Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Helpo­tusta sähkö­las­kuun - Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Helpo­tusta sähkö­las­kuun - Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla. 

Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on toimi­van yhteis­kun­nan perus­e­del­ly­tys. Sähkö ei ole eikä siitä saa tulla ylel­li­syys­tuote. Sähkö on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyke, jota tarvi­taan pitä­mään valot päällä, kodit lämpi­mänä ja yritys­ten rattaat pyöri­mässä. Sähkön merki­tys talous­kas­vun moot­to­rina ja hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­senä tulee vain kasva­maan.

Euroo­pan ja Suomen sähkö­mark­ki­nat ovat ajau­tu­neet syvään krii­siin. Se johtuu Puti­nin hyök­käys­so­dasta Ukrai­naan, Euroo­pan maiden ener­gia­po­li­tii­kan lyhyt­nä­köi­sistä Venäjä-riip­pu­vuuk­sista sekä toimi­tus- ja huol­to­var­muu­den puut­teista. Kokoo­mus haluaa korjata rikkou­tu­neen sähkö­mark­ki­nan. 

Kokoo­mus on valmis­tel­lut sähkö­mark­ki­noi­den uudis­ta­mi­seksi keino­va­li­koi­man, joista nopeat krii­si­toi­met anta­vat helpo­tusta koti­ta­louk­sien ja yritys­ten sähkö­las­kui­hin jo ensi talveksi. Pidem­män aika­vä­lin ratkai­suilla raken­namme Suomesta puhtaan ener­gian suur­val­lan. Haluamme, että kohtuu­hin­taista, puhdasta sähköä riit­tää varmasti myös pauk­ku­pak­ka­silla. 

Kokoo­mus uudis­taisi sähkö­mark­ki­noita seuraa­viin peri­aat­tei­siin noja­ten:

  • Edul­li­suus – reiluin sään­nöin kilpai­lul­li­suutta hyödyn­täen
  • Toimi­tus­var­muus – säästä riip­pu­mat­to­maan koti­mai­seen tuotan­toon luot­taen
  • Pääs­töt­tö­myys – pääs­tö­vä­hen­nys­ten hinta mini­moi­den

Sisäl­lys:

Nopeat krii­si­toi­met: Helpo­tusta sähkö­las­kui­hin jo ensi talveksi

1. Asete­taan sähkölle katto­hinta

2. Irro­te­taan sähkön ja kaasun hinta toisis­taan

3. Pide­tään kaikki koti­mai­nen sähkön­tuo­tanto käytössä

4. Mahdol­lis­te­taan käte­vät ja kannat­ta­vat kulu­tus­jous­tot

5. Keven­ne­tään sähköyh­tiöi­den vakuus­vaa­ti­muk­sia

6. Edis­te­tään ener­gia­re­mont­teja ja pien­tuo­tan­toa

Pidem­män aika­vä­lin ratkai­sut: Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

1. Päivi­te­tään sähkön hinnoit­te­lu­malli reilum­maksi

2. Edis­te­tään ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mista

3. Luodaan uutta koti­maista, puhdasta ja toimi­tus­var­maa sähkön­tuo­tan­toa kapa­si­teet­ti­tuella

4. Nopeu­te­taan luvi­tusta ja toteu­te­taan lupa­ta­kuu kriit­ti­sille inves­toin­neille

5. Lisä­tään sähkön­siir­to­ky­kyä ja ener­gian varas­toin­tia

6. Tehos­te­taan ener­gia­mark­ki­noi­den valvon­taa ja kohtuul­lis­te­taan siir­to­hin­toja

Nopeat krii­si­toi­met: Helpo­tusta sähkö­las­kui­hin jo ensi talveksi

1. Asete­taan sähkölle katto­hinta

Kokoo­mus esit­tää sähkön tukku­mark­ki­noille kiin­teää hinta­kat­toa. Sähkö­kriisi ja kohon­nut sähkö­ener­gian hinta uhkaa­vat romut­taa suoma­lais­ten ihmis­ten ja yritys­ten talou­den sekä suis­taa Suomen taan­tu­maan. Sähkön hinta nostaa joka tapauk­sessa yleistä inflaa­tiota.

Nykyi­nen EU:n sähkön hinta­katto on liian korkea, 4 €/​kWh. Mata­lampi sähkön hinta­katto tukku­mark­ki­noilla laskisi välit­tö­mästi sähkön hintaa kulut­ta­jille ja yrityk­sille, koska se pois­taisi mark­ki­noilla riskin siitä, että sähkö­pu­lan uhatessa sähkön tukku­hinta nousee tähti­tie­teel­li­seksi. Hinta­katto rauhoit­taisi sähkö­mark­ki­noita.

  • Otetaan käyt­töön sähkön tukku­mark­ki­noi­den nykyistä mata­lampi hinta­katto. Hinta­katto olisi korkeampi kuin kalleim­man tuotan­to­muo­don muut­tu­vat tuotan­to­kus­tan­nuk­set. 
  • Asete­taan mata­lampi hinta­katto sähkö­pörs­sin vuoro­kausi­mark­ki­noille. Päivän sisäi­sillä mark­ki­noilla voitai­siin edel­leen myydä sähköä hinta­kat­toa korkeam­malla hinnalla, jolloin kaikki tuotanto tulee käyt­töön.
  • Otetaan hinta­katto käyt­töön ensi­si­jai­sesti EU-tasoi­sena. Jos koko EU:n laajuista hinta­kat­toa ei saada aikai­seksi, hinta­katto pitäisi ottaa käyt­töön Pohjois­maissa.

2. Irro­te­taan sähkön ja kaasun hinta toisis­taan

Kokoo­mus esit­tää, että sähkön ja kaasun hinta kytke­tään irti toisis­taan EU:n sähkö­mark­ki­noilla. Kaasulla on vähäi­nen merki­tys Suomen sähkön­tuo­tan­nossa, mutta sillä on Euroo­pan laajuu­dessa painoarvo tuotan­to­pa­le­tissa. Kaasun ollessa tällä hetkellä muut­tu­vilta kustan­nuk­sil­taan kallein tuotan­to­muoto, kaasun hinta nostaa rajusti sähkön hintaa Euroo­pan laajui­sesti.

  • Toteu­te­taan Espan­jan mallin mukai­nen kaasun ja sähkön irti­kyt­kentä. Mallissa sähkön tuotan­nossa käytet­tä­välle kaasulle asete­taan enim­mäis­hinta. Valtio subven­toi kaasusäh­kön tuot­ta­jille erotuk­sen sähkön ja kaasun hinnassa. 
  • Toteu­te­taan irti­kyt­kentä koko EU:n alueella, jotta hyöty ei valu mark­kina-alueen ulko­puo­lelle. Irti­kyt­kentä laskisi merkit­tä­västi kaasusäh­kön ja kaiken sähkön mark­ki­na­hin­taa Keski-Euroo­passa ja siten myös Suomessa.

3. Pide­tään kaikki koti­mai­nen sähkön­tuo­tanto käytössä

On selvää, että Venä­jän hyök­käys­so­dan vaiku­tuk­sesta lähi­vuo­sina Euroo­passa ja myös Suomessa palaa enem­män hiiltä ja turvetta kuin oli tarkoi­tus. On kuiten­kin toden­nä­köistä, että samalla kriisi nopeut­taa siir­ty­mistä fossii­li­va­paa­seen ener­gi­aan lähi­vuo­sien jälkeen. Fossii­li­sista polt­toai­neista halu­taan irtaan­tua myös siksi, että niiden hinta on nous­sut ja saata­vuus on osoit­tau­tu­nut epävar­maksi. 

Kokoo­mus haluaa korvata fossii­li­set polt­toai­neet puhtaalla ener­gialla ja pitää kiinni Euroo­pan ja Suomen pitkän aika­jän­teen pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­teista.

Akuu­tissa tilan­teessa Kokoo­mus haluaa, että koko koti­mai­nen sähkön­tuo­tanto pide­tään käytössä lähi­vuo­sina sähkö­krii­sin yli. Viime kädessä kohon­nut sähkön hinta johtuu sähkön tarjon­nan puut­teesta. 

Mikään muutos mark­ki­na­mal­liin ei ratkaise tilan­netta, ellei samalla huoleh­dita, että koko kapa­si­teetti tuot­taa sähköä mark­ki­noille. Ainut­ta­kaan toimi­vaa voima­lai­tosta ei tule pääs­tää pois tuotan­nosta. Kriit­ti­sinä lähi­vuo­sina fossii­li­sia polt­toai­neita käyt­tä­ville laitok­sille on ostet­tava lisä­ai­kaa mark­ki­noilla.

Vain mark­ki­noi­den käytössä olles­saan voima­lai­tok­set alen­ta­vat sähkön hintaa. Vallit­se­vassa sähkö­mark­ki­nan systee­mi­krii­sissä ei valtion ole järke­vää siir­tää sähköä mark­ki­noille muutoin tuot­ta­via laitok­sia reser­viin. Teho­re­ser­vi­jär­jes­telmä nostaa sähkön hintaa sekä voi lisätä teho­pu­lan riskiä sähkö­krii­sissä, koska teho­re­ser­vi­lai­tok­set huol­le­taan vain 200 tunnin käyt­töä varten. Voima­lai­tok­set pitää huol­taa ja polt­toai­netta varata talvea vasten täyttä sähkön tuotan­toa varten.

Pääs­tö­kauppa on jatkos­sa­kin mark­ki­naeh­toi­nen tapa vähen­tää pääs­töjä juuri siellä, missä se on kaik­kein edul­li­sinta. Venä­läi­sen kaasun äkil­li­nen korvaa­mi­nen hiilellä Keski-Euroo­passa on kuiten­kin tuonut pääs­tö­kaup­paan Venä­jän hyök­käys­so­dan aiheut­ta­man ylimää­räi­sen hinta­pii­kin. Se saat­taa vaikeut­taa sähkön saan­tia ja hinnan kohtuul­lis­ta­mista tässä tilan­teessa epätar­koi­tuk­sen­mu­kai­sesti.

  • Pide­tään teho­re­ser­vissä aiem­min olleet laitok­set kaupal­li­sessa sähkön­tuo­tan­nossa tule­vana talvena. Arvioi­daan aiem­man teho­re­ser­vi­jär­jes­tel­män korvaa­van järjes­tel­män tarvetta jatkossa.
  • Anne­taan julki­so­mis­tei­sille sähköyh­tiöille selkeä viesti siitä, että koko niiden hallussa oleva kapa­si­teetti on saatava tuot­ta­maan sähköä mark­ki­noille. Huoleh­di­taan, että poliit­ti­sen tahto­ti­lan lisäksi kaik­kien voima­lai­tos­ten käyt­tä­mi­nen on talou­del­li­sesti kannat­ta­vaa. 
  • Tuetaan kansal­li­sin päätök­sin olemassa olevan fossii­li­sen sähkön­tuo­tan­non pysy­mistä lähi­vuo­sina mark­ki­noilla. Toteu­te­taan tämä laitok­sille makset­ta­valla suoralla teho­tuella, jolla turva­taan sähkön tuotan­non kannat­ta­vuutta, ja siten alen­ne­taan hintaa. Tuki tulisi voida rahoit­taa kasva­neista pääs­tö­oi­keuk­sien huuto­kaup­pa­tu­loista.
  • Jos suora teho­tuki ei riitä pitä­mään nykyistä kapa­si­teet­tia käytössä, toisena vaih­toeh­tona on ottaa väliai­kai­sesti käyt­töön EU:n pääs­tö­kau­pan krii­si­me­ka­nismi pääs­tö­oi­keu­den hinnan alen­ta­mi­seksi. Pääs­tö­oi­keu­den väliai­kai­nen katto­hinta auttaa tuotan­to­ka­pa­si­tee­tin pitä­mi­sessä mark­ki­noilla, laskee sähkön hintaa ja luo ennus­tet­ta­vuutta. Järjes­tel­män vapaut­ta­mat lisä­pääs­tö­oi­keu­det vähen­ne­tään myöhem­min myön­net­tä­vistä pääs­tö­oi­keuk­sista.

4. Mahdol­lis­te­taan käte­vät ja kannat­ta­vat kulu­tus­jous­tot

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa koti­ta­louk­sille ja yrit­tä­jille käte­vät sähkön kulu­tus­jous­tot, jotka madal­ta­vat sähkö­las­kua. Sähkön­ku­lu­tuk­sen jous­ta­mi­sen pitää olla yksi­lölle talou­del­li­sesti kannat­ta­vaa ja vaiva­tonta. Kulu­tuk­sen siir­tä­mi­nen korkean kysyn­nän tunneilta mata­lan kysyn­nän tuntei­hin alen­taa kaik­kien sähkön hintaa ja voi lisäksi ehkäistä sähkön loppu­mista sähkö­pu­lassa.

Suomessa on tekni­nen valmius joko olemat­to­min tai pienin tekni­sin muutok­sin toteut­taa noin 2000 MW edestä sähkö­läm­mit­teis­ten koti­ta­louk­sien etäoh­jat­ta­vaa kulu­tus­jous­toa. Elämän­laa­tuun ei juuri vaikuta, jos korvausta vastaan asun­non lämmi­tys tai lämmin­ve­si­va­raaja sammu­te­taan huip­pu­ku­lu­tus­tun­nin ajaksi. Tämän­tyyp­pistä kulu­tus­jous­toa oli käytössä Suomessa 1980- ja 1990-luvuilla.

Suurem­pien sähkön­käyt­tä­jien kulu­tus­jous­toja tulee edis­tää Fingri­din tarjous­kil­pai­lu­jen avulla. Tarjous­kil­pai­lussa makse­taan kompen­saa­tio halvim­man tarjouk­sen tehneille tarjoa­jille siitä, että nämä eivät käytä sähköä kulu­tuk­sen huip­pu­tun­tien aikana. Näin tuotan­toa voi olla talou­del­li­sesti mahdol­lista siir­tää muuhun vuoro­kau­den aikaan.

  • Kannus­te­taan ja tarvit­taessa velvoi­te­taan sähkön­myy­jät tarjoa­maan kulut­ta­jille sähkö­so­pi­muk­sia, joissa kiin­teän hinnan vakaus yhdis­tyy mahdol­li­suu­teen sääs­tää rahaa siir­tä­mällä kulu­tusta pois huip­pu­ku­lu­tus­tun­neilta (ns. huip­pu­tun­ti­hin­noit­telu).
  • Mahdol­lis­te­taan välit­tö­mästi Fingri­din käskystä verk­ko­yh­tiöi­den etäoh­jaa­mat kulu­tus­jous­tot kotien sähkö­läm­mi­tyk­siin ja lämmin­ve­si­va­raa­jiin sähkön­käyt­tä­jän saamaa korvausta vastaan. Vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­via kulu­tus­jous­toja hyödyn­net­täi­siin, jos sähkön hinta uhkaa nousta tietyn kynny­sar­von yli tai sähkö uhkaa loppua.
  • Mahdol­lis­te­taan suurille sähkön­käyt­tä­jille kään­tei­set huuto­kau­pat, joissa pienim­män tarjouk­sen tehnyt tarjoaja saa korvauk­sen sähkön kulu­tuk­sen siir­tä­mi­sestä kulu­tuk­sen huip­pu­tun­tien ulko­puo­lelle. Järjes­te­lyn yllä­pito olisi Fingri­din vastuulla.

5. Keven­ne­tään sähköyh­tiöi­den vakuus­vaa­ti­muk­sia

Kokoo­mus esit­tää sähköyh­tiöi­den vakuus­vaa­ti­mus­ten keven­tä­mistä. Näin varmis­te­taan, että sähkö­mark­ki­noilla tapah­tu­vat hinta­hei­lah­te­lut eivät vastai­suu­dessa aja muutoin kannat­ta­via yhtiöitä kassa­krii­siin. Tänä syksynä sähköyh­tiöi­den akuu­tit kassa­krii­sit ratkot­tiin järjes­tä­mällä sähköyh­tiöille erit­täin raskas ja veron­mak­sa­jalle riskiä siir­tävä valtion laina- ja vakuus­pa­ketti. Tällai­nen ratkaisu ei ole pitkän päälle kestävä.

  • Vaadi­taan EU:n EMIR-sään­tö­jen muut­ta­mista siten, että omaa sähkön­tuo­tan­toa omaa­vat sähköyh­tiöt voivat täyt­tää sähkön johdan­nais­pörs­sin vakuus­vaa­ti­muk­set myös muin kuin käteis­va­kuuk­sin, esimer­kiksi pank­ki­ta­kauk­sin tai vakuus­sal­kulla, joka olisi vain osin likvidi.

6. Edis­te­tään ener­gia­re­mont­teja ja pien­tuo­tan­toa

Kokoo­mus esit­tää, että sähkö­läm­mit­teis­ten omako­ti­ta­lo­jen ener­gia­re­mont­teja tuetaan ARA:n myön­tä­mien ener­gia-avus­tus­ten lisäksi paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä ja helpo­te­taan keven­tä­mällä luvi­tusta. Sähkö­läm­mit­tä­jien on mahdol­li­suus saada merkit­tä­viä ener­gia­sääs­töjä ener­gia­re­mon­teilla. 

Jos sähkö­läm­mit­teis­ten raken­nus­ten ener­gia­re­mont­teja paran­ne­taan syste­maat­ti­sesti tule­van vuoden aikana, paran­taa se huomat­ta­vasti sähkön riit­tä­vyyttä ja jo talveksi 2023–2024. Koti­ta­louk­sia ja yrityk­siä on kannus­tet­tava paran­ta­maan omaa ener­gia­te­hok­kuut­taan esimer­kiksi ilma- ja maaläm­pö­pum­puin sekä aurin­ko­ke­räi­min ja -panee­lein.

Yrityk­sille ja koti­ta­louk­sille pitää sallia paikal­li­sen ener­giayh­tei­sön raken­ta­mi­nen nykyistä laajem­min tuot­ta­maan sähköä omiin tarpei­siin.

  • Noste­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi 5000 euroon vuodessa. Luovu­taan 100 euron omavas­tuu­osuu­desta.
  • Noste­taan hyvi­tyk­seen oikeut­ta­vaa osuutta työn hinnasta 60 prosent­tiin ja palk­ka­ku­lu­jen osalta 40 prosent­tiin. 
  • Ulote­taan koti­ta­lous­vä­hen­nys koske­maan asunto-osakeyh­tiöi­den teke­mien remont­tien huoneis­to­koh­tai­sia kustan­nuk­sia. Ulote­taan vähen­nystä koske­maan rajal­li­sesti myös tiet­tyjä ener­gia­te­hok­kuutta lisää­viä laite­han­kin­toja. 
  • Helpo­te­taan ener­gia­re­mont­tien ja pien­tuo­tan­non lupa­vaa­ti­muk­sia. Esimer­kiksi vapau­te­taan koti­ta­louk­sien pien­tuo­tan­nossa käytet­tä­vät aurin­ko­pa­nee­lit luvan­va­rai­suu­desta ja keven­ne­tään lämmi­tys­jär­jes­tel­mä­muu­tos­ten lupa­me­net­te­lyä.
  • Kulut­ta­jien ja yritys­ten mahdol­li­suuk­sia tuot­taa itse sähköä ener­giayh­tei­söissä pitää edel­leen laajen­taa lain­sää­dän­nössä. 

Pidem­män aika­vä­lin ratkai­sut: Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

1. Päivi­te­tään sähkön hinnoit­te­lu­malli reilum­maksi

Miten sähkön pörs­si­hinta määräy­tyy nykyi­sin?

Nykyi­sin sähkön pörs­si­hinta määräy­tyy kalleim­man käytössä olevan tuotan­non eli kysyn­nän määrän täyt­tä­vän korkeim­man sähkö­pörs­si­tar­jouk­sen mukaan. Kaikki sähkö maksaa saman verran riip­pu­matta siitä, kuinka paljon sähkön tuot­ta­mi­nen maksaa tuot­ta­jalle. 

Hinnoit­te­lu­malli johtaa siihen, että erityi­sesti tyynien päivien kulu­tus­huip­pu­jen aikaan hinnat nouse­vat erit­täin korkealle, kun käyt­töön joudu­taan otta­maan kalleinta säätö­voi­maa. Koska suurin osa sähkön tuotan­nosta, tuuli-, vesi-, ydin- ja biovoima, on tuol­loin­kin tuotan­to­kus­tan­nuk­sil­taan päivä­hin­taan nähden erit­täin edul­lista, sähkön hinta ei vastaa valtao­san sähkön tuotan­non kustan­nuk­sia. Hyöty puhtaan tuotan­non alhai­sista kustan­nuk­sista ei näin näy sähkö­las­kuissa.

Miten sähkön pörs­si­hinta määräy­tyisi kokoo­muk­sen mallissa?

Kokoo­mus esit­tää selvi­tystä sähkön hinnoit­te­lu­mal­lin uudis­ta­mi­sesta. Uudis­tettu malli tulisi ottaa käyt­töön, mikäli selvi­tyk­sessä vahvis­tuisi käsi­tys, että mallin uudis­ta­mi­nen toisi enem­män paran­nusta kuin ongel­mia Kokoo­muk­sen mallissa sähkön hinta määri­te­tään vain osin korkeim­man käytössä olevan tuotan­non kustan­nus­ten eli viimeis­ten sähkö­pörs­si­tar­jous­ten mukaan. 

Malli laskee sähkön hintaa erityi­sesti huip­pu­ku­lu­tuk­sen hetkinä, kun käyt­töön joudu­taan otta­maan kaik­kein kalleinta fossii­lista sähkön tuotan­toa. Se ei vaikuta sähkön hintaan juuri­kaan normaa­li­ti­lan­teessa eikä inves­toin­tien kannat­ta­vuu­teen. Malli ei myös­kään vaikuta oleel­li­sesti voima­lai­tos­ten ajojär­jes­tyk­seen, koska puhtai­den ja halpo­jen tuotan­to­muo­to­jen tarjouk­set tehdään kuten tähän­kin asti. 

Mark­ki­noi­den läpi­nä­ky­vyys lisään­tyisi erityi­sesti kalleim­man 10–20 %:n tarjous­ten osalta, mikä paran­taa edel­ly­tyk­siä tehok­kaa­seen mark­ki­na­val­von­taan.

Kokoo­muk­sen malli pähki­nän­kuo­ressa:

  • Tarvit­tava sähkön­tuo­tan­non määrä ja laitos­ten ajojär­jes­tys määrit­tyy käytän­nössä kuten nyky­mal­lis­sa­kin.
  • Halvin 80–90 % kunkin hetken sähkön­tuo­tan­to­vo­lyy­mistä muodos­taa perus­jou­kon, jolle makse­taan tuote­tusta sähköstä perus­jou­kon kalleim­man tuotan­to­muo­don mukaan. Tälle joukolle hinta määräy­tyy kuten nyky­ään­kin.
  • Kallein 10–20 % kunkin hetken sähkön­tuo­tan­to­vo­lyy­mistä saa korvauk­sensa jättä­mänsä tarjouk­sen mukai­sesti.
  • Kalleim­malle 10–20 %:lle makset­tava korvaus (kalleim­man 10–20 %:n tuotan­nosta keski­hinta) lisä­tään perus­jou­kolle makset­ta­van hinnan päälle
  • Sähkön pörs­si­hinta muodos­tuu perus­jou­kolle makset­ta­van hinnan (P1) ja kalleim­malle 10–20 %:lle makset­ta­vien korvaus­ten keskiar­von (P2) summana.

2. Edis­te­tään ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mista

Kokoo­mus haluaa Suomeen lisää ydin­voi­maa. Ydin­voima on keskei­nen väline, jolla Suomesta tehdään puhtaan ener­gian suur­val­taa. Suomessa on parla­men­taa­ri­sesti ja ylivaa­li­kau­ti­sesti sitou­dut­tava ja suhtau­dut­tava myön­tei­sesti uuteen ydin­voi­maan ja sen anta­miin mahdol­li­suuk­siin lisätä puhdasta sekä säästä riip­pu­ma­tonta ener­gian­tuo­tan­toa. 

Suomen on oltava eturin­ta­massa kehit­tä­mässä pieny­din­voi­man käyt­töön­ot­toa. Pieny­din­voi­man avulla lämpöä ja sähköä voidaan tuot­taa lähi­tu­le­vai­suu­dessa kustan­nus­te­hok­kaasti ja lähes pääs­töt­tö­mästi. SMR (Small Modu­lar Reac­tor) -tekno­lo­gia kehit­tyy nopeasti, ja Suomessa yrityk­set ovat kiin­nos­tu­neita otta­maan sitä käyt­töön.

  • Sitou­du­taan parla­men­taa­ri­sesti myön­tä­mään kaikille vähim­mäi­seh­dot, kuten turval­li­suus­vaa­ti­muk­set täyt­tä­ville uusille ydin­voi­ma­hank­keille myön­tei­nen peri­aa­te­pää­tös. Ydin­voi­ma­loi­den suun­nit­telu on kallista ja siihen on voitava ryhtyä ilman riskiä, että työ valuu hukkaan. 
  • Uudis­te­taan pikai­sesti ydin­e­ner­gia­laki ja STUK:n sään­tely helpot­ta­maan pieny­din­reak­to­rien raken­ta­mista ydin­tur­val­li­suu­desta huoleh­tien. 
  • Vapau­te­taan pieny­din­reak­to­rit reak­to­ri­koh­tai­sesta edus­kun­nan peri­aa­te­pää­tös­vaa­ti­muk­sesta. Pieny­din­reak­to­rit on siir­ret­tävä ns. tyyp­pi­hy­väk­syn­nän piiriin. 
  • Perus­te­taan Suomeen SMR-tekno­lo­gian tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja pilo­toin­nin kansal­li­nen ydin­voi­maoh­jelma. Ohjel­malle on myön­net­tävä riit­tävä rahoi­tus.
  • Edis­te­tään ydin­voi­malle yhtei­seu­roop­pa­lai­sia turval­li­suus­sään­töjä ja tyyp­pi­hy­väk­syn­töjä vastaa­valla tavalla kuin lento­ko­ne­teol­li­suu­dessa.
  • Vaadi­taan EU:ta määrit­te­le­mään ydin­voima pysy­västi kestä­väksi ener­gia­muo­doksi kestä­vän rahoi­tuk­sen takso­no­miassa.

3. Luodaan uutta koti­maista, puhdasta ja toimi­tus­var­maa sähkön­tuo­tan­toa kapa­si­teet­ti­tuella

Kokoo­mus esit­tää sähkö­mark­ki­na­mal­lia täyden­tä­mään kapa­si­teet­ti­tu­kea koti­mai­selle, puhtaalle ja toimi­tus­var­malle sähkön­tuo­tan­nolle eli jatku­valle kyvylle tuot­taa sähköä. Säästä riip­pu­mat­to­malla perus- ja säätö­voi­malla turva­taan sähkön saanti ja kohtuul­li­nen hinta kaikissa olosuh­teissa, myös pauk­ku­pak­ka­silla.

Tänä päivänä ylivoi­mai­sesti suurin osa suun­nit­teilla olevista sähköin­ves­toin­neista kohdis­tuu tuuli­voi­maan. Nykyi­sessä mark­ki­na­mal­lissa tuuli­voima tarjoaa sähkön­tuo­tan­toon inves­toi­ville yhtiöille parhaan tuoton sijoi­te­tulle pääomalle.

Tuuli­voima on kuiten­kin sääriip­pu­vaista ja erit­täin vaih­te­le­vaa. Suomen huip­pu­ku­lu­tus­ti­lan­teissa tuuli­voi­man tehosta on käytössä alle 10 %. Tuuli­voima syö nykyi­sel­lään muiden puhtai­den tuotan­to­muo­to­jen kuten ydin­voi­man kannat­ta­vuutta toimi­tus­var­muu­den kustan­nuk­sella.

On huoleh­dit­tava, että mark­ki­noilla on riit­tä­vät kannus­ti­met myös säästä riip­pu­mat­to­man uudis­tuo­tan­non raken­ta­mi­selle.

  • Otetaan käyt­töön kapa­si­teet­ti­tuki, joka tarjoaa uusille ydin- ja vesi­voi­main­ves­toin­neille tuuli­voi­maa vastaava tuotto sijoi­te­tulle pääomalle ja siten sähkön­käyt­tä­jille toimi­tus­var­man sähkön ja vakaam­man hinnan.
  • Arvioi­daan kapa­si­teet­ti­tuen tarkka toteu­tus­tapa jatko­val­mis­te­lussa erityi­sesti Iso-Britan­nian koke­muk­set huomioi­den. Yksi mahdol­li­nen tapa on järjes­tää tuki huuto­kaup­pana, jossa tuot­ta­jat tarjoa­vat kapa­si­teet­tia useaksi vuodeksi mark­ki­noille takuu­hin­taa vastaan. 

4. Nopeu­te­taan luvi­tusta ja toteu­te­taan lupa­ta­kuu kriit­ti­sille inves­toin­neille

Kokoo­mus vaatii ener­giain­ves­toin­tien kaavoi­tus-, lupa- ja vali­tus­pro­ses­sien suju­voit­ta­mista. Proses­seja on vält­tä­mä­töntä yksin­ker­tais­taa ja nopeut­taa, jotta uutta ener­gian­tuo­tan­toa saadaan ripeästi mark­ki­noille. 

Ener­gia­kriisi on osoit­ta­nut, että uuden tuotan­non raken­ta­mi­nen Suomeen on kriit­tistä maamme huol­to­var­muu­delle ja turval­li­suu­delle. Nykyi­sin kaavoi­tus- ja lupa­jär­jes­telmä ei kuiten­kaan ota riit­tä­västi huomioon. Ener­giain­ves­toin­tien kaavoi­tuk­seen sekä raken­nus-, ympä­ristö- ja vesi­lu­piin liit­ty­vät proses­sit ja käytän­nöt on saatava nykyistä suju­vam­miksi.

Ilman vesi­voi­man säätö­ky­kyä uutta tuuli­voi­maa on erit­täin vaikea saada kestä­västi osaksi sähkö­jär­jes­tel­mää. Vesi­voi­man edel­ly­tyk­siä on paran­net­tava samalla vael­lus­ka­loista huoleh­tien.

  • Sääde­tään ehdo­ton lupa­ta­kuu Suomen huol­to­var­muu­den ja turval­li­suu­den kannalta kriit­ti­sille ener­gia­hank­keille alis­ta­malla luvan ratkaisu näissä tilan­teissa valtio­neu­vos­tolle.
  • Asete­taan uudet ener­giain­ves­toin­nit korkeim­paan prio­ri­teet­ti­luok­kaan kaavoi­tus-, lupa- ja vali­tus­pro­ses­seissa. 
  • Sääde­tään ener­giain­ves­toin­tien kaavoi­tuk­selle, raken­nus-, ympä­ristö- ja vesi­lu­pa­pro­ses­seille sekä niiden vali­tuk­sille enim­mäis­kä­sit­te­ly­aika.
  • Ohja­taan lisää resurs­seja kaavoi­tuk­seen, raken­nus­val­von­taan, ympä­ristö- ja vesi­lu­pa­vi­ran­omai­sille sekä hallinto-oikeuk­sille niiden proses­sien nopeut­ta­mi­seksi. 
  • Selvi­te­tään vali­tusoi­keu­den rajaa­mista yksi vali­tus per yksi hanke -peri­aat­teella.
  • Luoki­tel­laan virta­ve­det niiden merki­tyk­sen kannalta voima­jär­jes­tel­mälle ja luon­non moni­muo­toi­suu­delle. Paran­ne­taan vesi­voi­man edel­ly­tyk­siä ja arvioi­daan lisä­ve­si­voi­man raken­ta­mista sellai­siin vesis­töi­hin, jotka on jo valjas­tettu sähkön­tuo­tan­toon, kala­ta­lous­vel­voit­teista kuten kala­teistä huoleh­tien. Pure­taan vähä­mer­ki­tyk­sel­li­siä vesi­voi­ma­loita ja palau­te­taan vesis­töjä luon­non­ti­laan.

5. Lisä­tään sähkön­siir­to­ky­kyä ja ener­gian varas­toin­tia

Kokoo­mus esit­tää, että Pohjois­mai­den välistä sähkön­siir­to­ky­kyä lisä­tään. Suomessa on maan sisällä suhteel­li­sen laadu­kas ja kattava kanta­verkko, jonka ansiosta sähkö on saman­hin­taista koko maassa. Suomen siir­to­verk­koa pitää kuiten­kin vahvis­taa uusien ener­giain­ves­toin­tien pääse­mi­seksi verk­koon. 

Sähkön­siir­ron pullon­kau­lat ovat erityi­sesti rajat ylit­tä­vissä yhteyk­sissä, jotka rajoit­ta­vat mahdol­li­suuk­sia hyötyä muiden Pohjois­mai­den sähkön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tista. Kaikki Pohjois­maat hyötyi­si­vät parem­mista mahdol­li­suuk­sista siir­tää sähköä rajo­jen yli. 

Tämä johtuu siitä, että Pohjois­maat tuot­ta­vat sähköä eri mene­tel­millä. Norjan ja Pohjois-Ruot­sin vesi­voima on muille Pohjois­maille arvo­kasta säätö­voi­maa, joka mahdol­lis­taa muiden sähkön­tuo­tan­to­muo­to­jen raken­ta­mista.

Kokoo­mus esit­tää myös, että Suomi kehit­tää ener­gian varas­toin­tia hinto­jen heilah­te­lun tasaa­mi­seksi. Ener­gian varas­tointi on perin­tei­sesti ollut hanka­laa ja kallista. Varas­tointi on vaati­nut merkit­tä­vän määrän luon­non­va­roja ja sen teho on ollut heikko.

Ener­gian varas­toin­tiin ja sen siir­tä­mi­seen kytkey­tyy tiiviisti myös vety­ta­lous, jonka vauh­dit­ta­mi­seksi Suomessa on laadit­tava kansal­li­nen vety­ta­lous­stra­te­gia. Vetyyn liit­tyy globaa­lilla tasolla valta­vasti odotuk­sia ja sen nähdään mahdol­lis­ta­van aivan uuden­tyyp­pi­sen ener­gia­ver­kon raken­ta­mista. 

  • Laadi­taan Pohjois­mai­den yhtei­nen inves­toin­tioh­jelma paran­ta­maan sähkön siir­to­yh­teyk­siä maiden välillä.
  • Turva­taan uuden siir­to­yh­tey­den valmis­tu­mi­nen Pohjois-Ruot­siin vuonna 2025 ja selvi­te­tään uuden siir­to­yh­tey­den raken­ta­mista Suomen ja Norjan välillä.
  • Vahvis­te­taan Suomen kanta­verk­koa luvi­tusta helpot­ta­malla.
  • Selvi­te­tään sään­te­lyssä mahdol­li­sesti ilme­ne­viä esteitä ener­gian varas­toin­tiin liit­tyen.
  • Suju­voi­te­taan varas­toin­ti­hank­kei­den luvi­tusta. Varas­tointi voi tapah­tua akku­lai­tos­ten lisäksi myös pump­pu­lai­tos­ten ja lämmön varas­toin­nin muodossa.
  • Varmis­te­taan, että Suomi on valmis vety­ta­lou­teen. Varmis­te­taan, että suoma­lai­silla yrityk­sillä on riit­tä­vät edel­ly­tyk­set pärjätä myös globaa­leilla vety­mark­ki­noilla.
  • Luodaan kansal­li­nen vety­ta­lous­stra­te­gia.
  • Kohdis­te­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta vety­tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen. Vauh­di­te­taan vety­ta­lou­den inno­vaa­tioita korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten ja yritys­ten yhteis­työnä. 

6. Tehos­te­taan ener­gia­mark­ki­noi­den valvon­taa ja kohtuul­lis­te­taan siir­to­hin­toja

Kokoo­mus esit­tää ener­gia­mark­ki­noi­den valvon­nan tehos­ta­mista. Toimi­vat mark­ki­nat edel­lyt­tä­vät, että peli­sään­nöt ovat reilut ja viran­omai­set puut­tu­vat kaik­keen kilpai­lua vääris­tä­vään toimin­taan jämä­kästi. Tämä pätee myös sähkö­mark­ki­noi­hin. Siksi mark­ki­noilla on oltava teho­kas valvoja, jolla on riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­valta turvata terve kilpailu.

Viedään loppuun sähkön siir­to­hin­to­jen leik­kaa­mi­nen Kokoo­muk­sen esit­tä­män mallin mukaan.

  • Vahvis­te­taan Ener­gia­vi­ras­ton edel­ly­tyk­siä toteut­taa tukku­mark­ki­noi­den valvon­ta­teh­tä­vää. Lisä­tään viras­ton valvon­ta­re­surs­seja. 
  • Perus­te­taan Ener­gia­vi­ras­toon riip­pu­ma­ton tutki­mus­osasto, joka yllä­pi­tää ja tuot­taa koko­nais­ku­vaa ener­gia­mark­ki­noi­den tilasta. Osasto myös lisää tieto­poh­jaa ener­gia­mark­ki­noi­den sään­te­lyn kehit­tä­mi­seksi ja antaa suosi­tuk­sia sähkö­mark­ki­nan kehit­tä­mi­seksi.
  • Muute­taan siir­to­hin­to­jen valvon­ta­malli täysin kustan­nus­vas­taa­vaksi. Lisä­tään sähkön­käyt­tä­jien oikeuk­sia ja mahdol­li­suutta vaatia kohtuul­lista hinnoit­te­lua. Lyhen­ne­tään verk­ko­yh­tiöiltä aikaa kerätä lasken­nal­lista miljar­din alituot­toa ja selvi­te­tään sen mitä­töin­nin mahdol­li­suus.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content