Vieraan kielen opis­kelu alkaa ensim­mäi­sellä luokalla. Varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvoa edis­te­tään ja viisi­vuo­tiai­den maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­lua laajen­ne­taan. 

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön uuti­nen 11.4. Ensim­mäi­sen vieraan kielen eli A1-kielen opis­kelu alkaa tule­vai­suu­dessa jo perus­kou­lun ensim­mäi­sen vuoden keväällä. Halli­tus päätti asiasta kehys­rii­hes­sään.

Varhai­sempi kiel­ten­ope­tus koskee kaik­kia ekaluok­ka­lai­sia 1.1.2020 alkaen. Varhen­ta­mi­sen vaati­mat asetus­muu­tok­set anne­taan syksyllä 2018 ja opetus­suun­ni­tel­mat Opetus­hal­li­tuk­sessa vuoden 2019 aikana. Varhais­tuk­seen käytet­tä­vät vuosi­viik­ko­tun­nit (1 tunti ensim­mäi­sen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisä­tään tunti­ke­hyk­sen.

Moni­puo­li­nen kieli­taito on yksi tärkeim­mistä tule­vai­suu­den taidoista.

- Moni­puo­li­nen kieli­taito on yksi tärkeim­mistä tule­vai­suu­den taidoista. Lapsilla on hämmäs­tyt­tävä kyky oppia uutta. Halli­tus­kau­den aikana lähes joka neljän­nessä kunnassa on toteu­tettu kokei­luja kiel­ten opis­ke­lun varhen­ta­mi­sesta. Tämän päätök­sen myötä varhai­nen kiel­ten­ope­tus laajen­ne­taan koske­maan kaik­kia suoma­lais­lap­sia. Jatkossa jokai­nen lapsi aloit­taa ensim­mäi­sen vieraan kielen opis­ke­lun jo ensim­mäi­sellä luokalla, sanoo opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen.

Nykyi­sel­lään vieraan kielen opetuk­sen on alet­tava 3. vuosi­luo­kalla, mutta useat kunnat ovat jo ryhty­neet tarjoa­maan opetusta varhem­min. Varhais­ta­mista on myös tuettu tällä halli­tus­kau­della kärki­han­ke­ra­hoi­tuk­sella.

Tasa-arvoa edis­te­tään varhais­kas­va­tuk­sessa – lapsi­stra­te­gian valmis­telu käyn­nis­tyy

Laadu­kas varhais­kas­va­tus kuuluu jokai­selle lapselle ja nuorelle taus­tasta riip­pu­matta. Varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sen myön­tei­siin vaiku­tuk­siin kuulu­vat syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­nen ja oppi­mi­sen edis­tä­mi­nen. Vaiku­tus­ten on todettu säily­vän pitkälle elämässä. Halli­tus on päät­tä­nyt edis­tää varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvoa ja nostaa osal­lis­tu­mi­sas­tetta kahdella eri toimella. Lisäksi halli­tus antaa varhais­kas­va­tuk­sen laatua paran­ta­van varhais­kas­va­tus­lain. Esitys uudeksi varhais­kas­va­tus­laiksi anne­taan edus­kun­ta­kä­sit­te­lyyn 12.4.

Varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoo­nan euron määrä­ra­halla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienen­tää ryhmä­ko­koja ja palkata lisä­hen­ki­lös­töä haas­teel­li­silla alueilla toimi­vissa päivä­ko­deissa. Aiem­min esi- ja perus­o­pe­tuk­sessa käytetty rahoi­tus­muoto on tutki­joi­den suosit­te­lema eriar­voi­suu­den torjun­nan väline, jossa kritee­reinä on käytetty mm. alueen koulu­tus­ta­soa ja työt­tö­myyttä. Tasa-arvoa­vus­tus kohden­net­tai­siin varhais­kas­va­tuk­sen järjes­tä­jille, ja avus­tuk­sen myön­tä­mi­sen perus­teena voidaan käyt­tää vastaa­via kritee­rejä kuin esi- ja perus­o­pe­tuk­sen valtio­na­vus­tuk­sessa.

5-vuotiai­den maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­luja laajen­ne­taan ja jatke­taan.

5-vuotiai­den maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­luja laajen­ne­taan ja jatke­taan. Halli­tus päätti kohden­taa tarkoi­tuk­seen uuden 5 miljoo­nan euron määrä­ra­han. Rahoi­tuk­sella korva­taan maksu­tu­lo­jen mene­tyk­siä niille kunnille, jotka sitou­tu­vat jättä­mään maksut peri­mättä 5-vuotiai­den varhais­kas­va­tuk­sesta. Ensim­mäi­nen vaihe jo aiem­min pääte­tystä maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­lusta käyn­nis­tyy elokuussa. Päätök­set kokei­lun jatkon toteut­ta­mis­ta­voista ja hakua­joista tehdään myöhem­min ilmoi­tet­ta­vana ajan­koh­tana.

Maksut­to­man varhais­kas­va­tuk­sen kokei­lun laajen­ta­mi­sen tavoit­teena on saada kokei­luun lisää kuntia ja nostaa siten 5-vuotiai­den lasten osal­lis­tu­mi­sas­tetta varhais­kas­va­tuk­sessa. Kokei­lun laajen­ta­mi­sen kautta saadaan myös laajem­paa näke­mystä 5-vuotiai­den varhais­kas­va­tuk­sen peda­go­gii­kan kehit­tä­mi­sestä ja mahdol­li­suuk­sista laajen­taa esio­pe­tusta kaksi­vuo­ti­seksi. Suomessa 5-vuotiai­den osal­lis­tu­mi­saste on alhai­sempi kuin kaikissa muissa Pohjois­maissa ja myös alhai­sempi kuin Euroa­lu­een ja 34 OECD-maan keskiarvo.

Halli­tuk­sen Lapsi- ja perhe­pal­ve­lui­den muutos­oh­jel­man toimeen­pa­non yhtey­dessä on nous­sut tarve vahvis­taa lapsi­po­li­tii­kan yhteistä kansal­lista tahto­ti­laa laati­malla vaali­kausit­tain maan halli­tuk­sen kansal­li­nen Lapsi- ja perhe­stra­te­gia. Halli­tus käyn­nis­tää seuraa­vaa halli­tusta varten kansal­li­sen lapsi­stra­te­gian valmis­te­lun. Tavoit­teena on laajasti tutkit­tuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteis­kun­nal­li­sessa päätök­sen­teossa vahvis­tava poik­ki­hal­lin­nol­li­nen stra­te­gia. Lapsi­stra­te­gialla vahvis­te­taan lapsi- ja perhe­myön­teistä yhteis­kun­taa sekä synty­vyy­den posi­tii­vista kehi­tystä tule­vai­suuso­rien­toi­tu­neella tavalla. Valmis­te­lua ohjaa laaja­poh­jai­sen lapsi­foo­ru­min sekä stra­te­gian ohjaus­ryh­män työ. Lapsi­stra­te­gian valmis­te­lusta vastaa­vat perhe- ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­teri Annika Saarikko ja opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen.

Lisä­tie­toja:
- erityi­sa­vus­taja Daniel Sazo­nov, puh. 0295 3 30276

Lisää sisältöä samassa kategoriassa