Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä jättää koko ryhmänä kirjal­li­sen kysy­myk­sen halli­tuk­sen toimista vanhus­ten palve­lui­den turvaa­mi­seksi. Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo kertoi asiasta kyse­ly­tun­nilla. Edus­kun­ta­ryhmä toimit­taa kysy­myk­sen tänään heti kyse­ly­tun­nin jälkeen. Kirjal­li­nen kysy­mys koko­nai­suu­des­saan alla.

Kokoo­mus tekee työtä sen puolesta, että jokai­nen vanhus saa tarvit­se­mansa laaduk­kaat palve­lut ja inhi­mil­li­sen kohte­lun. Moni ikään­ty­nyt kansa­lai­nen joutuu odot­ta­maan liian kauan kotiinsa palve­luja tai jonot­ta­maan pääsyä ympä­ri­vuo­ri­kau­ti­siin hoiva­pal­ve­lui­hin. Hoitoa ja hoivaa on saatava silloin kun sille on tarve.

Kokoo­mus esitti viime vuoden lopussa julkai­se­mas­saan senio­ri­kan­na­no­tossa vanhus­pal­ve­lu­lain sito­vuu­den lisää­mistä ja sen osana myös hoiva­ta­kuuta, jotta hyvä hoito ja inhi­mil­li­nen kohtelu toteu­tuisi yhden­ver­tai­sesti jokai­sen vanhuk­sen osalta. Hoiva­ta­kuu toisi nykyistä sito­vam­mat ja lyhyem­mät määrä­ajat hoitoon pääsyyn, riip­pu­matta hoito­pai­kasta tai siitä, onko vanhuk­sella hänen oikeuk­sis­taan huoleh­ti­via omai­sia.

Keväällä huoli vanhus­pal­ve­lui­den kestä­mät­tö­mästä tilan­teesta nousi yhä laajem­paan keskus­te­luun hoiva­pal­ve­luissa tapah­tu­nei­den anteek­sian­ta­mat­to­mien laimin­lyön­tien myötä. Silloi­nen oppo­si­tio teki asiasta väli­ky­sy­myk­sen, jossa se vaati halli­tuk­selta vastauk­sia hoiva­pal­ve­lui­den tilan­tee­seen.

Hoitoa ja hoivaa on saatava silloin kun sille on tarve.

Keväällä edel­li­nen halli­tus lisäsi tärkeitä panos­tuk­sia hoiva­pal­ve­lui­den valvon­nan paran­ta­mi­seksi. Vanhus­ten ja vammais­ten palve­lu­jen ohjauk­sen ja valvon­nan vahvis­ta­mi­seen suun­nat­tiin 720 000 euroa ja edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen suorit­ta­maa vanhus­ten oikeuk­sien valvon­taa vahvis­tet­tiin 350 000 eurolla.

Ikäih­mis­ten laaduk­kaan ja yhden­ver­tai­sen hoivan sekä inhi­mil­li­sen kohte­lun turvaa­mi­seksi edel­li­nen halli­tus käyn­nisti keväällä vanhus­pal­ve­lu­lain vält­tä­mät­tö­män koko­nais­re­mon­tin aset­ta­malla asian­tun­ti­ja­työ­ryh­män valmis­te­le­maan vanhus­pal­ve­lu­lain koko­nai­suu­dis­tusta.

Työryh­mälle annet­tiin tehtä­väksi valmis­tella mm. vanhus­pal­ve­lu­lain ja laatusuo­si­tus­ten uudis­ta­mista, sekä ikäpo­liit­tis­ten linjaus­ten valmis­telu, joilla varau­du­taan väes­tön vanhe­ne­mi­seen. Työryh­män työn on tarkoi­tus päät­tyä vuoden 2019 loppuun mennessä, jolloin tuotai­siin tarvit­ta­vat esityk­set lain­sää­dän­nön koko­nai­suu­dis­tuk­sen toteut­ta­mi­seksi sekä esitel­täi­siin vaiku­tusar­vioin­nit.

Vanhus­ten palve­lui­hin tarvi­taan lisää hoita­jia. Kokoo­muk­sen mielestä hoito­hen­ki­lö­kun­nan määrän vanhus­pal­ve­luissa tulisi perus­tua ikäih­mis­ten yksi­löl­li­sen hoivan ja avun tarpeelle. Nykyi­set halli­tus­puo­lu­eet, silloi­nen oppo­si­tio, esit­ti­vät ennen vaaleja ratkai­suksi ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sessa hoivassa ilmen­nei­siin ongel­miin 0,7-hoitajamitoituksen kirjaa­mi­sen lakiin. Edus­kun­nan sosi­aali- ja terveys­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­jana vielä keväällä toimi­nut Krista Kiuru antoi tuol­loin ymmär­tää, että hoita­ja­mi­toi­tus voitai­siin kirjata lakiin heti ja yhdellä virk­keellä. Kyse olisi muuta­man tunnin työstä. Nyt Kiuru istuu halli­tuk­sessa ja vastaa perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­rinä vanhus­pal­ve­luista.

Minis­teri Kiuru onkin kerto­nut kiireh­ti­vänsä hoita­ja­mi­toi­tusta koske­van halli­tuk­sen esityk­sen tuomista edus­kun­taan siten, että esitys annet­tai­siin edus­kun­nalle jo syksyn aikana, vaik­ka­kin 0,7-hoitajamitoituksen toteut­ta­mi­nen tapah­tuisi Kiurun mukaan pitkällä siir­ty­mä­ajalla. Hoita­ja­mi­toi­tuk­sen kirjaa­mi­nen lakiin ei siis enää Kiurun aloit­teesta sisälly vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suu­dis­tuk­sen asian­tun­ti­ja­val­mis­te­luun, vaan minis­teri on tuomassa esityk­sen eril­li­senä edus­kun­taan.

Hoita­ja­pula on vakava tosia­sia jo nyt koko vanhus­ten­huol­lossa. Hoita­ja­mi­toi­tus­vaa­ti­muk­sen aset­ta­mi­nen 0,7:ään hoita­jaan yhtä asia­kasta kohden merkit­sisi Kunta­lii­ton arvioi­den mukaan heti yli 4000 uuden työn­te­ki­jän tarvetta ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoivaan, sekä yli 200 miljoo­nan euron kustan­nuk­sia. Yksit­täi­senä toimena tämä esitys pakot­taisi kunnat siir­tä­mään henki­lös­töä ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoivaan jo nyt tiukalla olevista koti­hoi­don ja vammais­ten palve­luista, samalla kun koti­hoi­dossa olevien vanhus­ten määrä ja palve­lui­den tarve kasvaa koko ajan.

Ihmi­set teke­vät palve­lui­den laadun. Siksi sosi­aali- ja tervey­sa­lan houkut­te­le­vuutta on pystyt­tävä lisää­mään ja esimer­kiksi työhy­vin­voin­tia tuke­maan. Alan koulu­tus­mää­riä on arvioi­tava uudel­leen ja laadit­tava selkeät tavoit­teet siitä, miten vaka­vaan hoita­ja­pu­laan vasta­taan tule­vina vuosina.

Kokoo­mus haluaa kantaa vastuuta kaikista ikäih­mi­sistä riip­pu­matta siitä, millais­ten palve­lui­den piirissä he ovat. Siksi tarvi­taan koko vanhus­pal­ve­lu­lain remontti. Edel­li­sen halli­tuk­sen aloit­ta­massa valmis­te­lu­työssä oli määrä etsiä koko­nais­val­tai­set ratkai­sut, joilla turva­taan nykyistä parem­min henki­lös­tön määrä, osaa­mi­nen ja kohden­ta­mi­nen kaik­kiin vanhus­pal­ve­lui­hin, ottaen siis huomioon myös hoita­ja­pu­lasta kärsi­vän koti­hoi­don ja arvo­kasta mutta usein raskasta työtä teke­vien omais­hoi­ta­jien tarpeet.

Tarvi­taan koko vanhus­pal­ve­lu­lain remontti.

Päämi­nis­teri Rinne on tuoreel­taan vahvis­ta­nut julki­suu­dessa, että halli­tuk­sen rahat eivät tule riit­tä­mään 0,7-hoitajamitoituksen toteut­ta­mi­seen tällä vaali­kau­della. Halli­tuk­sen aiko­muk­sesta panna toimeen vaaleissa lupaa­mansa ja halli­tus­oh­jel­maan kirjaa­mansa tavoite 0,7-hoitajamitoituksesta vallit­see­kin nyt täydel­li­nen epäsel­vyys. Halli­tus on luvan­nut tuoda edus­kun­taan lain, jonka toteut­ta­mi­seen sillä ei kerto­mansa mukaan ole varaa. Halli­tus on siis siir­tä­mässä itse esit­tä­määnsä ratkai­sun toteu­tusta aina­kin seuraa­valle halli­tus­kau­delle?

Ratkai­su­jen lupaa­mi­nen yhdellä suulla ja niiden peru­mi­nen toisella ei anna luotet­ta­vaa kuvaa halli­tuk­sen kyvystä tart­tua vanhus­pal­ve­lui­den kipe­riin ongel­ma­koh­tiin. Halli­tus on nyt toimi­nut useita kuukausia ja edel­leen on epäsel­vää, millai­sia toimia halli­tus aikoo tehdä vanhus­ten palve­lui­den laadun ja saata­vuu­den paran­ta­mi­seksi. Vanhus­pal­ve­luissa odote­taan kuumei­sesti koko­nais­val­tai­sia ratkai­suja.

Kokoo­muk­sen mielestä jokai­sen ikäih­mi­sen on voitava luot­taa siihen, että hän saa laadu­kasta hoivaa ja inhi­mil­li­sen kohte­lun riip­pu­matta hoito­pai­kasta. Vanhus­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sen osalta vallit­see nyt epäluot­ta­muk­sen ilma­piiri, sillä halli­tus ei pysty yksi­se­lit­tei­sesti kerto­maan miten ja millä aika­tau­lulla se on tuomassa kestä­vät ratkai­sut vanhus­pal­ve­lui­den koko­nais­val­tai­seksi uudis­ta­mi­seksi?

Edellä olevan perus­teella ja edus­kun­nan työjär­jes­tyk­sen 27 §:ään viita­ten esitän/​esitämme asian­omai­sen minis­te­rin vastat­ta­vaksi seuraa­van kysy­myk­sen:

Mitä sellai­sia toimia halli­tus aikoo esit­tää vanhus­pal­ve­lui­den laadun ja yhden­ver­tai­suu­den takaa­mi­seksi, jotka se myös pystyy toimeen­pa­ne­maan ja rahoit­ta­maan tällä halli­tus­kau­della?

Miten ja millä aika­tau­lulla halli­tus aikoo lisätä sosi­aali- ja tervey­sa­lan houkut­te­le­vuutta ja ratkaista hoiva- ja hoito­hen­ki­lös­tön riit­tä­vyy­teen liit­ty­vät ongel­mat?

Lisää sisältöä samassa kategoriassa