Ennus­tei­den mukaan käänne parem­paan on jo tapah­tu­nut. Vien­nin elpy­mi­sen myötä brut­to­kan­san­tuot­teen arvioi­daan tänä vuonna hieman kasva­van. Ennus­tei­siin liit­tyy kuiten­kin edel­leen suurta epävar­muutta. Olemme elvyt­tä­neet valta­vasti Suomen taloutta taan­tu­man yli. Raken­nusa­lan voimak­kaat elvy­tys­toi­met pelas­ti­vat kymme­niä tuhan­sia työpaik­koja. Julki­set tie- ja rata­hank­keet ovat olleet huip­pu­lu­ke­missa. Veron­alen­nuk­set ovat pitä­neet yllä ihmis­ten luot­ta­musta omaan talou­teen.

Ekono­mis­tit ovat arvioi­neet, että halli­tuk­sen elvy­tys­toi­met ovat pelas­ta­neet 100 000 työpaik­kaa. Raken­nusa­lan elvy­tyk­sessä suhdan­ne­luon­tei­nen kymme­nen prosen­tin korjausa­vus­tus on ollut menes­tyk­se­käs toimi. Se osoit­tau­tui enna­koi­tua suosi­tum­maksi ja avus­tus­ha­ke­muk­sia tuli yhteensä 2,5 miljar­din euron hank­kei­siin. Halli­tus jatkaa tänä­kin vuonna voimak­kaita elvy­tys­toi­mia.

Työt­tö­myys kasvaa aina auto­maat­ti­sesti talou­den pudo­tessa. Euroop­pa­lai­nen vertailu kertoo miten olemme onnis­tu­neet elvy­tyk­sessä. Työt­tö­myy­sas­teen nousu on ollut syvään taan­tu­maan nähden vähäistä. Vaikka Suomen brut­to­kan­san­tuote romahti viime vuonna kahdek­san prosent­tia, Euroo­pan kärki­tah­tia, työt­tö­myys ei ole nous­sut Suomessa suhteessa yhtä paljon.

Elvy­tys on ollut menes­tys­ta­rina. Monessa Euroo­pan maassa, joissa talous on supis­tu­nut vain pari prosent­tia, on työt­tö­myys kasva­nut Suomea enem­män. Työmark­ki­noil­lamme on tapah­tu­nut myös oikean­lai­sia jous­toja: on käytetty lomau­tuk­sia irti­sa­no­mis­ten sijaan. Yrityk­set ovat halun­neet pitää kiinni osaa­vasta henki­lö­kun­nasta.

Työt­tö­mien määrä tulee kulu­vana vuonna lisään­ty­mään ja työt­tö­myy­sas­teen ennus­te­taan nouse­van hieman yli 10 prosent­tiin. Olemme tänä vuonna työl­li­syy­den osalta siis vuosi­tu­han­nen vaih­teen vuosien tilan­teessa. Korkeim­mat työt­tö­myys­lu­vut kuukausi­ta­solla nähtä­neen loppu­ke­väästä. Syksyn myötä toimet ja maail­man vien­nin veto pure­vat ja työt­tö­myy­saste lähtee laskuun.

Nuorille töitä

Vaikka työt­tö­myy­temme nousu on ollut euroop­pa­lai­sit­tain maltil­lista, on työt­tö­myyttä vastaan tais­tel­tava monella rinta­malla. Varsin­kin nuori­so­työt­tö­myy­den kasvuun on puutut­tava. Jos nyt pääs­tämme nuoret passi­voi­tu­maan, on työl­lis­ty­mi­nen myöhem­min erit­täin vaikeaa. Nuori­so­työt­tö­myys myös syrjäyt­tää helposti pysy­västi yhteis­kun­nasta.

Se olisi trage­dia sekä nuorelle inhi­mil­li­sesti että koko yhteis­kun­nalle. Nyt tällä viikolla edus­kun­nalle esit­te­le­mäni työl­li­syys­li­sä­bud­jetti sisäl­tää 77 miljoo­naa euroa nuori­so­työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seksi. Se tuo uuden opis­kelu-, harjoit­telu- tai työpai­kan yhteensä 15 000 nuorelle tänä vuonna.

Uusien aktii­vis­ten työvoi­ma­toi­mien piiriin otetaan 3 900 nuorta. Nuor­ten neuvon­ta­pal­ve­luja paran­ne­taan. Start­ti­ra­haa, yrit­tä­jyys­kou­lu­tusta ja palk­ka­tu­kea lisä­tään. Nuoria ja vasta­val­mis­tu­neita työl­lis­te­tään uuteen työhön myös otta­malla käyt­töön työl­lis­tä­mis­se­teli.

Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­paik­koja lisä­tään yhteensä 1250 uudelle nuorelle.

Amma­til­li­seen perus­kou­lu­tuk­sen opis­ke­li­ja­mää­riä lisä­tään 1 000 opis­ke­li­jalla. Rahoi­tus suun­na­taan nuorille erityi­sesti perus­o­pe­tus­vai­heen jälkei­seen amma­til­li­seen koulu­tuk­seen ohjaa­vaan ja valmis­ta­vaan koulu­tuk­seen. Silloin syrjäy­ty­mis­vaara on suurim­mil­laan. Silloin on toimit­tava.

Elvy­tyk­sestä eteen­päin

Kun talou­den kasvu lähtee taas liik­keelle, tarvit­semme uutta vaih­detta. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on pelas­tet­tava. Velkaan­tu­mi­nen on pysäy­tet­tävä ja julki­nen talous saatava taan­tu­man ja elvy­tyk­sen jäljiltä kuntoon, ja otta­maan vastaan ikään­ty­mi­sen tuomat haas­teet.

Tuo työ vaatii vastuun­ot­toa. Halli­tus valmis­te­lee päätök­siä työurien piden­tä­mi­seksi, tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seksi ja kasvun vauh­dit­ta­mi­seksi yhdessä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa. Mitä enem­män noissa toimissa onnis­tu­taan, sitä pienem­mäksi tulee tarve leik­kauk­siin ja veron­ki­ris­tyk­siin talou­den sopeut­ta­mi­sessa ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­sessa.

Työurien konkreet­tis­ten piden­tä­mis­toi­mien vastus­ta­jat ajavat itse asiassa pieni­tu­lois­ten ihmis­ten etuuk­sien leik­kauk­sia. Tuot­ta­vuus­oh­jel­man ja kasvuun kannus­ta­vien vero­uu­dis­tus­ten vastus­ta­jat ajavat palkan­saa­jien ja eläke­läis­ten vero­jen kiris­tä­mistä. Kokoo­mus haluaa vält­tää sekä leik­kauk­sia että veron­ki­ris­tyk­siä etene­mällä muissa toimissa.

Venkoilu kaik­kien toimen­pi­tei­den vastus­ta­mi­sella on suoma­lais­ten viilaa­mista lins­siin ja vaaral­lista leik­kiä lastemme hyvin­voin­nin kustan­nuk­sella. Tarvit­semme rehel­listä puhetta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme tule­vai­suu­den pelas­ta­mi­seksi. Tarvit­semme puheita vastaa­via rohkeita tekoja.

Vaikka ajat ovat olleet vaikeita, niin toivoa parem­masta on jo näky­vissä. Parempi huomi­nen ei kuiten­kaan tule itses­tään. Se on tehtävä.

[Kirjoi­tus on julkaistu Savon Sano­missa 11.4.2010]

Lisää sisältöä samassa kategoriassa