Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Euroo­pan turval­li­suutta ja omava­rai­suutta vahvis­te­taan

Tänä keväänä tuli vuosi täyteen Venä­jän silmi­töntä hyök­käys­so­taa Ukrai­naa kohtaan. Tämän sodan aikana Euroo­pan unioni, yhdessä länsi­liit­tou­man kanssa, on osoit­ta­nut ennen­nä­ke­mä­töntä yhte­näi­syyttä Venä­jään kohdis­tu­nei­den sank­tioi­den aset­ta­mi­sessa ja Ukrai­nan autta­mi­sessa. EU on päät­tä­nyt jo yhteensä kymme­nestä pako­te­pa­ke­tista sekä yhdessä jäsen­mai­den kanssa anta­nut 72 miljar­dia euroa tukea Ukrai­nalle. Näitä toimia on edel­leen jatket­tava ja vahvis­tet­tava, jotta sota saadaan loppu­maan ja jälleen­ra­ken­nus voi alkaa.

Tuoreim­pana tekona EU on luvan­nut toimit­taa miljoona ammusta Ukrai­naan vuoden sisällä. Euroop­pa­laista ammus­tuo­tan­toa vahvis­te­taan, mikä on samalla myös osa stra­te­gi­seen auto­no­mi­aan tähtää­viä toimen­pi­teitä. Euroo­pan unioni pyrkii vähen­tä­mään riip­pu­vuuk­sia muista maail­man maista ja alueista esimer­kiksi ener­gian, tekno­lo­gian ja raaka-ainei­den aloilla, mikä lisää turval­li­suutta. Venä­jän hyök­käys onkin vauh­dit­ta­nut myös Euroo­pan vihreää siir­ty­mää, kun jäsen­maat pyrki­vät nyt nopeasti korvaa­maan fossii­li­sista tuon­tie­ner­giaa omalla vähä­pääs­töi­sellä ener­gialla.

Euroo­pan unio­nin yhtei­nen turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiikka nojaa edel­leen vahvasti siihen, että suurin osa EU-maista, nyt myös Suomi, ovat Nato-maita. EU:n ja Naton väli­sen työn­jaon selven­tä­mi­nen onkin edel­leen työn alla. Histo­rial­li­sesta näkö­kul­masta katsot­tuna EU on rauhan­pro­jekti, mutta maail­man­po­liit­ti­sesta tilan­teesta johtuen se on otta­nut kulu­neella kaudella aske­lia kohti soti­laal­li­sem­paa roolia, esimer­kiksi hank­kies­saan rauhan­ra­has­ton avulla aseita Ukrai­naan. Roolin muut­tu­mi­nen ei käy käden kään­teessä, mutta tie kohti yhte­näi­sem­pää euroop­pa­laista puolus­tus­po­li­tiik­kaa kohti on avattu. Tekoja turval­li­suu­den, vakau­den ja stra­te­gi­sen auto­no­mian eteen tarvi­taan myös ensi kaudella.

Talous­kasvu entistä kestä­väm­mälle pohjalle uusien krii­sien varalle

Alku­vuosi on ollut kylmää kyytiä globaa­lille talou­delle. Ener­gia­kriisi, kiih­tyvä hinto­jen ja korko­jen nousu sekä taan­tu­man uhka ovat olleet jokai­sen euroop­pa­lai­sen arjessa läsnä. Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto IMF arvioi viime vuoden loppu­puo­lella, että talous­nä­ky­mien suhteen pahin on vasta edessä. IMF leik­kasi maail­man­ta­lou­den kasvuen­nus­tet­taan vuodelle 2023 kolmesta prosen­tista 2,7 prosent­tiin. Venä­jän hyök­käys­sota on vaikut­ta­nut merkit­tä­västi ener­gian ja ruoan hintaan globaa­listi, millä Venäjä pyrkii takti­sesti sotke­maan maail­man­mark­ki­noita vielä pitkään.

Komis­sio esitti huhti­kuussa ehdo­tuk­sensa EU:n talous­sään­tö­jen uudis­ta­mi­seksi, joka on aikeil­taan suurin uudis­tus sitten finans­si­krii­sin. Sen tavoit­teena on vahvis­taa julki­sen velan kestä­vyyttä ja kestä­vää talous­kas­vua jäsen­val­tioissa. Uudis­tuk­sessa alijää­mälle asetettu viitearvo (3 % suhteessa BKT:hen) ja velalle asetettu viitearvo (60 % suhteessa BKT:hen) pysy­vät ennal­laan. Komis­sion esityk­sessä jäsen­maat räätä­löi­vät kansal­li­sen suun­ni­tel­man talou­den tavoit­teista vähin­tään neljäksi vuodeksi, jonka komis­sio ja jäsen­maat jälleen arvioi­vat. Euroop­pa­lai­nen ohjaus­jakso säilyy pääasial­li­sena väli­neenä seurata vuosit­tain jäsen­mai­den talous­po­li­tii­kan toteu­tu­mista.

Krii­sia­jasta huoli­matta EU pyrkii nyt kestä­vän kasvun tielle myös ympä­ristö- ja ihmi­soi­keuk­sia koskien. EU-takso­no­mia on ollut kauden yksi isoim­mista kestä­vän rahoi­tuk­sen asetuk­sista, jota täyden­ne­tään edel­leen uusien ympä­ris­tö­kri­tee­rien kautta. Neuvot­te­luissa on parhail­laan myös kaksi uutta esitystä: yritys­vas­tuu­di­rek­tiivi, jolla asete­taan huolel­li­suus­vel­voite yrityk­sille ympä­ristö- ja ihmi­soi­keus­rik­ko­mus­ten ehkäi­se­mi­seksi, sekä pakko­työ­ase­tus, jolla varmis­te­taan, ettei euroop­pa­lai­siin kaup­poi­hin päädy pakko­työllä valmis­tet­tuja tuot­teita.

Muita tärkeitä esityk­siä komis­siolta on vasti­kään julkaistu vähit­täis­si­joit­ta­jia koskeva lain­sää­dän­tö­pa­ketti, jonka avulla halu­taan taata pien­si­joit­ta­jille parem­min tietoa ja suoje­lua sijoi­tus­pää­tök­sissä. Lisäksi odotamme vielä loppu­kau­delta esitystä harmo­ni­soi­dusta yritys­ve­ro­mal­lista (BEFIT) sekä moni­vuo­ti­sen rahoi­tus­ke­hyk­sen (MFF) uudis­ta­mi­sesta kestä­mään parem­min mahdol­li­sia uusia krii­sejä.

Budjet­ti­laki on merkit­tä­vin saavu­tus veron­mak­sa­jien varo­jen suojaa­mi­seksi

Unkari on ollut EU:n seuran­nassa jo vuosia. Maan oikeus­val­tio­ti­lanne on rapis­tu­nut siitä lähtien, kun Viktor Orban on semen­toi­nut valtaansa maan johdossa. Euroo­pan unioni ei ole kuiten­kaan pysty­nyt tähän kehi­tys­kul­kuun konkreet­ti­sesti aikai­sem­min puut­tu­maan. Syynä on ollut erityi­sesti se, että maan sank­tioi­mi­nen on vaati­nut kaikilta EU:n jäsen­mailta yksi­mie­li­sen hyväk­syn­nän.

Tällä istun­to­kau­della tilan­tee­seen tuli kuiten­kin muutos, koska uuden määräe­nem­mis­töllä päätet­tä­vän budjet­ti­lain avulla Euroo­pan unioni pystyi jäädyt­tä­mään maalta yhteensä noin 22 miljar­dia euroa EU-varoja. Näiden varo­jen vapaut­ta­mi­nen on sidottu konkreet­ti­siin oikeus­val­tion tilaa paran­ta­viin toimen­pi­tei­siin. Jos Unkari ei pysty näitä vaati­muk­sia täyt­tä­mään ja toden­ta­maan, että EU-varoja ei valu korrup­tioon ja muihin väärin­käy­tök­siin, niin maan on turha myös­kään odot­taa saavansa EU-miljar­deja käyt­töönsä.

Budjet­ti­laki on ainoa väline, jolla Euroo­pan unioni voi konkreet­ti­sesti puut­tua jäsen­mai­densa oikeus­val­tio­rik­ko­muk­siin. Sen säätä­mi­nen on ollut perus­ar­vo­jen suoje­le­mi­sen, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen paran­ta­mi­sen, korrup­tion ehkäi­se­mi­sen sekä veron­mak­sa­jien varo­jen suoje­lun näkö­kul­masta merkit­tävä voitto demo­kra­tialle sekä EU:lle itsel­leen. Budjet­ti­lailla on myös ennal­taeh­käi­sevä vaiku­tus - muut oikeus­val­tio-ongel­mien kanssa painis­ke­le­vat jäsen­maat varmasti miet­ti­vät, miten voisi­vat paran­taa toimin­taansa ja näin vält­tyä EU-varo­jen jäädyt­tä­mi­seltä.

Ruok­ki­vaa kättä ei kannata purra. Budjet­ti­lain hyödyn­tä­mi­nen entistä laajem­min ja vastaa­vien väli­nei­den kehit­tä­mi­nen tulisi olla myös vaalien jälkeen EU-poli­tii­kan keskiössä. Olisi pystyt­tävä jatka­maan työtä sen suhteen, miten yhteis­ten varo­jen käyt­tä­mi­sestä saatai­siin entistä tehok­kaam­paa sekä korrup­tio­va­paam­paa.  Esimer­kiksi elpy­mis­pa­ket­ti­va­ro­jen käytön tulok­sel­li­suu­den tarkas­ta­mi­sessa riit­tää työtä vielä pitkälle seuraa­vien vaalien jälkeen.

Kokoo­muk­sen mepit aktii­vi­sia

Kaiken kaik­ki­aan kokoo­musta euro­vaa­leissa äänes­tä­neet voivat olla ylpeitä tehdystä työstä. Pienen maan edus­ta­jat voivat saada hyvin­kin paljon aikaan olemalla tarpeeksi aktii­vi­sia. On erin­omaista, että parla­men­taa­rik­ko­jemme nimet ovat näky­neet monen­lais­ten raport­tien etusi­vuilla sekä täysis­tun­to­jen puhu­ja­lis­toilla.

Euroo­pan parla­men­tin suurim­man ja vaiku­tus­val­tai­sim­man puolu­een EPP:n sisällä olemme puoles­taan onnis­tu­neet näyt­tä­mään, että vaikka dele­gaa­tiomme koos­tuu kolmesta edus­ta­jasta, voi tällä luku­mää­rällä saavut­taa ryhmän sisällä suuren painoar­von. Voimme sanoa, että kokoo­musta aidosti kuun­nel­laan euroop­pa­lai­sissa pöydissä, ja näin tulisi olla myös jatkossa.

Sirpa Pieti­käi­nen, Petri Sarva­maa, Henna Virk­ku­nen

Kirjoit­ta­jat ovat Euroo­pan Parla­men­tin jäse­niä

***

Tämä on osa Kokoo­muk­sen Eurooppa-verkos­ton kehit­tä­mää Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­sar­jaa, joka on sään­nöl­li­sesti jäsen­kir­jeessä sekä Kokoo­muk­sen sivuilla ilmes­tyvä blogi, jossa meidän Brys­se­lin väkemme miet­tii Brys­se­lin sekä laajem­min EU:n menoa. Blogi­sar­jassa kirjoit­taja vaih­tuu joka kerta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa