme onnistu talou­den raken­tei­den uudis­ta­mi­sessa. 

Kokoo­mus haluaa tehdä Suomesta taas houkut­te­leva kohteen kannat­ta­ville inves­toin­neille ja yritys­toi­min­nalle. Työmark­ki­noita on uudis­tet­tava ja liik­ku­vuutta lisät­tävä. Työn ja teki­jän on löydet­tävä toisensa nopeam­min. Luovuu­delle ja riski­no­tolle on annet­tava tilaa pois­ta­malla mark­ki­noille tulon esteitä, avaa­malla mark­ki­noita ja purka­malla tukah­dut­ta­vaa byro­kra­tiaa.

Yrityk­sillä ja yrit­tä­jillä on oltava mahdol­li­suus uuteen alkuun ilman kohtuu­tonta ponnis­te­lua. Konkurs­siin joutu­neen yrit­tä­jän on voitava työl­lis­tää itsensä uudel­leen mahdol­li­sim­man pian myös yrit­tä­jänä. Ihmis­ten toime­liai­suutta ei saa tukah­dut­taa jonkin liike­toi­min­nan epäon­nis­tu­mi­seen.

Valtio ei voi, eikä sen kuulu vali­koida tule­vai­suu­den menes­ty­jiä. Polii­tik­ko­jen ei tule ryhtyä riski­si­joit­ta­jiksi veron­mak­sa­jien rahoilla. Tehot­to­mien yritys­tu­kien karsi­mista on jatket­tava.

Ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa tarvit­semme toivoa repi­vien ääri­päi­den sijaan. Keskus­te­lua on hallin­nut pelko joko siitä, ettei­vät poliit­ti­set päät­tä­jät pysty teke­mään riit­tä­västi ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seksi tai siitä, että ihmis­ten arki muut­tuu kohtuut­to­man vaikeaksi. 

Kokoo­muk­sen mielestä yksit­täistä ihmistä ei tule syyl­lis­tää ilmas­ton­muu­tok­sesta. Ilmas­ton­muu­tos on ennen kaik­kea globaali haaste, joka ratkais­taan järjes­tel­mä­ta­solla ja tekno­lo­gian edis­ty­mi­sellä. Talous­kas­vua ja ilmas­ton­muu­tok­sen vastaista työtä ei tule aset­taa vastak­kain. Pääs­töjä voi vähen­tää hanka­loit­ta­matta ihmis­ten elämää ja rajoit­ta­matta talous­kas­vua.

Ilmas­ton­muu­tos, yhdessä luon­non kanto­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen kanssa, ovat ihmis­kun­nan suurim­mat haas­teet tällä vuosi­sa­dalla. Ilmas­to­toi­missa lähi­vuo­sien tärkein teko on viedä EU:n yhtei­nen ilmas­to­pa­ketti järke­vässä muodossa läpi. 

Kokoo­mus on kannat­ta­nut ja kannat­taa EU:n roolin vahvis­ta­mista globaa­lina ilmas­to­joh­ta­jana. Olemme sitou­tu­neita EU:n 55 prosen­tin pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tee­seen. Suomen tulee kasvaa kestä­västi ja edis­tää sellaista Euroop­paa, joka on talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä. 

Yhtei­sen pääs­tö­hin­noit­te­lun vahvis­tu­mi­nen EU:n pääs­tö­kau­pan muodossa on ollut tämän vuosi­sa­dan tärkein ilmas­to­teko. Ilmas­to­toi­missa on syytä painot­taa ympä­ris­tö­vas­tuun yhdis­tä­mistä mark­ki­na­ta­lou­teen. Se tapah­tuu ensi­si­jai­sesti pääs­tö­jen hinnoit­te­lulla ja tekno­lo­gia­neut­raa­lilla ohjauk­sella. Mikro­ma­na­gee­raa­vaa ylisään­te­lyä ja pouk­koi­lua vierok­summe.

Olemme määrä­tie­toi­sesti siir­tä­neet vero­tuk­sen pain­opis­tettä pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Viime vaali­kau­della säädet­tiin myös kivi­hii­len kiel­to­laki kokoo­muk­sen aloit­teesta. EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nismi on alka­nut toimi­maan ja sitä on järke­vää vahvis­taa ja laajen­taa.

Ennen viime edus­kun­ta­vaa­leja kahdek­san edus­kun­ta­ryh­mää sitou­tui yhtei­siin ilmas­to­ta­voit­tei­siin ja sitou­duimme teke­mään oman osamme, jotta ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen saadaan rajoi­tet­tua 1,5 astee­seen. Kulu­van vaali­kau­den aiem­missa vaih­toeh­to­bud­je­teis­samme olemme esit­tä­neet muun muassa ener­gia­ve­ro­tuk­sen raken­teen muut­ta­mista pääs­töt­tö­myyttä tuke­vaan suun­taan siten, että teol­li­suu­den sähkö­vero viedään EU-mini­miin ja lämpö­pum­put sekä data­kes­kuk­set siir­re­tään alim­paan vero­luok­kaan. Olemme tyyty­väi­siä, että vuoden 2022 talous­ar­viossa halli­tus viimein toteut­taa nämä esityk­set.

Nyt tärkein koti­mai­nen ympä­ris­tö­teko olisi luvi­tuk­sen suju­voit­ta­mi­nen yrityk­sille, jotta vihreät inves­toin­nit saadaan vauh­tiin. Suomessa kestää liian kauan inves­toin­ti­pää­tök­sen jälkeen saada hanke maaliin. Tarvit­semme suju­vam­paa luvi­tusta sekä käsit­te­ly­ai­ka­ta­kuun, mutta nyt halli­tuk­sen suunta on päin­vas­tai­nen. Tästä ei kiitä ilmasto eikä suoma­lais­ten elin­ta­son kasvu.

3.1 Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta 200 miljoo­nalla eurolla

Pärjä­täk­seen globaa­lissa kilpai­lussa Suomen on pienenä maana panos­tet­tava tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan (TKI). Ilman riit­tä­viä panos­tuk­sia osaa­mi­seen, ei synny kestä­vää talous­kas­vua. Kokoo­mus esit­tää, että TKI-panos­tus­ten tasoa vahvis­te­taan 200 miljoo­nalla eurolla tinki­mättä julki­sen talou­den kestä­vyy­destä.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut toimen­pi­tei­siin, joilla Suomen TKI-panok­set noste­taan neljään prosent­tiin suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vuoteen 2030 mennessä. Julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin yhteen­las­ket­tu­jen vuotui­sen TKI-panok­sien tulisi tavoit­teen mukaan kasvaa noin 600 miljoo­naa euroa vuodessa. Julki­sen rahan osuus tästä on 200 miljoo­naa. Kaksi kolmas­osaa tarvit­ta­vista panok­sista on saatava yksi­tyi­seltä sekto­rilta. Yhtei­sen tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ratkais­taan siis ennen kaik­kea yksi­tyi­sellä sekto­rilla.

Myös halli­tus ilmoit­taa sitou­tu­neensa TKI-panos­ten neljän prosen­tin tavoit­tee­seen. Julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tan mukaan halli­tuk­sen keskei­nen tavoite julki­sen talou­den velka­suh­teen kasvun vakaut­ta­mi­seksi on nime­no­maan talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen TKI-inten­si­teet­tiä nosta­malla. Herää kysy­mys, miksi halli­tus ei ole tehnyt päätök­siä tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi.

Halli­tus olisi voinut vahvis­taa TKI-rahoi­tusta jo 2022 talous­ar­viossa prio­ri­soi­malla menoja. Sen ainoa uudis­tus on yritys­ten määrä­ai­kai­sen T&K-verovähennysoikeuden prosen­tu­aa­li­nen jyrken­tä­mi­nen. T&K-verovähennyksen uudis­ta­mi­nen budjet­ti­rii­hessä kuiten­kin epäon­nis­tui halli­tuk­sen oman­kin arvion mukaan ja jäi vail­li­nai­seen muotoon, joka sovel­tuu vain julki­silta toimi­joilta ostet­tuun tutki­mus­työ­hön. Halli­tuk­sen esityk­sen mukaan vähen­nys­ta­son muutok­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen on noin 19 miljoo­naa euroa. 200 miljoo­naan euron lisäyk­seen jää vielä kirit­tä­vää.

Vaikut­ta­vuus syntyy riit­tä­västä, mutta myös pysy­västä ja enna­koi­ta­vasta TKI-rahoi­tuk­sen tasosta. Halli­tus ratkoo ongel­maa vain purk­ka­pai­kalla. Rahoi­tus vaikut­taa kasva­van vuonna 2022, mutta tämä tapah­tuu määrä­ai­kai­sella rahoi­tuk­sella ja pääosin EU:n elpy­mis­vä­li­neen saan­nolla. Osana vuoden 2023 370 miljoo­nan euron leik­kaus­lis­taa halli­tus aikoo vähen­tää Suomen Akate­mian pysy­vää tutki­mus­ra­hoi­tusta 35 miljoo­naa euroa. Veik­kauk­sen tulo­jen vähe­ne­mi­sen halli­tus kompen­soi määrä­ai­kai­sesti.

Kautensa loppuun mennessä halli­tus on nykyi­sen suun­ni­tel­mansa mukaan leik­kaa­massa pysy­vää tieteen rahoi­tusta yhteensä yli 100 miljoo­naa euroa. Vastoin lupauk­sia TKI-panos­ten pysyvä ratkaisu on jäämässä koko­naan seuraa­valle halli­tuk­selle.

Kuva 8, Lähde: Suomen Akate­mian tilin­pää­tök­set 2016–2020, julki­sen talou­den suun­ni­telma 2022–2025
Suomen Akate­mian kautta jaet­ta­van RRF-rahoi­tuk­sen määrä on enin­tään 95 M€. Taso tarken­tuu kesällä 2022.

Kokoo­mus esit­tää TKI-määrä­ra­ho­jen lisää­mistä 100 miljoo­naa euroa joka vuosi kymme­nen vuoden ajan. Ensi vuodelle pysy­vää rahoi­tusta kohden­ne­taan Busi­ness Finlan­dille 55 miljoo­naa euroa uudis­ta­viin inno­vaa­tio­tu­kiin. Suomen Akate­mian pysy­vää rahoi­tusta tulee vahvis­taa 35 miljoo­naa euroa joka vuosi.

Vuodelle 2022 kokoo­mus esit­tää Suomen Akate­mian määrä­ra­ha­li­säys­ten kohden­ta­mista nuor­ten tutki­joi­den työuran alku­pää­hän. Kokoo­mus esit­tää myös yliopis­tol­lis­ten sairaa­loi­den valtion tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen (VTR) osuu­den nosta­mista takai­sin 90-luvun tasolle 10 miljoo­nan euron panos­tuk­sella, jotta vahvis­tamme lääke­tie­teel­listä huip­pu­tut­ki­musta.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa pysy­vän TKI-vero­kan­nus­ti­men, jolla tavoi­tel­laan noin 100 miljoo­nan euron lasken­nal­lista vaiku­tusta. Kokoo­mus korjaisi halli­tuk­sen vähen­nyk­sen keskei­siä puut­teita. Halli­tuk­sen säätämä vähen­ny­soi­keus kohdis­tuu ainoas­taan julki­selta sekto­rilta ostet­tuun palve­luun. Ratkaisu rajaa ulko­puo­lelle suurim­man osan yritys­ten teke­mästä TKI-toimin­nasta, eikä siten tuota toivot­tuja tulok­sia.

Kokoo­mus ehdot­taa asian­tun­ti­joi­den suosi­tus­ten mukaista pysy­vää ja laajaa vero­kan­nus­tinta. Siinä yrityk­sen oma tai yrityk­sen hank­kima tutki­mus- ja kehi­tys­toi­minta kuuluu laajasti tuen piiriin siinä missä julki­selta sekto­rilta ostettu tutki­mus.

Keskei­nen puute halli­tuk­sen esityk­sessä on, että vero­kan­nus­tin on määrä­ai­kai­nen. TKI-hank­keet inno­vaa­tiosta mark­ki­noille murtau­tu­mi­seen voivat viedä helposti kymme­nen­kin vuotta. Väliai­kai­nen tuki ei kannusta pitkä­jän­teis­ten kehi­tys­hank­kei­den toteut­ta­mi­seen. Kokoo­mus ehdot­taa vero­kan­nus­ti­mesta pysy­vää väli­nettä. Pysy­vänä toteu­tet­tava laaja vero­kan­nus­tin, joka huomioi myös alku­vai­heen yrityk­set, kannus­taa pitkä­jän­tei­siin TKI-panos­tuk­siin. Inves­toin­ti­pää­tös­ten kannalta keskeistä on, että vero­tus on ennus­tet­ta­vaa.

Kuva 9, Lähde: OECD

3.2 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero

Autoilu on suurelle osalle suoma­lai­sista arjen sane­lema vält­tä­mät­tö­myys. Autolla käydään töissä, harras­tuk­sissa, kaupoilla ja suku­lai­sia tapaa­massa. LVM:n ennus­teen (2021) mukaan autoi­lun liiken­ne­suo­rit­teen merkit­tävä vähe­ne­mi­nen tule­vina vuosi­kym­me­ninä ei ole vaka­vasti otet­tava skenaa­rio Suomessa - edes kunnian­hi­mois­ten pääs­tö­ta­voit­tei­den kanssa. Henki­löt ja tonnit liik­ku­vat kumi­pyö­rillä jatkos­sa­kin.

Kokoo­mus katsoo, ettei kumi­pyö­rä­lii­kenne itses­sään ole ongelma – se on osa suju­vaa liiken­nettä. Ongelma on sen aiheut­ta­mat pääs­töt. Maan­tie­lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tärkeää ja erit­täin keskei­nen osa Suomen ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että sähköä tai biopolt­toai­netta käyt­tävä ajoneuvo olisi suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto jo tämän vuosi­kym­me­nen kuluessa.

Kokoo­muk­sen mielestä keskei­sin keino pääs­tö­vä­hen­nyk­siin pyrki­mi­sessä on kannus­taa suoma­lai­sia päivit­tä­mään ajoneu­vonsa uudem­paan ja vähä­pääs­töi­sem­pään malliin, ei autoi­li­joi­den maksu­taa­kan lisää­mi­nen veron­ko­ro­tuk­sin tai ruuh­ka­mak­suin. Suomen auto­kanta on euroop­pa­lai­sit­tain tarkas­tel­tuna verrat­tain iäkäs. Sen uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi kokoo­mus haluaa asteit­tain luopua auto­ve­rosta. 

Kokoo­mus kompen­soisi auto­ve­ron pois­ton osit­tain ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa uusille alem­malla verolla hanki­tuille autoille pääs­tö­pai­no­te­tusti sekä myön­tei­sellä vaiku­tuk­sella koko­nais­ve­ro­ker­ty­mään. Ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­ron progres­siota kiris­te­tään siten, että se suosii vähä­pääs­töi­siä autoja.

Uudet autot ovat sekä turval­li­sem­pia että vähä­pääs­töi­sem­piä kuin vanhat. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa suoma­lai­sia hank­ki­maan vanhoja suuri­pääs­töi­siä tuon­ti­au­toja. Auto­ve­ron pois­ta­mi­sen seurauk­sena kasva­neen koti­mai­sen auto­kau­pan arvon­li­sä­ve­ro­tuotto jäisi Suomeen. 

3.3 Paran­ne­taan vien­ti­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä pois­ta­malla väylä­mak­sut koko­naan

Suomi on vien­ti­ve­toi­nen kansan­ta­lous, jonka hyvin­vointi pohjau­tuu kilpai­lu­ky­kyi­seen vien­ti­teol­li­suu­teen ja ulko­maan­kaup­paan. Suomi on logis­ti­sesti Manner-Euroo­pasta tarkas­tel­tuna syrjäi­nen reuna­ta­lous, jonne on rajoi­te­tusti logis­ti­sia väyliä. On siis elin­tär­keää, että vien­ti­ve­toi­nen talou­temme ei itse säädä vien­tiä rasit­ta­vaa lain­sää­dän­töä. Laiva­lii­kenne on keskei­nen osa maamme huol­to­var­muutta ja kilpai­lu­ky­kymme korvaa­ma­ton kivi­jalka.

Kokoo­mus katsoo, että väylä­mak­su­jen pois­ta­mi­sella olisi merkit­tävä vaiku­tus maamme kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi. Väylä­mak­sun maksa­vat yrityk­set meri­rah­tien yhtey­dessä lisä­kus­tan­nuk­sena. Kaik­ki­aan maksut kustan­ta­vat noin 51 miljoo­naa euroa vuodessa. Esimer­kiksi Viro on pois­ta­nut väylä­mak­sunsa koko­naan koro­na­krii­sin yhtey­dessä paran­taak­seen omaa kilpai­lu­ky­ky­ään.

3.4 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus

Moni­muo­toi­nen luonto on edel­ly­tys paitsi eliöi­den myös ihmis­ten elämälle. Ilmas­ton, puhtai­den vesis­tö­jen ja moni­muo­toi­sen luon­non vaali­mi­nen vaatii kaik­kien yhteis­kun­nan sekto­rei­den osal­lis­tu­mista.

Suomen luon­toon kuulu­vien lajien suojelu on vastuul­lamme. Suomen alku­pe­räis­la­jis­toa onnis­tumme suoje­le­maan torju­malla tehok­kaasti haital­lis­ten vieras­la­jien leviä­mistä. Hyön­teis­ten häviä­mistä hidas­tamme yllä­pi­tä­mällä ja kehit­tä­mällä niille tärkeitä elinym­pä­ris­töjä myös taajama- ja kaupun­kia­lueilla. Tarjoamme aktii­vi­sesti ihmi­sille neuvon­taa koti­pi­ho­jen kehit­tä­mi­seen tässä tarkoi­tuk­sessa. Jotta Suomen ainoa koto­pe­räi­nen nisä­käs, saimaan­norppa, onnis­tu­taan säilyt­tä­mään, tulisi verk­ko­ka­las­tuk­sen rajoi­tuk­sia laajen­taa sen pesi­mä­alueilla. 

Saaris­to­me­ren valuma-alue on Suomen viimei­nen hots­pot-alue Itäme­ren suoje­lu­ko­mis­sio Helco­min listalla. Eräi­den Puolan ja Tans­kan aluei­den ohella Lounais-Suomi on koko Itäme­ren suurim­pia fosfo­rin ja typen valu­man lähteitä. Suomen­lah­della maata­lou­den hallit­se­man haja­kuor­mi­tuk­sen osuus ei-luon­nol­li­sista lähteistä on kolme neljäs­osaa fosfo­ri­pääs­töissä ja kaksi kolmas­osaa typpi­pääs­töissä. Saaris­to­merta vaivaa­vat ravin­ne­vir­rat eivät ole vähen­ty­neet lain­kaan ja nämä ravin­teet tule­vat valtao­sin Suomesta. 

Maata­lou­den ravin­ne­vir­toi­hin liit­ty­viä tukia ja sään­töjä hallit­see EU:n yhtei­nen maata­lous­tu­ki­jär­jes­telmä CAP. Suomen maata­lous­po­li­tii­kan tule­vien vuosien monet kysy­myk­set ratko­taan­kin valmis­te­lussa olevassa Suomen CAP-suun­ni­tel­massa. Meidän tulee hakea entistä voimak­kaam­min ratkai­suja, joilla voidaan paran­taa niin ympä­ris­tön tilaa kuin tuot­ta­jien asemaa ja maata­lou­den kannat­ta­vuutta. 

Vesien­suo­je­lun keinoja pitää edis­tää tehok­kaasti ja alueel­li­set erityis­piir­teet huomioi­den. CAPin kautta voidaan nyt vaikut­taa joihin­kin ratkai­se­viin toimiin. Ravin­ne­kier­ron kannalta teho­kasta olisi saada käsit­te­lyn piiriin sika- ja siipi­kar­ja­ti­lo­jen lanta. Pelloilla keskeistä on sitoa sinne jo kerty­neet ravin­teet pitkä­ai­kai­sesti maahan. CAP-suun­ni­tel­massa kier­to­ta­lou­den edis­tä­mi­sen toimen­pi­de­va­li­koi­maa pitäisi laajen­taa siten, että lannan­le­vi­tyk­sen tuke­mi­sen rinnalla tulisi edis­tää voimak­kaam­min maan­pa­ran­nus­kui­tu­jen käyt­töä. Toimiin tarvi­taan myös vahvem­paa alueel­lista kohden­ta­mista.

3.5 Vauh­di­te­taan teol­li­suu­den vähä­hii­li­tie­kart­toja

Eri teol­li­suu­de­na­lat ovat toteut­ta­neet omia vähä­hii­li­tie­kart­to­jaan menes­tyk­sek­käästi. Puhdas ja moderni teol­li­suus on Suomelle tärkeä kilpai­lu­ky­ky­te­kijä. Vihreä teol­li­suus luo vaurautta ja työtä Suomeen sitä enem­män, mitä parem­min vihreässä siir­ty­mässä onnis­tu­taan. Kokoo­mus haluaa tukea ja vauh­dit­taa tätä kehi­tystä. Valtion tase tulee lait­taa töihin mark­ki­naeh­toi­sin ratkai­suin. Kunnian­hi­moi­nen ilmas­to­po­li­tiikka on kunnian­hi­moista kasvu­po­li­tiik­kaa.

Teol­li­suus­si­joi­tuk­sen tarkoi­tuk­sena on tukea kasva­van teol­li­suu­den tarpeita, mutta sen kyky toimia on rajoit­tu­nut. Samaan aikaan Ilmas­to­ra­hasto on jokseen­kin irral­li­nen ja eril­li­nen sekä erit­täin pieni koko­nai­suus elin­kei­no­po­li­tii­kan uudis­ta­vien meka­nis­mien koko­nai­suu­dessa. Siksi kokoo­mus ehdot­taa, että Ilmas­to­ra­hasto yhdis­te­tään Teol­li­suus­si­joi­tuk­sen kanssa skaa­lae­tu­jen saavut­ta­mi­seksi. Lisäksi pääomi­te­taan Teol­li­suus­si­joi­tusta valtion omai­suu­della 200 miljoo­nalla, jolla tuetaan toimia­lo­jen vähä­hii­li­tie­kart­to­jen toteu­tu­mista finans­si­si­joi­tuk­silla.

3.6 Laite­taan koko Suomi kuntoon

Kokoo­mus edis­tää asumista ja liiken­nettä tuke­vien paikal­lis­ten hank­kei­den toteut­ta­mista Koko Suomi kuntoon -pake­tilla, johon vara­taan valtion omai­suu­den järjes­te­lyissä rahoi­tusta 500 miljoo­naa euroa. Valtio osal­lis­tuu sellais­ten kaupun­kien ja kuntien hank­kei­den rahoi­tuk­seen, jotka tuki­si­vat kestä­vää liik­ku­mista ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista.

Osa rahoi­tuk­sesta tulisi suun­nata jaet­ta­vaksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­sissä MAL-neuvot­te­luissa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on lisä­ra­hoi­tuk­sella turvata, että kaupun­git ja koko Suomi menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat ympä­ris­tön kannalta kestä­västi.

3.7 Pääomi­te­taan nopeita junayh­teyk­siä kahdella miljar­dilla

Miljar­di­luo­kan hyötyjä ei synny ilman miljar­di­luo­kan inves­toin­teja. Koko Suomessa on tarve nopeut­taa ja paran­taa keskei­siä yhteyk­siä. Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta siir­ret­täi­siin hankeyh­tiöi­hin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä. 

Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä rato­jen toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don. 

3.8 Panos­te­taan suju­vaan liiken­tee­seen ja riit­tä­vään asun­to­tuo­tan­toon

Suur­ten kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­toa on edis­tet­tävä asumi­sen hinta­ta­son nousun hidas­ta­mi­seksi. Kohtuul­li­seen hinta­ta­soon on nimit­täin vain yksi kestävä lääke: kysyn­tää vastaava asun­to­jen tarjonta. Kasva­villa kaupun­ki­seu­duilla riit­tävä asun­to­tuo­tanto edel­lyt­tää myös valtion toimen­pi­teitä. Kokoo­mus haluaa, että valtio osal­lis­tuu asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen.

Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta on suosi­tel­lut rahas­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varo­jen käyttö mahdol­lis­taisi asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­lo­jen purka­mi­sen.

3.9 Uudis­te­taan asumis­tuki

Suomi tarvit­see toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Toimi­vat asun­to­mark­ki­nat pitä­vät osal­taan talou­den rattaat pyöri­mässä. Kokoo­muk­sen mielestä asun­to­mark­ki­nat kaipaa­vat lisää kilpai­lua ja tarjon­taa varsin­kin kasvu­kes­kuk­siin, joissa kysyntä uusille asun­noille on kaik­kein suurin. Vastaa­vasti asun­to­mark­ki­noi­den tarpee­tonta sään­te­lyä ja byro­kra­tiaa olisi perus­tel­tua vähen­tää. 

Asumista tuetaan Suomessa useilla tuki­muo­doilla. Suoraa tukea on muun muassa ylei­nen asumis­tuki, epäsuo­raa taas erilai­set tont­ti­sub­ven­tiot sekä kuntien ja ARA:n tukema asun­to­tuo­tanto. Tuki­jär­jes­telmä kaipaisi laaja­mit­taista läpi­va­lai­sua ja eri tuki­me­ka­nis­mien vaikut­ta­vuu­den kriit­tistä arvioin­tia. Kasvat­taako yhteis­kun­nan tuki tehok­kaasti asumi­sen laatua? Tai vähen­tääkö se asumi­sen hintaa?

Suomessa on arvioi­tava uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukia tarvi­taan. Suorat asumi­sen tuet ovat kasva­neet kaksin­ker­tai­siksi vain hieman yli kymme­nessä vuodessa. Voiko asumi­sen laadun sanoa kasva­neen vastaa­vasti?

Suora asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Monista hyvistä ominai­suuk­sis­taan huoli­matta ylei­nen asumis­tu­kien koko­nai­suus muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä, nostaa yleistä vuokra­ta­soa mark­ki­noista riip­puen ja kohdis­taa osin yhteis­kun­nan tukea sellai­seen asumi­seen, johon yhteis­kun­nan tukea on vaikea perus­tella.

Suoria asumi­sen tukia makse­taan halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­sen mukaan ensi vuonna yli 2,3 miljar­dia euroa. Ylei­sen asumis­tuen menot ovat kaksin­ker­tais­tu­neet vain hieman yli kymme­nessä vuodessa. Kelan tilas­to­jen mukaan muiden kuin opis­ke­li­ja­ruo­ka­kun­tien yleistä asumis­tu­kea saavien ruoka­kun­tien luku­määrä on kasva­nut vuodesta 2014 yli 50 000 ruoka­kun­nalla vuoteen 2019. Tuki­me­no­jen kasvu on nykyi­sel­lään kestä­mät­tö­missä uomissa - järjes­telmä vaatii remont­tia.

Opis­ke­li­joi­den siirto ylei­seen asumis­tu­keen vaikut­taa jälki­kä­teen tarkas­tel­tuna vaikealta perus­tella. Opis­ke­li­joi­den saamat asumi­sen tuet ovat kasva­neet vuodesta 2016 noin 260 miljoo­nalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

On vaikea perus­tella, miksi neljän­nes­mil­jar­din tuki opis­ke­li­joi­den asumi­seen olisi muita keinoja parem­paa yhteis­kun­nan tukea laaduk­kaa­seen koulu­tuk­seen. Yksiöissä asumi­nen on yleis­ty­nyt voimak­kaasti samalla, kun solua­sun­to­jen asumis­paik­koja on vapaana ympäri Suomen. Tuki­me­no­jen kasvu on kohdis­tu­nut yksiöissä asuville, kun opis­ke­li­ja­pa­ris­kun­nille tai yhtei­söl­li­sissä asumis­muo­doissa asuvilla se on jopa pienen­ty­nyt. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan opis­ke­li­joi­den työs­sä­käynti ei ole vähen­ty­nyt vuoden 2015 jälkeen – ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den työs­ken­tely on jopa hieman yleis­ty­nyt. Opis­ke­li­jan kannalta tuki­jär­jes­telmä ei ole ennus­tet­tava, kun opin­to­tu­keen ja asumis­li­sään sovel­le­taan eri tulo­ra­joja.

4. Sivis­tyk­sen Suomi

Laaja-alai­nen sivis­tys ja korkea­ta­soi­nen osaa­mi­nen muodos­ta­vat perus­tan sille, että Suomi voi tule­vai­suu­des­sa­kin olla kestävä, hyvin­voiva ja uudis­tuva maa. Vapau­den ja vastuun yhteis­kunta on mahdol­li­nen vain yhdis­tyes­sään katta­vaan yleis­si­vis­tyk­seen. Suoma­lai­sen sivis­ty­saat­teen pohjalta maahamme on luotu vahva inhi­mil­li­nen pääoma ja maail­man parhaim­piin kuuluva koulu­tus­jär­jes­telmä. Monet suoma­lai­set tieteen ja taiteen teki­jät ovat hyvän koulu­tuk­sen myötä nous­seet maail­man arvos­te­tuim­pien jouk­koon.

Suurin osa Suomen lapsista ja nuorista tulee aikui­suu­teen hyvillä tiedoilla ja taidoilla varus­tet­tuina, valmiina omaeh­toi­seen elämään ja siihen liit­ty­viin vastui­siin. Jokai­nen lapsi ja nuori yksi­lönä ansait­see näky­män tule­vai­suu­teen, jossa omalla toimin­nalla pystyy tavoit­te­le­maan unel­mi­aan. Suoma­lai­set nuoret ovat avara­kat­sei­sia, uteliaita ja kansain­vä­li­siä.

Toisaalta moni nuori menet­tää otteensa ja ajau­tuu vaikeuk­siin. Joka kahdek­sas poika ei perus­kou­lun päät­teeksi osaa lukea, kirjoit­taa eikä laskea kunnolla. Tätä ei saa hyväk­syä. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon vahvis­ta­mi­seksi koko koulu­tus­po­lun pysyvä ja riit­tävä perus­ra­hoi­tuk­sen taso tulee turvata ja siir­tyä pois määrä­ai­kai­sesta hanke­ra­hoi­tus­sil­pusta. Turva­taan maail­man parhai­den opet­ta­jien työrauha. 

4.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta

Peda­go­gi­sesti laadu­kas varhais­kas­va­tus vaikut­taa tutki­tusti myöhem­pään koulu­pol­kuun. Laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella voidaan tasata oppi­mi­se­roja jo varhai­sessa vaiheessa sekä tunnis­taa oppi­mis­vai­keuk­sia.

Suomessa varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­saste on edel­leen muita Pohjois­maita jäljessä, vaikka posi­tii­vista kehi­tystä on viime vuosina tapah­tu­nut. Meidän on edel­leen pyrit­tävä nosta­maan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den piiriin.

Laadu­kas varhais­kas­va­tus edel­lyt­tää riit­tä­viä resurs­seja. Tämän takia varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tus on toteu­tet­tava pysy­vänä määrä­ra­ha­li­säyk­senä. Lisäksi on varmis­tet­tava, että meillä on riit­tä­västi korkeasti koulu­tet­tuja varhais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia tule­vai­suu­den tarpei­siin. Alan veto- ja pito­voi­masta on pidet­tävä huolta. Jokai­selle lapselle on oltava tarjolla riit­tä­västi kasvua tuke­via palve­luita.

Varhais­kas­va­tuk­sen laatua on vahvis­tet­tava ja kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus on toteu­tet­tava pysy­västi - ei pelk­känä kokei­luna. Varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja on alen­net­tava reilusti enem­män kuin mihin halli­tus tyytyy. Tavoit­tee­namme on laadu­kas varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka.

4.2 Panos­te­taan perus­o­pe­tuk­seen, jotta opet­ta­jat voivat keskit­tyä perus­työ­hönsä

Kokoo­mus haluaa, että jokai­nen nuori saavut­taa riit­tä­vät tiedot ja taidot toisen asteen opin­toi­hin. Vaikka meillä on maail­man paras perus­koulu, valmis­tuu perus­kou­lusta edel­leen oppi­laita, joilla ei ole riit­tä­viä perus­tie­toja ja -taitoja toisella asteella opis­ke­luun. Kokoo­mus ei usko halli­tuk­sen laas­ta­ri­rat­kai­suun piden­tää oppi­vel­vol­li­suusi­kää 18 ikävuo­teen. Ongel­miin on pystyt­tävä puut­tu­maan varhai­sem­massa vaiheessa.

Halli­tuk­sen hanke­ral­lin sijaan Kokoo­mus haluaa vahvis­taa perus­o­pe­tusta pitkä­jän­tei­sesti. Näin turva­taan myös opet­ta­jien mahdol­li­suus keskit­tyä työhönsä - lasten ja nuor­ten kasvun tuke­mi­seen. Perus­koulu on ollut histo­rial­li­nen inno­vaa­tio. Olemme tuudit­tau­tu­neet siihen niin, että emme ole osan­neet riit­tä­vän ajoissa puut­tua siellä esiin­ty­viin haas­tei­siin. Tarvit­semme ennak­ko­luu­lo­tonta perus­o­pe­tuk­sen uudis­ta­mista, jotta vahva osaa­mis­pohja varmis­te­taan jokai­selle lapselle ja nuorelle.

Kokoo­mus panos­taisi oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­seen vara­tut määrä­ra­hat opetuk­sen laadun, ohjauk­sen ja tuki­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mi­seen koulu­kir­jo­jen ja -kulje­tus­ten sijaan. Näin varmis­tamme, että jokai­nen oppi­las saa tarvit­se­maansa yksi­löl­listä opetusta ja tukea opin­nois­saan.

4.3 Korja­taan lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­va­jetta

Lukio­uu­dis­tus toteu­tet­tiin onnis­tu­neesti viime vaali­kau­della. Uudis­tuk­sen myötä opis­ke­li­joille säädet­tiin oikeus erityi­so­pe­tuk­seen. Lisäksi mahdol­lis­tet­tiin yliop­pi­las­ko­kei­den raja­ton uusi­mi­nen. Lukio­kou­lu­tuk­sen uudet opetus­suun­ni­tel­mat on otettu käyt­töön tämän vuoden elokuussa.

Tällä hetkellä lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus ei turvaa riit­tä­vällä tavalla laaduk­kaan opetuk­sen järjes­tä­mistä. Rahoi­tus­jär­jes­telmä ei vastaa enää tämän päivän tarpei­siin. Koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­sessä pain­opiste on siir­ret­tävä lukio­kou­lu­tuk­seen – lukiot tarvit­se­vat puolus­ta­jansa.

Toisen asteen duaa­li­malli on säily­tet­tävä eikä koulu­tuk­sen raja-aito­jen purka­mi­nen saa johtaa siihen, että koulu­tus­ten erityis­piir­teistä luovut­tai­siin. Koulu­tuk­silla on myös erilai­set tehtä­vät, mikä on ollut keskei­nen osa suoma­laista koulu­tus­jär­jes­tel­mää. Tule­vai­suu­den lukio tarjoaa opis­ke­li­joille mahdol­li­suu­den laaja-alai­seen sivis­tyk­seen. On tärkeä myös huoleh­tia, että erityi­sen koulu­tus­teh­tä­vän lukioita on maas­samme riit­tä­västi.

Lukio­kou­lu­tuk­sessa on tule­vai­suu­dessa oltava mahdol­lista suorit­taa englan­nin­kie­li­nen yliop­pi­las­tut­kinto. Tämä osal­taan lisää Suomen kansain­vä­listä houkut­te­le­vuutta sekä mahdol­lis­taa myös tehok­kaam­min koulu­tus­vien­nin.

4.4 Panos­te­taan pysy­västi amma­til­li­seen osaa­mi­seen

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen osaa­mis­pe­rus­tei­suutta ei saa muren­taa oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sen varjolla. Refor­min toimeen­pa­noa ja vaikut­ta­vuutta on seurat­tava. Ohjauk­sen ja opetuk­sen määrää on nostet­tava pysy­västi. Jokai­sella valmis­tu­neella on oltava hyvä ja vahva amma­til­li­nen osaa­mis­pe­rusta.

Halli­tuk­sen määrä­ai­kai­set hanke­ral­lin eivät tuo pysy­vää paran­nusta amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tilan­tee­seen. Halli­tuk­sen tule­vai­suusin­ves­toin­nit päät­ty­vät ensi vuonna. Kysy­mys kuuluu, mitä tapah­tuu tällä lisä­ra­hoi­tuk­sella palka­tuille opet­ta­jille ja ohjaa­jille vuoden vaih­teessa 2022-2023?

Kokoo­mus haluaa, että amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa on jatkos­sa­kin riit­tävä määrä lähio­pe­tusta. Tämä tukee myös amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min toimeen­pa­noa.

4.5 Kannus­te­taan ahke­ruu­teen nosta­malla opin­to­tuen tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla

Kokoo­mus kannat­taa opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen nosta­mista, mutta katsoo, että halli­tuk­sen esitys on riit­tä­mä­tön. Määrä­ai­kai­sen tulo­ra­jo­jen koro­tuk­sen sijaan on toteu­tet­tava Kokoo­muk­sen esit­tämä pysyvä 50 prosen­tin tulo­ra­jo­jen koro­tus. Työn­teon on oltava aina kannat­ta­vaa ja kannus­tin­louk­kuja on puret­tava.

Opin­to­tuen mata­lat tulo­ra­jat aiheut­ta­vat opis­ke­li­joi­den käytet­tä­vissä olevien tulo­jen jäämistä keino­te­koi­sesti mata­lam­malle tasolle. Tulo­ra­jo­jen koro­tus paran­taa mahdol­li­suuk­sia työn­te­koon ja elin­ta­son nosta­mi­seen opin­to­jen aikana. Netto­vai­ku­tuk­sil­taan tulo­ra­jo­jen koro­tus vahvis­taa julkista taloutta, kun etuus­me­no­jen kasvu jää vero­tu­lo­ker­ty­män muutosta pienem­mäksi.

Kokoo­mus esit­tää, että opin­to­tu­ki­lain­sää­dän­töä tarkas­tel­laan tule­vai­suu­dessa koko­nai­suu­tena. Tämä on otet­tava huomioon myös sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sessa. Opin­to­tuen lain­sää­däntö on nyt pirs­ta­lei­nen ja moni­mut­kai­nen usei­den eri vaali­kausina toteu­tet­tu­jen osauu­dis­tuk­sien seurauk­sena.

Lisäksi opin­to­tuen kannus­ti­ne­le­ment­tejä, kuten opin­to­lai­na­hy­vi­tystä, on kehi­tet­tävä. Jo nyt on havait­ta­vissa, että opin­to­lai­na­hy­vi­tyk­sen korot­ta­mi­sella on ollut myön­tei­siä vaiku­tuk­sia korkea­kou­lu­tut­kin­non suori­tusai­koi­hin.

5. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

Suoma­lais­ten kasva­vat tervey­se­rot ja hoitoon pääsy on sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den suurim­pia haas­teita. Ihmi­set eivät ole palve­lui­den suhteen yhden­ver­tai­sessa asemassa. Erityi­sesti perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­den ja mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­dessa on ongel­mia eri puolilla Suomea sekä moni­sai­rai­den ja paljon palve­luita tarvit­se­vien palve­lu­ko­ko­nai­suu­det ovat pirs­tou­tu­neet. Hyvin­vointi- ja tervey­se­roja voidaan kaven­taa turvaa­malla oikea-aikai­set palve­lut ja varhai­nen tuki jokai­selle toimeen­tu­losta riip­pu­matta. 

Koro­nan aiheut­ta­man hoito­ve­lan purka­mi­seksi tarvi­taan sekä julki­sen, yksi­tyi­sen että kolman­nen sekto­rin yhteis­työtä. Kokoo­mus selvit­täisi hoitoon­pää­syn nopeut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sia otta­malla palve­luse­teli nykyistä laajem­paan ja velvoit­ta­vaan käyt­töön, nosta­malla yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon Kela-korvausta sekä mahdol­lis­ta­malla henki­lö­koh­tai­sen budje­toin­nin ikäih­mi­sille ja vammai­sille. Lisäksi selvit­täi­simme perhe­lää­kä­ri­mal­lin käyt­töön­ot­toa perus­ter­vey­den­huol­lossa asia­kas­läh­töi­syy­den paran­ta­mi­seksi. 

Liikun­nalla on tärkeä yhteys ihmis­ten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin. Koro­nan myötä koulu­lais­ten liikun­ta­mää­rät romah­ti­vat, työmat­ka­lii­kunta väheni ja ikään­ty­nei­den elin­piiri kaven­tui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyyk­kistä kuor­mi­tusta. Laitos­hoi­dossa olevien kuntou­tus­pal­ve­lut keskey­tyi­vät ja sosi­aa­li­set kontak­tit pitkälti katke­si­vat. Kuntou­tus­ve­lan kuit­taa­mi­seksi tarvi­taan tehok­kaita toimia. Vauh­di­te­taan terveyttä edis­tä­vää, liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta kaikissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa ja osana sote-ammat­ti­lais­ten työtä. 

Turva­taan laaduk­kaat ja kustan­nus­te­hok­kaat sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut. Suoma­lais­ten enem­mis­tön kannat­tama valin­nan­va­paus ja asiak­kai­den tarpei­den mukais­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­nen on saatava takai­sin sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon keski­öön. Seuraa­malla sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den laatua kansal­li­silla laatu­re­kis­te­reillä vahvis­te­taan kansa­lais­ten yhden­ver­tai­suutta palve­luissa ja lisä­tään palve­lui­den vaikut­ta­vuutta ja läpi­nä­ky­vyyttä.

5.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille

Suomen työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­telmä pitää sisäl­lään sekä valtion takaa­man työt­tö­myys­tur­van että lisä­va­kuut­ta­mi­sen mahdol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san kautta. Tällä hetkellä maksussa olevasta ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta rahoi­te­taan kasso­jen jäsen­mak­suilla vain 5 prosent­tia. 57,5 prosent­tia rahoi­te­taan työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suilla ja 37 prosent­tia valtion vero­tu­loilla. Kassoi­hin kuulu­mat­to­mat siis osal­lis­tu­vat ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van meno­jen rahoit­ta­mi­seen jo nyt lähes samassa mitassa kuin kasso­jen jäse­net, mutta heidän työt­tö­myys­tur­vansa jää suhteessa paljon heikom­maksi.

Useam­min kasso­jen ulko­puo­lelle jäävät mata­lam­min koulu­te­tut, heikossa työmark­kina-asemassa olevat. Mata­lam­man tulo­ta­son kasso­jen jäsen­mak­sut ovat usein korkeam­pia. Siten työn­te­ki­jät ovat keske­nään eriar­voi­sessa asemassa.

Nyky­mal­lin heik­kous on se, että turvan ulko­puo­lelle voivat jäädä sellai­set­kin ihmi­set, jotka ovat vuosien ajan maksa­neet laki­sää­teistä työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua erilai­sissa työsuh­teissa. He siis ovat maksa­neet vakuu­tus­mak­sua saamatta kuiten­kaan vakuu­tus­tur­vaa.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tusar­vio perus­tuu Mauri Kota­mäen (2018) malliin, jossa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van järjes­tä­mi­nen on siir­retty Kelan vastuulle. Muutos karsii hallin­toa ja byro­kra­tiaa. Uudis­tuk­sella on edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun mukaan noin 8 500 hengen suurui­nen nega­tii­vi­nen vaiku­tus työl­li­syy­teen. Koko­nai­suu­tena kokoo­mus katsoo, että uudis­tuk­sen hyödyt ovat kustan­nuk­sia suurem­mat. Kokoo­muk­sen mielestä on tärkeää, että laajen­ta­mi­nen toteu­te­taan riip­pu­matta muista muutok­sista työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mään. Kyse on oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

5.2 Uudis­te­taan sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

Kokoo­muk­sesta sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita on uudis­tet­tava ihmis­ten tarpeet ja hoitoon­pääsy edellä. Halli­tuk­sen teke­mät ratkai­sut eivät takaa yhden­ver­tai­sia palve­luita suoma­lai­sille. Alue­hal­lin­to­uu­dis­tuk­sesta puut­tu­vat keinot, joilla sote-uudis­tuk­selle asete­tut tavoit­teet saavu­te­taan hyvin­voin­tia­lueilla. Hallin­to­uu­dis­tus ei paranna palve­lui­hin pääsyä eikä hillitse kustan­nus­ten kasvua. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­nol­li­sen uudis­tuk­sen toimeen­pa­non alle.

Perus­pal­ve­lut on laitet­tava kuntoon ja sairauk­sien ennal­taeh­käi­syä on lisät­tävä tutkit­tuun tietoon perus­tuen. Vaikut­ta­vuus­tie­don kehit­tä­mistä ja tiedolla johta­mista tulee edis­tää kansan­sai­rauk­sien, moni­sai­rai­den sekä paljon sosi­aali- että terveys­pal­ve­luita käyt­tä­vien asiak­kai­den osalta. Tervey­den edis­tä­mi­seen on haet­tava uusia keinoja kunta­lai­sia kuul­len.

Palve­luita on saatava silloin, kun on tarve ja niiden on toimit­tava saumat­to­masti yhteen ihmi­sen koko­nais­val­tai­sen hyvin­voin­nin varmis­ta­mi­seksi. Tiuken­tai­simme hoito­ta­kuuta, jotta voidaan turvata oikea-aikai­nen ja yhden­ver­tai­nen hoitoon­pääsy. 

5.3 Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu

Mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat yksi suurim­mista kansan­sai­rauk­sis­tamme. Mielen­ter­vey­den ongel­miin ei ole saata­villa yhden­ver­tai­sesti ja riit­tä­västi apua sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon perus­ta­solla. Jono­tusa­jat perus­ter­vey­den­huol­toon ja sieltä edel­leen erikois­sai­raan­hoi­toon ovat kestä­mät­tö­miä ja eriar­vois­ta­via.

Tera­pia­ta­kuu varmis­taa sen, ettei­vät mielen­ter­vey­son­gel­mista kärsi­vät sekä heidän lähei­sensä jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arki­päi­vää, sillä arvioi­den mukaan vain puolet saa tarvit­se­maansa hoitoa. Moni joutuu odot­ta­maan kuukausi­kau­palla, eikä silti­kään aina saa apua. Osa päätyy hake­maan palve­luja yksi­tyi­seltä sekto­rilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdol­li­suuk­sia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompa­kon paksuu­desta.

Koro­na­krii­sin vaiku­tuk­sesta riski mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle ja pahe­ne­mi­selle on kasva­nut enti­ses­tään. Tera­pia­ta­kuun mukai­nen raken­teel­li­nen uudis­tus mielen­ter­vey­den palve­lui­hin on juuri nyt ajan­koh­tai­nen. Se on osa kestä­vää koro­na­krii­sin jälki­hoi­toa sekä työl­li­syy­den vahvis­ta­mista.

Tera­pia­ta­kuu raken­taisi Suomeen tällä hetkellä puut­tu­van tehok­kaan mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­son. Kansa­lais­aloit­teessa ehdo­te­taan laki­muu­tosta, jolla taataan nopea pääsy hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon.

5.4 Toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu

Hoitoon­pää­syn pitkit­ty­mi­nen ja liian myöhään aloi­tettu kuntou­tus heiken­tä­vät huomat­ta­vasti elämän­laa­tua sekä työ- ja toimin­ta­ky­kyä. Kuntou­tus­ta­kuu on parhaim­mil­laan täsmä­toimi työurien piden­tä­mi­seen, työ- ja toimin­ta­ky­vyn kohen­ta­mi­seen ja elämän­laa­dun edis­tä­mi­seen. Kuntou­tuk­sella varmis­te­taan, että ihmi­nen toipuu eikä siirry uudel­leen hoito­jo­noon. Kuntou­tus­ta­kuulla saavu­tet­ta­vat sääs­töt voivat olla mitta­via.

Oikea-aikai­sen ja laaduk­kaan kuntou­tuk­sen ja liikun­ta­pal­ve­lui­den tiivis kytke­mi­nen hoito­ket­jun osaksi on sekä inhi­mil­li­sen kärsi­myk­sen vähen­tä­mi­sen että kustan­nus­vai­kut­ta­vuu­den näkö­kul­masta vaikut­tava toimi. Kuntou­tuk­sella yllä­pi­de­tään myös mm. kansan­sai­rauk­sien hoito­ta­sa­pai­noa ja ehkäis­tään sairau­den etene­mistä sekä paran­ne­taan sairas­tu­nei­den elämän­laa­tua. 

Kokoo­mus haluaa kuntou­tus­ta­kuulla turvata kuntou­tuk­seen pääsyn kaike­ni­käi­sille kuntou­tusta tarvit­se­ville ihmi­sille. Eril­li­sellä takuulla kuntou­tus nivo­taan vaikut­ta­vaksi osaksi sote-palve­luja sekä toimi­vaa ja vaikut­ta­vaa hoito­ket­jua. Katkea­mat­to­malla kuntou­tus­po­lulla edis­te­tään terveyttä, työ- ja toimin­ta­ky­kyä sekä välty­tään ennen­ai­kai­silta eläköi­ty­mi­siltä sekä ehkäis­tään ikään­ty­nei­den ihmis­ten toimin­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mistä. 

5.5 Panos­te­taan tutki­muk­seen ja hoidon laatuun

Tervey­sa­lan kasvustra­te­gi­aan on koottu yhteen toimet, joilla vahvis­te­taan tervey­sa­lan tutki­musym­pä­ris­töä. Stra­te­gia tähtää tervey­sa­lan kilpai­lu­ky­kyi­sen toimin­taym­pä­ris­tön syste­maat­ti­seen kehit­tä­mi­seen, inves­toin­tien lisää­mi­seen ja kasvun aikaan­saa­mi­seen. Tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toimeen­pa­nolla luodaan myös mahdol­li­suuk­sia yksi­lön parem­paan tervey­den­huol­toon ja sosi­aali- ja terveys­sek­to­rin toimin­nan tehos­ta­mi­seen. Kasvustra­te­gian toimeen­pano on vahva myön­tei­nen signaali yksi­tyi­sen sekto­rin tutki­musin­ves­toin­teja suun­nit­te­le­ville toimi­joille.

Suun­taa­malla voima­va­roja osaa­mis­kes­kuk­siin, kuten neuro­kes­kuk­seen ja syöpä­kes­kuk­seen voidaan panos­taa parem­paan hoitoon sekä Suomessa tehtä­vään tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Samalla raken­namme yrityk­sille houkut­te­le­vaa toimin­taym­pä­ris­töä, joka tuo tutki­musin­ves­toin­teja Suomeen. Panos­tus maksaa itsensä takai­sin parem­pana hoitona ja kasva­vina tutki­musin­ves­toin­teina.

Valtion tutki­mus­ra­hoi­tus (VTR) on tarkoi­tettu myön­net­tä­väksi yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den tutki­muk­sen hank­keille. Yliopis­to­ta­soi­sella tutki­muk­sella turva­taan erityi­sesti julkis­ten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den kehit­tä­mistä vaikut­ta­vaan, väes­tön terveyttä ja hyvin­voin­tia tuke­vaan suun­taan. 

Hoito­työn tutki­mus­sää­tiön Hotuk­sen rahoi­tuk­sella edis­te­tään vaikut­ta­vien ja hyvien käytän­tei­den käyt­töön­ot­toa hoito­työssä, joka sääs­tää turhia kustan­nuk­sia ja paran­taa poti­las­tur­val­li­suutta. Tervey­den­huol­lon yksi­köissä tapah­tuva tutki­mus mahdol­lis­taa uusim­pien hoito­muo­to­jen käyt­töön­o­ton ja kokei­le­mi­sen. 

5.6 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti

Elin­ajan piden­tyessä on hyvin­voin­ti­po­li­tii­kan paino­tuk­sissa huomioi­tava ikään­ty­nei­den kasvava ja moni­nai­sempi joukko sekä heidän yksi­löl­li­set toiveensa ja tarpeensa. Yhä useampi kansa­lai­nen on toimin­ta­ky­kyi­nen vielä vuosi­kym­me­niä eläk­keelle siir­ty­mi­sen jälkeen. 

Ikäih­mis­ten tuki arki­siin toimiin on turvat­tava siten, että kaikilla on mahdol­li­suus elää oman näköistä elämää, arvo­kas vanhuus ja mahdol­li­suus yksi­löl­li­siin valin­toi­hin säilyt­täen. Hyvä arki edel­lyt­tää tervey­den, turval­li­suu­den ja talou­den lisäksi mahdol­li­suutta osal­li­suu­teen ja itsensä toteut­ta­mi­seen. Moni­puo­li­set vapaa-ajan­pal­ve­lut, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, ovat tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä monen ikäih­mi­sen arjessa.

Toteut­ta­malla senio­rei­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys tuetaan ikäih­mis­ten suju­vaa arkea ja kotona asumista. Digi­taa­li­set ratkai­sut ja tekno­lo­gia on saatava parem­min ikäih­mis­ten asioin­nin avuksi ja yhtey­den­pi­don helpot­ta­mi­seksi. Ikään­ty­neille tarvi­taan help­po­käyt­töi­siä väli­neitä, kuten moni­pal­ve­lu­päät­teitä, sekä tukea niiden käyt­töön. Kaikki eivät ole älylait­tei­den kautta saavu­tet­ta­vissa. Heille on oltava tarjolla muita palve­lu­vaih­toeh­toja. Terveys­tek­no­lo­gian käytöstä ja hyödyn­tä­mi­sestä sote-palve­luissa on tehtävä kansal­li­nen stra­te­gia.

Ikään­ty­nei­den parem­paan hoivaan ja hoitoon on panos­tet­tava yhden­ver­tai­suus varmis­taen. 

• Vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suus, koti­hoito, ikäih­mis­ten perhe­hoito, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoiva ja omais­hoito, on uudis­tet­tava niin, että jokai­nen voi luot­taa saavansa tarvit­taessa laaduk­kaan ja inhi­mil­li­sen hoidon, hoivan ja kuntou­tuk­sen yksi­löl­li­sesti. Henki­lös­tön osaa­mi­nen ja riit­tä­vyys, sekä hyvän työelä­män edel­ly­tyk­set vanhus­ten palve­lu­jen eri muodoissa on varmis­tet­tava.
• Edus­kun­taan tulossa olevalla vanhus­pal­ve­lu­lain uudis­tuk­sella on varmis­tet­tava ikäih­mis­ten hoitoon pääsy, riip­pu­matta hoito­pai­kasta tai siitä, onko vanhuk­sella hänen oikeuk­sis­taan huoleh­ti­via omai­sia. Hyvä hoito ja inhi­mil­li­nen kohtelu on toteu­dut­tava yhden­ver­tai­sesti jokai­sen vanhuk­sen osalta.
• Tarvit­semme lisää hoita­jia ja muuta henki­lös­töä turvaa­maan ikäih­mis­ten laaduk­kaat palve­lut. Hoito­hen­ki­lö­kun­taa on lisät­tävä tasa­puo­li­sesti myös koti­hoi­toon ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan lisäksi. Palve­luse­te­liä ja henki­lö­koh­taista budjet­tia on hyödyn­net­tävä ikäih­mis­ten ja esimer­kiksi vammais­ten tarpei­siin parhai­ten sopi­van palve­lu­muo­don turvaa­mi­seksi, sekä itse­mää­rää­mi­soi­keu­den vahvis­ta­mi­seksi.
• Kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia omais- ja perhe­hoi­toon tulee lisätä. Omais­hoi­ta­jien jaksa­mista ja vapaa­päi­vien jous­ta­vaa pitä­mistä voidaan tukea palve­luse­te­lin lisäksi, kotia­vus­ta­ja­pal­ve­luilla, kier­tä­vän perhe­hoi­ta­jan avulla ja henki­lö­koh­tai­sella budje­tilla sekä vuoro­hoi­dolla ja päivä­toi­min­nalla. Omais­hoi­to­per­hei­den kanssa on yhdessä raken­net­tava toimi­van hoivan koko­nai­suutta, joka ennal­taeh­käi­see omais­hoi­ta­jan kuor­mit­tu­mista ja uupu­mista, sekä varmis­taa hyvän hoivan. Omais­hoi­don stra­te­gia on päivi­tet­tävä.
• Kansal­lista muis­tioh­jel­maa tulee jatkaa ja jalkaut­ta­mista alueille tehos­taa eri ikäis­ten muis­ti­sai­rai­den ja heidän läheis­tensä arjen edis­tä­mi­seksi. Tuet­tua hoiva­va­paata oman lähei­sen lyhy­tai­kai­sen hoivan ja esimer­kiksi saat­to­hoi­don mahdol­lis­ta­mi­seksi tulee pilo­toida. Työs­sä­käy­vällä pitää olla mahdol­li­suus jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään tuetusti, kun kyseessä on lyhy­tai­kai­nen hoivan tarve.
• Ikäih­mis­ten palve­lui­den tulee olla terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viä, ennal­taeh­käi­se­viä ja kuntout­ta­via. Vahvis­tamme liikun­nan käyt­töä hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sessa. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa ikään­ty­nei­den palve­luissa.
• Hoito- ja hoiva-alan ammat­ti­lais­ten lisää­mi­seksi ja alalla pysy­mi­seksi tarvi­taan pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma, jossa huomioi­daan mm. koulu­tus­tar­peet ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen. Henki­lös­tön määrän lisäksi on tarkas­tel­tava työn­ja­koa, sekä henki­lös­tön osaa­mista. Henki­lös­tölle tulee mahdol­lis­taa riit­tävä ja sään­nöl­li­nen täyden­nys­kou­lu­tus sekä luoda jatko­kou­lut­tau­tu­mis­väy­liä.
• Hoito- ja hoiva­työn ammat­ti­lai­sille on turvat­tava mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön. Uusia tekno­lo­gi­sia ratkai­suja on otet­tava käyt­töön vanhus­työn tukena.
• Työn johta­mi­sen toimi­vuu­teen eri tasoilla on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Mahdol­li­suu­det yhteis­työ­hön järjes­tö­jen ja vapaa­eh­tois­ten kanssa on tärkeä huomioida. Vanhus­ten­huol­lon epäkoh­dat on kitket­tävä. Oikeus­asia­mie­hen kans­lian tehtä­vää valvoa ja edis­tää ikäih­mis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mista on vahvis­tet­tava. Vanhuk­set ja heidän omai­sensa kante­le­vat vähän, minkä vuoksi valvon­nan on oltava oma-aloit­teista ja enna­koi­vaa.

5.7 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille

Suomessa tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­sut ovat pohjois­mai­den korkeim­mat ja yksi syrjäy­ty­mistä syven­tävä tekijä. Sairas­tu­mi­nen on edel­leen iso riski köyh­ty­mi­seen ja syrjäy­ty­mi­seen. Siksi on tärkeää, että perheissä, joissa on paljon sairautta ja vammai­suutta, lapset saavat kuntou­tuk­sen ja fysio­te­ra­pian maksutta. 

Asia­kas­mak­su­laki on uudis­tet­tava hoidon estei­den pois­ta­mi­seksi ja tervey­den tasa-arvon vahvis­ta­mi­seksi. Maksut­to­mat lasten terveys­pal­ve­lut vähen­täi­si­vät tervey­se­roja ja edis­täi­si­vät sitä, että kaikki lapset saisi­vat yhden­ver­tai­sesti palve­lut. Lasten yhden­ver­tai­suu­den paran­ta­mi­seksi alai­käis­ten tervey­den­huol­lon palve­luista tulee tehdä koko­naan maksut­to­mia.

5.8 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys

Esitämme Sitran mallin mukai­sesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Malli on Sitran staat­ti­sen arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali. Mikäli koti­ta­lous­pal­ve­lui­den osto­jen seurauk­sena toimin­ta­kyky para­nee ja raskai­den julkis­ten palve­lu­jen piiriin siir­ty­mi­nen myöhen­tyy, voi talou­del­li­nen hyöty julki­selle sekto­rille nousta merkit­tä­västi. Sitran rapor­tin mukaan “Esimer­kiksi jos 14 000 ikäih­mi­sen tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen tarve siir­tyy puolella vuodella, kustan­nus­säästö olisi 330 miljoo­naa euroa”.

6. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

Suomi on maail­man turval­li­sim­pia maita. Kokoo­mus haluaa Suomen olevan sitä myös tule­vai­suu­dessa. Turval­li­suus ei ole itses­tään­sel­vyys, vaan sitä tulee jatku­vasti vaalia. Afga­nis­ta­nin tilanne on osoi­tus siitä, että turval­li­suu­teen vaikut­ta­vissa ilmiöissä voi tapah­tua muutok­sia nopeas­ti­kin.

Turval­li­suu­desta puhu­mi­nen ei yksin riitä. Tarvi­taan tekoja. Arvo­kasta työtä teke­vät turval­li­suus­vi­ran­omai­semme teke­vät päivit­täin arvo­kasta työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den eteen. Vähintä mitä voimme tehdä kiitok­seksi, on turvata heille työhönsä riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det.

Sisäi­sestä turval­li­suu­desta puhut­taessa on tärkeää ymmär­tää, ettei se ole irral­li­nen, itse­näi­nen tai eril­li­nen turval­li­suus­sek­tori. Sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­set ovat vahvasti sidok­sissa erityi­sesti ulkoi­sen turval­li­suu­den ilmiöi­hin sekä sosi­aali- ja sivis­tys­po­li­tiik­kaan, mutta myös elin­keino- ja talous­po­li­tiik­kaan. Vahva maan­puo­lus­tus ja aktii­vi­nen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka ovat jatkos­sa­kin Suomen turval­li­suu­den takeita.

Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tion yllä­pito edel­lyt­tää jatku­vaa keskus­te­lua, valp­pautta ja puolus­ta­mista. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on oikeus­val­tion toimi­joille ja koko rikos­ket­julle turvat­tava riit­tä­vät resurs­sit. Kokoo­mus on tähän sitou­tu­nut.

6.1 Lisä­tään pelas­tus­toi­men ammat­ti­lais­ten koulu­tus­mää­rää

Pelas­tus­toi­men henki­löstö tekee päivin ja öin korvaa­ma­tonta työtä suoma­lais­ten arjen turval­li­suu­den varmis­ta­mi­seksi. Pelas­tus­toi­men tule­vai­suu­den näky­mien taivaalle on kuiten­kin ilmaan­tu­nut huoles­tut­ta­via pilviä. Kokoo­mus edel­lyt­tää ongel­miin tart­tu­mista, jotta suoma­lai­set voivat jatkos­sa­kin luot­taa avun saami­seen hädän hetkellä.

Suomea uhkaa 2020-luvun lopulla jopa 2500 pelas­ta­jan pelas­ta­ja­pula. Pelas­tus­toi­men alan nykyi­set koulu­tus­mää­rät eivät pysty miten­kään vastaa­maan tähän tarpee­seen. Pelas­tus­opis­ton normaali koulu­tus­tahti on vuosit­tain 120 henki­löä, kun pelkäs­tään eläk­keelle siir­ty­mi­sen aiheut­tama pois­tuma on vuosit­tain noin 145 henki­löä. Tarpeen taus­talla ovat myös toimin­ta­val­miu­den paran­ta­mi­seen ja varal­lao­lo­jär­jes­tel­mään liit­ty­vät muutok­set.

Kokoo­mus katsoo, että Kuopiossa sijait­se­van Suomen Pelas­tus­opis­ton opis­ke­li­ja­mää­rää on kasva­tet­tava kaikin mahdol­li­sin keinoin. Lisäksi Helsin­gin pelas­tus­kou­lun toimin­taa on laajen­net­tava. Halli­tuk­sen on myös luotava suun­ni­telma pelas­tus­toi­men järjes­tel­män noin 81 miljoo­nan euron rahoi­tus­va­jeen paik­kaa­mi­seksi. Pelas­ta­jat on pelas­tet­tava.

Ruot­sin­kie­li­sistä pelas­ta­jista on huutava pula. Tuli­pa­lot ja onnet­to­muu­det eivät katso kieltä, mutta hädässä olevan ihmi­sen on saatava palvelu tarvit­taessa ruot­siksi. Suomessa on otet­tava käyt­töön ruot­sin­kie­li­nen pelas­tus­kurssi, jolle luon­teva paikka voisi ruot­sin­kie­li­sen väes­tön valta­kun­nal­li­nen painot­tu­mi­nen huomioi­den olla Uusi­maa.

6.2 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­ket­jun resurs­sit

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on koko rikos­ketju oltava riit­tä­västi resur­soitu aina polii­sista syyt­tä­jä­lai­tok­sen kautta tuomiois­tuin­lai­tok­seen ja rikos­seu­raa­mus­lai­tok­seen. Nyt ketjun toimi­vuutta heiken­tä­vät resurs­si­pu­lan aiheut­tama keske­ne­räis­ten juttu­jen suma, oikeu­den­käyn­tien viiväs­ty­mi­nen, henki­lös­tön uupu­mi­nen sekä koro­na­pan­de­mian aiheut­ta­mat istun­to­jen lykkään­ty­mi­set.

Tuomiois­tuin­pro­ses­sien pitkä kesto on Suomessa hälyt­tävä ongelma. Vaarana on, ettei­vät ihmi­set pitkien käsit­te­ly­ai­ko­jen takia uskalla hakea asial­leen oikeutta. Oikeu­den­käyn­tien viiväs­ty­mi­nen johtaa myös hyvi­tys­kor­vaus­ten kasvuun ja oikeu­den­käyn­tien keston pitkit­ty­mi­sen huomioi­mi­seen rangais­tuk­sissa. Halli­tuk­sen on ryhdyt­tävä välit­tö­mästi toimiin oikeu­den­käyn­tien keston lyhen­tä­mi­seksi. Tähän tarvi­taan sekä lisä­re­surs­seja tuomiois­tui­mille että proses­sien moder­ni­soin­tia.

Syyt­tä­jien määrässä Suomi laahaa reilusti Euroo­pan keskiar­von alapuo­lella. Siksi esimer­kiksi syyt­tä­mis­pro­sen­tit ovat merkit­tä­västi vähen­ty­neet viime vuosina ja vaih­te­le­vat merkit­tä­västi eri puolilla Suomea 55 prosen­tista 75 prosent­tiin. Myös muutok­sen­ha­ku­mää­rät korkeim­paan oikeu­teen ovat vähen­ty­neet. Syyt­tä­jien määrän lisää­mi­nen on kriit­tistä rikos­ket­jun suju­vuu­den ja oikeus­tur­van toteu­tu­mi­sen kannalta.

Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen henki­lös­tö­re­surs­sit ovat niin ikään riit­tä­mät­tö­mät toimin­nan laajuu­teen, käytössä olevaan laitos­ra­ken­tee­seen ja täytän­töön­pa­non vaikut­ta­vuus­ta­voit­tei­siin nähden. Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja on lisät­tävä yksin­työs­ken­te­lyn vähen­tä­mi­seksi, joka on ongel­mal­lista työtur­val­li­suu­den näkö­kul­masta. Myös vanki­la­tur­val­li­suus ja nais­van­ki­työs­ken­tely tarvit­se­vat lisä­pa­nos­tuk­sia.

6.3 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille – este­tään väärin­käyttö

Kokoo­muk­sen turva­paik­ka­po­li­tiikka perus­tuu kokoo­mus­lai­siin arvoi­hin hädä­na­lais­ten autta­mi­sesta, kansain­vä­li­sestä yhteis­työstä, turval­li­suu­den takaa­mi­sesta ja länsi­mais­ten arvo­jen puolus­ta­mi­sesta. Kokoo­mus edis­tää EU:n yhtei­sen turva­paik­ka­me­net­te­lyn raken­ta­mista. 

Haluamme päivit­tää Suomen turva­paik­ka­po­li­tii­kan 2020-luvulle. Haluamme järjes­tel­män, joka kohden­taa avun aidosti kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille, mutta suhtau­tuu realis­ti­sesti sen ilmei­siin puut­tei­siin. Afga­nis­ta­nin tilanne sekä Valko-Venä­jän muun muassa Puolaan ja Liet­tu­aan kohdis­tama hybri­dio­pe­raa­tio ovat alle­vii­van­neet järjes­tel­män uudis­ta­mi­sen kiireel­li­syyttä.

EU tarvit­see yhtei­sen turva­paik­ka­po­li­tii­kan. Rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi on mini­moi­tava ja siir­ryt­tävä hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. EU:n ulko­ra­joille itse hakeu­tu­vat turva­pai­kan­ha­ki­jat on pidet­tävä hakua­jan ulko­ra­ja­kes­kuk­sissa, jotka on resur­soi­tava riit­tä­vän nopeasti kulloi­sen­kin tilan­teen vaati­malla tavalla.

Lisäksi turva­paik­ka­po­li­tii­kassa tarvi­taan kansal­li­sia toimia. Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­koja on lyhen­net­tävä ja uusin­ta­ha­ke­mus­ten käyttö viivy­tys­tar­koi­tuk­sessa mini­moi­tava. Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kansa­lai­suu­den saami­sen kritee­rit on uudis­tet­tava perus­tu­maan työhön ja opis­ke­luun Suomessa. Kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet on palau­tet­tava lähtö­mai­hin nopeasti. Nämä ja muut kokoo­muk­sen “Turva­pai­kat hädä­na­lai­sille, este­tään väärin­käyttö” -ohjel­massa esite­tyt keinot ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä.

6.4 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit

Kansal­li­nen maan­puo­lus­tus on Suomen turval­li­suu­den ja itse­näi­syy­den kivi­jalka. Soti­laal­li­set jännit­teet Suomen ja Euroo­pan turval­li­suusym­pä­ris­tössä jatku­vat. Vallit­se­vissa olosuh­teissa Suomen on pidet­tävä huolta maan­puo­lus­tuk­sen resurs­sien riit­tä­vyy­destä. Yhtä lailla Suomen on jatket­tava aktii­vista harjoi­tus­toi­min­taa ja läheistä kansain­vä­listä puolus­tusyh­teis­työtä kump­pa­nei­densa kanssa

Suomen puolus­tus perus­tuu suori­tus­ky­kyi­siin puolus­tus­voi­miin. Puolus­tus­voi­milla on oltava käytös­sään paras mahdol­li­nen mate­ri­aali. Moder­nit ilma­voi­mat ovat korvaa­ma­ton osa vahvaa, itse­näistä puolus­tus­jär­jes­tel­mää, joka luo uskot­ta­vaa pelo­tetta koko maan turvaa­mi­seksi. Niillä varmis­te­taan Suomen alueen koske­mat­to­muus niin rauhan aikana kuin sodan syttyessä.

Kansain­vä­li­nen turval­li­suus on muut­tu­nut hauraam­maksi. Aseel­li­set konflik­tit ja sodat pitkit­ty­vät ja lisää­vät epäva­kautta. Tämä luo Suomelle myös tarpeen pohtia sen krii­sin­hal­lin­nan pain­opis­teitä. Kokoo­mus katsoo, että meidän on laadit­tava stra­te­gi­nen selvi­tys Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan tule­vai­suu­desta.

6.5 Vahvis­te­taan kehi­ty­syh­teis­työtä ja siir­re­tään pain­opis­tettä sijoi­tus­muo­toi­seen tukeen

Heikot elino­lot, aseel­li­set konflik­tit, ilmas­ton­muu­tos sekä nopea väes­tön­kasvu ajavat ihmi­siä liik­keelle koti­seu­duil­taan. Nämä ilmiöt ovat Euroop­paan kohdis­tu­van siir­to­lai­suu­den pääsyitä. Tällä hetkellä maail­man maista noin neljän­nes on monion­gel­mai­sia, joilla tarkoi­te­taan kasaan­tu­neita haas­teita köyhyy­den, tervey­son­gel­mien, ihmi­soi­keuk­sien, korrup­tion ja valtion­hal­lin­non haurau­den osalta. 

Kehi­ty­syh­teis­työn ja erilai­sen huma­ni­taa­ri­sen avun tarve ei ole vähe­ne­mässä, vaan päin­vas­toin. Koro­na­pan­de­mian vaiku­tuk­sesta äärim­mäi­nen köyhyys ja nälkä ovat maail­massa kään­ty­mässä kasvuun, ja monet kehi­ty­syh­teis­työn tulok­set ovat vaarassa.

Meidän on vastat­tava kehit­ty­vien maiden ongel­miin tehos­ta­malla juuri­syi­hin vaikut­ta­mista, jotta kehit­ty­vät maat voivat vahvis­tua sisäi­sesti. Tämä tarkoit­taa perin­tei­sen kehi­ty­syh­teis­työn ohella kaup­pa­po­liit­ti­sia kump­pa­nuus­suh­teita ja inves­toin­teja. Kehi­ty­syh­teis­työ on keskei­nen panos­tus kasvuun ja vakau­teen, joka edis­tää viime kädessä myös Suomen etua ja turval­li­suutta. Suomen pitää keskit­tyä nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen, yksi­tyi­sen sekto­rin vahvis­ta­mi­seen, ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­siin toimiin sekä terro­ris­min torjun­taan ja radi­ka­li­soi­tu­mi­sen ehkäi­syyn.

Suomen tulee laatia uskot­tava useam­man vaali­kau­den polku kohti pitkän aika­vä­lin 0,7 prosen­tin tavoi­tetta. Suomi on nyt kaukana tuosta tavoit­teesta – toisin kuin muut Pohjois­maat. Tavoit­tee­seen pääsy edel­lyt­tää pitkä­jän­teistä sitou­tu­mista ja uskot­ta­vaa suun­ni­tel­maa. 

Suomen ulko­po­li­tii­kan yhdeksi tavoit­teeksi on määri­telty pyrki­mys YK:n turval­li­suus­neu­vos­ton vaih­tu­vaksi jäse­neksi vuosiksi 2029–2030. Edus­kun­nan ulkoa­siain­va­lio­kun­nassa on kiin­ni­tetty huomiota siihen t, miten kehi­ty­sa­vun määrä­ra­ha­leik­kauk­silla voi olla nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia Suomen YK:n turval­li­suus­neu­vos­to­kam­pan­jaan. Tähän on syytä suhtau­tua tarvit­ta­valla vaka­vuu­della. Suomen on kyet­tävä osoit­ta­maan olevansa aktii­vi­nen huma­ni­tää­ri­nen vaikut­taja, mikäli se haluaa olla uskot­tava kehi­ty­syh­teis­työn toimija.

Ainoas­taan julki­sella rahalla ei kuiten­kaan voi saavut­taa kestä­viä tulok­sia kehit­ty­vissä maissa. Julki­sella rahalla voidaan raken­taa vakaata toimin­taym­pä­ris­töä, mutta muutok­sen saavut­ta­mi­seksi inves­toin­tei­hin tarvi­taan yksi­tyistä pääomaa. On edis­tet­tävä suoma­lais­ten yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia kehi­tys­maissa sekä tuet­tava paikal­li­sia yrityk­siä. 

Kehit­ty­vien maiden rahoi­tuk­sel­li­set olot eivät ole palau­tu­neet koro­na­krii­sin jälkeen yhtä nopeasti kuin kehit­ty­neissä maissa. Tämä uhkaa keski­pit­källä aika­vä­lillä palau­tu­mista kehit­ty­vien maiden paluuta kehit­ty­nei­den maiden tasoa saavut­ta­valle kasvu-uralle. Finans­si­si­joi­tuk­silla edis­te­tään kehi­tys­mai­den paikal­li­sen elin­kei­noe­lä­män kehit­ty­mistä helpot­ta­malla yksi­tyi­sen pääoman saamista. 

Kehi­tys­maissa keskei­nen kasvun pullon­kaula on liian vähäi­set pääomat. Yrityk­sille ei riitä pääomia inves­toin­tei­hin ja kasvuun. Täyt­tä­mällä puut­tu­vien inves­toin­tien aukko voidaan tarjota kestävä mahdol­li­suus elin­ta­son nousulle. Elin­kei­no­toi­min­nan toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sella on kauas­kan­toi­sia vaiku­tuk­sia niin yksit­täis­ten ihmis­ten kuin maiden kehi­tyk­sen kannalta. 

7. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

Julki­set menot ovat ylit­tä­neet tulot jo yli vuosi­kym­me­nen ajan. Tätä alijää­mää on katettu kasva­valla velka­vuo­rella. Ei ole olemassa valtion ja kuntien rahaa. On olemassa ihmis­ten rahaa, jota valtio ja kunnat verot­ta­vat yhtei­seen käyt­töön. On aina tark­kaan arvioi­tava, käyte­täänkö kerät­tyjä veroeu­roja todella sellai­siin kohtei­siin, joihin julki­sen sekto­rin osal­lis­tu­mista tarvi­taan. Meno­jen kasvu on saatava pysy­västi tulo­jen kasvua pienem­mäksi.

Tilanne on pahen­tu­nut kulu­van vaali­kau­den aikana. Pysy­viä menoja päätet­tiin lisätä vaali­kau­den alussa 1,4 miljar­dilla eurolla. Uudet menot luvat­tiin kattaa työl­li­syyttä vahvis­ta­malla. Työl­li­syys­pää­tök­siä ei tulla teke­mään halli­tuk­sen tavoit­teen mukai­sesti, mutta veroja on kiris­tetty jatku­vasti. Maltil­li­nen meno­po­li­tiikka on jätetty sivuun koko­naan. Valtion budjet­ti­ta­lou­den menot ovat kasva­neet yli yhdek­sän miljar­dia euroa vuodesta 2019.

Yhdessä muiden julkista taloutta vahvis­ta­vien toimen­pi­tei­den kanssa on käyn­nis­tet­tävä uudel­leen työ julkis­ten meno­jen kasvun hillit­se­mi­seksi. Työl­li­syy­den ja talous­kas­vun vahvis­ta­mi­sen tulok­set näky­vät usein vasta pitkällä aika­vä­lillä vero­tu­lo­jen kasvuna ja pienem­pinä menoina. Näiden keino­jen tulok­set sisäl­tä­vät kuiten­kin valta­vasti epävar­muutta. Siksi kulu­valla kaudella puut­tu­maan jäänyt vastuul­li­nen meno­po­li­tiikka tulee palaut­taa keino­va­li­koi­maan.

Meno­maltti ei tarkoita tinki­mistä laaduk­kaista palve­luista, riit­tä­västä muutos­tur­vasta tai laaduk­kaasta julkis­hal­lin­nosta. Koro­na­kriisi on aiheut­ta­nut loikan uuteen normaa­liin. Työpai­koilla on tapah­tu­nut muutos uusiin toimin­ta­ta­poi­hin, vähen­ty­nee­seen matkus­ta­mi­seen, etätyön yleis­ty­mi­seen ja digi­taa­li­siin työs­ken­te­ly­ta­poi­hin. Muutos avaa mahdol­li­suu­den tuot­ta­vuus­hyö­ty­jen nope­aan reali­soi­mi­seen menoissa.

7.1 Noste­taan julki­sen hallin­non tehok­kuutta ja tuot­ta­vuutta

Kokoo­mus ehdot­taa uutta koko julkista hallin­toa koske­vaa tehos­ta­mis­oh­jel­maa. Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­man velka­suh­teen äkil­li­nen kasvu lisää painetta julki­sen hallin­non tehok­kuu­den lisää­mi­seen, mutta toisaalta uusien toimin­ta­ta­po­jen nopea omak­su­mi­nen tarjoaa tähän mahdol­li­suu­den.

Päämi­nis­teri Sipi­län kaudella käyn­nis­tet­tiin työ hallin­non tehos­ta­mi­seksi ja tuot­ta­vuus­sääs­tö­jen saami­seksi eri keinoin. Niin sano­tun JTS-miljardi-ohjel­man tarkoi­tus oli tehos­taa jokai­sen hallin­no­na­lan toimin­ta­me­noja 0,5 % tai 0,3 % vuosit­tain. Kunnian­hi­mon tasoa on nostet­tava. Kokoo­mus haluaa hillitä julkis­ten meno­jen kasvua, karsia hallin­non kustan­nuk­sia sekä lisätä kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta. Julki­sia palve­luita ei tarvitse tuot­taa kansa­lai­sille vähem­män, vaan uusilla ja parem­milla tavoilla. Kokoo­mus haluaa turvata tärkeät mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa edis­tä­vät palve­lut.

Keskei­nen keino on reali­soida sääs­tö­vai­ku­tuk­sia kaikilta valtion hallin­no­na­loilta siten, että minis­te­riöi­den, viras­to­jen ja laitos­ten toimin­ta­me­not palau­te­taan lähelle vuoden 2019 meno­ta­soa. Toimen­pi­teet tarkoit­ta­vat valtion toimin­ta­me­no­jen sekä muiden hallin­to­me­no­jen vähe­ne­mistä noin 300 miljoo­nalla eurolla. 

Kokoo­mus rajaisi valtion budje­tin toimin­ta­me­no­jen ja muiden hallin­non meno­jen sääs­tö­jen ulko­puo­lelle maan­puo­lus­tuk­sen, raja­tur­val­li­suu­den, sisäi­sen turval­li­suu­den, oikeus­lai­tok­sen sekä tutki­muk­sen ja koulu­tuk­sen toimin­ta­me­not.

Kukin hallin­no­nala vastaa omalta osal­taan sääs­tö­ta­voit­teen toteu­tu­mi­sesta ja sovel­taa keinoja hallin­no­na­lalle parhaalla tavalla. Keinoja julki­sen hallin­non tehok­kuu­den paran­ta­mi­seksi ja palve­lui­den tuot­ta­vuu­den vahvis­ta­mi­seksi on selvi­tetty laajasti. Edel­li­sen halli­tuk­sen kuntien tehtä­vien purka­mi­sen sekä JTS-miljar­di­pää­tök­sen yhtey­dessä kehi­tet­tiin useita keinoja hallin­non tehos­ta­mi­seksi, joita voidaan edel­leen hyödyn­tää. 

7.2 Kehi­te­tään sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tiedon­hal­lin­taa ja vähen­ne­tään ICT-kustan­nuk­sia

Suomeen perus­tet­ta­vien hyvin­voin­tia­luei­den yksi tehtävä on seurata alueensa väes­tön hyvin­voin­tia ja terveyttä väes­tö­ryh­mit­täin. Näin ollen hallin­nossa tulee olla ajan­ta­sai­nen kuva sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tarpeesta, saata­vuu­desta, laadusta, vaikut­ta­vuu­desta ja yhden­ver­tai­suu­desta. Tiedon pitää olla myös verrat­ta­vissa muihin hyvin­voin­tia­luei­siin. Hyvin­voin­tia­luei­den järjes­tä­mis­vas­tuut ja velvoit­teet luovat haas­teita sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tiedon­hal­lin­nassa.

Sosi­aali- ja tervey­sa­lan tiedon­hal­lin­nassa haas­teena on ollut pitkään eri tieto­jär­jes­tel­mien yhteen­so­pi­vuus. Hyvin­voin­tia­luei­den myötä on mahdol­lista, että Suomeen muodos­tuu 22 erilaista asia­kas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mää sekä erilai­sia ratkai­suja tiedon­kä­sit­te­lyyn ja -hallin­taan. Järjes­tel­mien hallit­se­ma­ton hajaut­ta­mi­nen lisää kustan­nuk­sia ja aiheut­taa sen, ettei­vät ihmis­ten sosi­aali- ja terveys­tie­dot liiku tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti esimer­kiksi tilan­teessa, jossa hyvin­voin­tia­lu­een asia­kas tai poti­las siir­tyy tai muut­taa alueelta toiselle. Myös tiedolla johta­mi­seen ja päätök­sen­te­koon ei tällöin synny riit­tä­vää mahdol­li­suutta.

Tiedon­hal­lin­nan koko­nai­suu­den koor­di­naa­tiota tulee kehit­tää ja keskit­tää, jotta sääs­ty­tään hallit­se­mat­to­milta kustan­nuk­silta. Uusissa tieto­jär­jes­tel­missä on erityi­sesti kiin­ni­tet­tävä huomiota järjes­tel­mien raja­pin­toi­hin ja siihen, että uusi järjes­telmä sopii yhteen muiden olemassa olevien ja tule­vien järjes­tel­mien kanssa. Selvit­täi­simme, mitkä järjes­tel­mät voisi olla perus­tel­tua järjes­tää valta­kun­nal­li­sesti yhte­näi­sesti. Uudet alue­hal­lin­not ratkai­se­vat sen, onnis­tu­taanko sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut tuot­ta­maan laaduk­kaasti ja kustan­nus­vai­kut­ta­vasti. Myös lain­sää­dän­nön tulee kulkea mukana.

Kaikissa sosi­aali- ja tervey­sa­lan ICT-hank­keissa tulee arvioida, miten ne lisää­vät palve­lu­jär­jes­tel­män vaikut­ta­vuutta ja hyödyt­tä­vät palve­lu­jen käyt­tä­jiä. Digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gian kehit­ty­mi­nen ovat luoneet painetta osal­taan uudis­taa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita ja asia­kas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­tel­miä käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sem­pään suun­taan. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon henki­lös­tön työai­kaa on pysyt­tävä vapaut­ta­maan tieto­jär­jes­tel­mien ongel­mista varsi­nai­seen työhön. Toimin­nan kehit­tä­mi­sellä digi­ta­li­soin­nin avulla odote­taan olevan myös posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon kustan­nus­ten kasvun hillin­tään keski­pit­källä aika­vä­lillä.

8. Vaiku­tus julki­seen talou­teen

8.1 Vaiku­tus julki­seen talou­teen yhteensä

8.2 Taulu­kot

Menoja lisää­vät (miljoo­naa euroa)

• Luku 1 Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili. 13,0
• Luku 2 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­lui­den resurs­seja aktii­vi­malli kakko­sen toteut­ta­mi­seksi. 20,0
• Luku 2 Vahvis­te­taan työpe­räi­sen maahan­muu­ton resurs­seja. 10,0
• Luku 3 Vahvis­te­taan Busi­ness Finlan­din TKI-inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta  55,0
• Luku 3 Vahvis­te­taan Suomen Akate­mian rahoi­tusta 35,0
• Luku 3 Vahvis­te­taan yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tutki­musta 10,0
• Luku 4 Korja­taan lukio­kou­lu­tuk­sen perus­ra­hoi­tuk­sen vajetta. 50,0
• Luku 4 Noste­taan yliopis­to­kou­lu­tet­tu­jen varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien määrää. 15,0
• Luku 5 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille. 191,0
• Luku 5 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti. Lisä­tään koti­hoi­don henki­lös­töä 1000 hoita­jalla. 75,0
• Luku 5 Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu hoitoon­pää­syn mahdol­lis­ta­mi­seksi mielen­ter­vey­son­gel­missa. (koko­nais­kus­tan­nuk­sessa huomioitu kansal­li­seen mielen­ter­veys­stra­te­gi­aan suun­nattu 5 miljoo­nan euron määrä­raha). 35,0
• Luku 5 Toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu. 10,0
• Luku 5 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille. 5,0
• Luku 5 Tuetaan tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toteut­ta­mista. 5,0
• Luku 5 Vaki­nais­te­taan laatu­re­kis­te­rit 2,0
• Luku 5 Vanhus­asia­val­tuu­te­tun tehtä­vien siirto oikeus­asia­mie­helle 0,7
• Luku 5 Vahvis­te­taan oikeus­asia­mie­hen resurs­seja vanhus­ten palve­lui­den ja kohte­lun lail­li­suus­val­von­nan tehos­ta­mi­seksi. 0,3
• Luku 5 Vahvis­te­taan hoito­työn tutki­muk­sen rahoi­tusta. 0,2
• Luku 6 Lyhen­ne­tään oikeu­den­käyn­tien kestoa ja varmis­te­taan suoma­lais­ten oikeus­tur­van toteu­tu­mi­nen lisää­mällä tuomiois­tuin­ten resurs­seja. 6,0
• Luku 6 Paran­ne­taan vanki­la­tur­val­li­suutta lisää­mällä rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja. 5,0
• Luku 6 Lisä­tään syyt­tä­jien määrää vahvis­ta­malla syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja. 4,5
• Luku 6 Lisä­tään pelas­ta­jien koulu­tus­mää­rää ja toteu­te­taan kaksi­kie­li­nen pelas­ta­ja­kurssi. 3,8

 Yhteensä 551,5

Menoja vähen­tä­vät (miljoo­naa euroa)

• Luku 2 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja palaut­ta­malla työt­tö­myys­tur­van taso vuoden 2019 tasolle. -66,0
• Luku 2 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja palaut­ta­malla asumis­tuen taso vuoden 2019 tasolle. -92,0
• Luku 2 Noste­taan työs­sä­oloehto 12 kuukau­teen. -97,0
• Luku 2 Lisä­tään toimeen­tu­lo­tu­keen maltil­li­nen asumis­me­no­jen omavas­tuu­osuus kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­seksi. -140,0
• Luku 2 Pois­te­taan ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­vät nopeu­te­tusti. -169,0
• Luku 2 Sopeu­te­taan palk­ka­tuen menoja painot­taen julki­selle sekto­rille makset­tuja tukia. -190,6
• Luku 2 Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva työt­tö­myy­den keston mukaan, lyhen­ne­tään ansio­si­don­nai­sen kestoa 100 päivällä ja palau­te­taan omavas­tuu­päi­vien luku­määrä seit­se­mään (yhteis­vai­ku­tus julki­seen talou­teen). -199,0
• Luku 3 Leika­taan meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suu­den teho­tonta yritys­tu­kea. -10,0
• Luku 3 Leika­taan kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien teho­tonta ener­gia­tu­kea. -60,0
• Luku 3 Leika­taan viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tu­kea tehot­to­mana yritys­tu­kena. Säily­te­tään rahti­lii­ken­teen huol­to­var­muuso­suus. -77,2
• Luku 3 Toteu­te­taan asumis­tuen koko­nai­suu­dis­tus. -350,0
• Luku 4 Uudel­leen­koh­den­ne­taan oppi­vel­vol­li­suusiän korot­ta­mi­sen määrä­ra­hat aidosti vaikut­ta­valla tavalla. -65,0
• Luku 6 Siirto sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön valtion omai­suu­della. -100,0
• Luku 7 Lakkau­te­taan tarpee­ton jatku­van oppi­mi­sen virasto. -1,1
• Luku 7 Sote-uudis­tuk­sesta aiheu­tu­vien hallin­non lisä­ku­lu­jen säästö. -11,8
• Luku 7 Sote-uudis­tuk­sesta aiheu­tu­vien ICT-lisä­ku­lu­jen säästö. -87,7
• Luku 7 Palau­te­taan siirto valtion tele­vi­sio- ja radio­ra­has­toon vuoden 2019 tasolle indek­si­tar­kis­tuk­sena. -37,7
• Luku 7 Espoon kaupun­ki­rata ja Helsinki-Riihi­mäki-hank­kei­den siir­tä­mi­nen toteu­tet­ta­vaksi nopei­den. ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöistä, jotka rahoi­te­taan valtion omai­suu­della. -77,5
• Luku 7 Uudel­leen­koh­den­ne­taan halli­tus­oh­jel­man hank­kei­siin tarkoi­te­tulta palve­lu­ra­ken­teen kehit­tä­mi­sen momen­tilta vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suu­teen -98,0
• Luku 7 Julki­sen hallin­non tehok­kuus­oh­jel­man vaiku­tus hallin­non toimin­ta­me­noi­hin. -300,0
• Työt­tö­myy­den aikai­sen eläke­ker­ty­män lopet­ta­mi­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen yhteensä. -400,0

 Yhteensä -2629,5

Tuloja lisää­vät (miljoo­naa euroa)

• Luku 1 Pois­te­taan asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­ny­soi­keus nopeu­te­tusti. 12,0
• Luku 1 Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työnan­ta­jien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den päät­ty­mi­nen. 20,0
• Luku 1 Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen pääoma­tu­lo­vero. 40,0
• Luku 1 Laajen­ne­taan virvoi­tus­juo­ma­ve­roa. 100,0
• Luku 1 Luodaan uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero. 150,0
• Luku 1 Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työn­te­ki­jöi­den työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen VM:n arvioi­man vero­tuen pois­ta­mi­nen. 195,0
• Luku 1 Kiris­te­tään tupa­kan vero­tusta. 300,0
• Luku 2 Koro­te­taan opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla pysy­västi. Etuus­me­no­jen ja vero­tu­lo­jen netto­vai­ku­tus julki­seen talou­teen. 6,0
• Luku 3 Toteu­te­taan yritys­ten pysyvä ja laaja TKI-vero­vä­hen­nys. Korva­taan halli­tuk­sen puut­teel­li­nen kannus­tin. 19,0
• Luku 3 Pois­te­taan tehot­to­mana yritys­tu­kena erityi­sau­to­jen vero­tuki (pois­lu­kien pelas­tus-, sairaus-, inva-autot sekä esteet­tö­mät taksit). 32,0

 Yhteensä 874,0

Tuloja vähen­tä­vät

• Luku 1 Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta. Koro­te­taan työtu­lo­vä­hen­nyk­sen 2026 euroon. Keven­ne­tään vero­tusta tasai­sesti kaikista työ- ja eläke­tu­loista -794,0
• Luku 1 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi. -327,0
• Luku 1 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys. -28,0
• Luku 1 Lope­te­taan maas­ta­pois­tu­mis­ve­ron valmis­telu. -25,0
• Luku 3 Toteu­te­taan yritys­ten pysyvä ja laaja TKI-vero­vä­hen­nys. -100,0
• Luku 3 Pois­te­taan puoli­tettu väylä­maksu koko­naan. -51,0
• Luku 3 Pois­te­taan auto­vero portait­tain ja kompen­soi­daan vaiku­tuk­sia tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa. -50,0
• Luku 4 Noste­taan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta alen­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja. -30,0

 Yhteensä -1405,0

8.3 Valtion omai­suu­den käyttö

Käytet­tävä valtion omai­suus (miljoo­naa euroa)

• Valtion asun­to­ra­hasto 1 000,0
• Muu valtion omai­suus 2 856,0
• Yhteensä 3 856,0

Pysy­viksi menoiksi budje­tista muute­taan (miljoo­naa euroa)

• Perus­o­pe­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 60,0
• Varhais­kas­va­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 80,0
• Opet­ta­jien ja ohjaa­jien palk­kaa­mi­nen sekä opetuk­sen ja ohjauk­sen tutki­toi­met 70,0
• Yhteensä 210,0

Budje­tista valtion omai­suu­della rahoi­tet­ta­vaksi (miljoo­naa euroa)

• Hankeyh­tiöistä rahoi­tet­ta­vat hank­keet 77,5
• Pääoma­si­joi­tus Busi­ness Finland Venture Capi­ta­lille Oy 19,4
• Finn­fun­din pääoman koro­tus 10,0
• Siirto sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön 100,0
• Yhteensä 206,9

Valtion omai­suu­den käyttö (miljoo­naa euroa)

• Budje­tista siir­ret­tä­vien hank­kei­den osuus nopei­den ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöi­den pääomi­tuk­sesta 77,5
• Nopei­den ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöi­den pääomi­tus 2 000,0
• Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1 000,0
• Lisäys sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön 150,0
• Pieny­din­voi­ma­loi­den tutki­muk­sen tuke­mi­nen 6,0
• Ilmas­to­ra­has­ton pääomit­ta­mi­nen teol­li­suu­den vähä­hii­li­tie­kart­to­jen toteut­ta­mi­sen tuke­mi­seksi 200,0
• Koko Suomi Kuntoon -paketti 500,0
• Yhteensä 3 856,0

8.4 Työl­li­syys­re­for­mit

Työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set ja lähteet

• Paikal­li­nen sopi­mi­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-15000, lähde: Suomen yrit­tä­jät, 15.8.2019.
• Kv-rekry­tointi, työl­li­syys­vai­ku­tus 10000, lähde: Tavoi­te­taso.
• Asun­to­kau­pan varain­siir­to­vero, ei arvioitu.
• Työvoi­ma­pal­ve­lui­den reformi ja työky­vyn paran­ta­mi­nen, ei arvioitu.
• Toteu­te­taan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­val­mis­te­luna laati­mat ehdo­tuk­set sovel­tu­vin osin, työl­li­syys­vai­ku­tus 55000, lähde: Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö, Työl­li­syys­pa­ketti 14.8.2020.
• Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa aidosti vahvis­tava Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­uu­dis­tus, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-3000, lähde: Työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan koti­hoi­don­tuen muutok­sen vaiku­tuk­sista - Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016.
• Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja, työl­li­syys­vai­ku­tus 1200, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-5000, lähde: Kansa­lais­aloite, Tera­pia­ta­kuu mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyn nopeut­ta­mi­seksi 20.2.2019.
• Tehdään ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­tus­malli, työl­li­syys­vai­ku­tus 8500, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Ansio­si­don­nai­sen lyhen­tä­mi­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus 8200, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien palau­tus 7 pv, työl­li­syys­vai­ku­tus 300, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Työs­sä­olo- ja paluu­ehto 12 kk, työl­li­syys­vai­ku­tus 6500, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 8.11.2021.
• Toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen omavas­tuu, työl­li­syys­vai­ku­tus 5400, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Työt­tö­myys­tur­van palaut­ta­mi­nen 2019 tasolle, työl­li­syys­vai­ku­tus 13700, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Asumis­tuen indek­si­pa­lau­tus 2019 tasolle, työl­li­syys­vai­ku­tus 300, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Ulos­o­ton suojao­san koro­tus, työl­li­syys­vai­ku­tus 2000, lähde: Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016.
• Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen nosto 50 prosen­tilla, työl­li­syys­vai­ku­tus 3000, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 8.11.2021.
• Ylei­nen ansio­si­don­nai­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus -8500, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­ta­mi­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-3000, lähde: Lähde: Sitra – Koti­ta­lous­vä­hen­nys arjen tukena (2015). Arvio perus­tuu tapaan, jolla Sitran arvioi palve­luos­to­jen lisää­vän työl­li­syyttä, kun koti­ta­lous­vä­hen­nystä vahvis­te­taan.
• Vero­tuk­sen vaiku­tuk­set yhteensä, työl­li­syys­vai­ku­tus 8800, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
• Yhteensä 114 400-140 400

Lisää sisältöä samassa kategoriassa