Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vastauk­set halli­tus­tun­nus­te­li­jan kysy­myk­siin

Kuva: Hanne Salo­nen /​ Edus­kunta

1. Mitkä ovat ne keskei­set yhteis­kun­nal­li­set muutok­set, joita seuraa­van halli­tuk­sen pitäisi mieles­tänne saada aikaan?

Kokoo­muk­sen mielestä seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen. Se onnis­tuu vain, kun saamme aikaan kestä­vää talous­kas­vua. Yhteis­kun­nassa on tehtävä muutok­sia, jotka vahvis­ta­vat osaa­mista ja kannus­ta­vat työhön ja yrit­tä­jyy­teen sekä puhtaan ener­gian inves­toin­tei­hin. Perus­pal­ve­lut pitää saada kuntoon kestä­vällä tavalla. Suomen pitää panos­taa sisäi­seen turval­li­suu­teen ja olla aktii­vi­nen ja vakautta luova toimija ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa. Talou­del­li­sesti, ekolo­gi­sesti ja sosi­aa­li­sesti luja Suomi on tule­vil­le­kin suku­pol­ville vakaa ja vauras koti­maa, jossa yksi­löille on tarjolla mahdol­li­suuk­sia, uusia alkuja ja vapautta tehdä omaa elämäänsä koske­via valin­toja. Kokoo­muk­selle tärkeitä yhteis­kun­nal­li­sia muutok­sia on esitelty puolu­een vaalioh­jel­massa.

2. Yhdyt­tekö valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­mies­pu­heen­vuo­ron 8.12.2022 esit­tä­mään tilan­ne­ku­vaan Suomen talou­del­li­sesta tilasta ja julki­sen talou­den sopeut­ta­mis­tar­peesta? Sitou­dut­teko valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­työnä esit­tä­mään julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sen mitta­luok­kaan tule­valla vaali­kau­della? Millä keinoilla olette valmiita tasa­pai­not­ta­maan julkista taloutta?

Kyllä ja kyllä. Kokoo­mus on esit­tä­nyt ohjel­mis­saan ja vaih­toeh­to­bud­je­teis­saan laajan vali­koi­man keinoja julki­sen talou­den sopeut­ta­mi­seksi.

3. Miten edis­täi­sitte vero­tuk­sen kannus­ta­vuutta? Mitkä ovat tärkeim­mät tavoit­teenne vero­tuk­sen kehit­tä­mi­sessä?

Vero­po­li­tii­kan on kannus­tet­tava työhön, yrit­tä­jyy­teen ja koti­mai­seen omis­ta­juu­teen. Tärkeim­pänä uudis­tuk­sena siir­täi­simme vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­jyy­den vero­tuk­sesta välil­li­seen vero­tuk­seen. Haluamme keven­tää työn vero­tusta ja tukea vero­po­li­tii­kalla kansain­vä­lis­ten osaa­jien houkut­te­lua Suomeen. Yrityk­sille vero­po­li­tii­kan on oltava enna­koi­ta­vaa ja vero­tuk­sel­li­sesti ympä­ris­tömme on oltava kilpai­lu­ky­kyi­nen.

4. Olet­teko valmiita sitou­tu­maan siihen, että seuraava halli­tus aset­taa julkista taloutta vahvis­ta­vien työl­li­syys­toi­mien tavoit­teeksi 100 000 uutta työl­listä? Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne julkista taloutta vahvis­ta­viksi työl­li­syys­toi­miksi? Millai­siin keinoi­hin olette valmiita työmark­ki­noi­den uudis­ta­mi­seksi ja sopi­mi­sen vapau­den edis­tä­mi­seksi?

Kyllä. Tärkeim­mät keinomme julkista taloutta vahvis­ta­viksi työl­li­syys­toi­miksi ovat mm. kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen ja työmark­ki­noi­den jous­ta­vuu­den lisää­mi­nen. Olemme kuvan­neet keinoja työl­li­syy­den lisää­mi­seksi mm. vaalioh­jel­mas­samme ja vaih­toeh­to­bud­je­tis­samme. Olemme valmiita keinoi­hin, joilla varmis­te­taan, että jokai­nen työi­käi­nen ja -kykyi­nen ihmi­nen saa tehdä töitä, ja että työelä­mää kehi­te­tään niin, että töissä jaksaa ja viih­tyy.

5. Miten vastai­sitte laaja-alai­seen työvoi­ma­pu­laan Suomessa? Millä keinoin lisäi­sitte kansain­vä­listä rekry­toin­tia työvoi­man saata­vuu­den turvaa­mi­seksi?

Teke­mällä toimia työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­seksi sekä suju­voit­ta­malla kansain­vä­listä rekry­toin­tia. Nopeut­tai­simme ja auto­ma­ti­soi­simme lupa­pro­ses­seja, siir­tyi­simme saata­vuus­har­kin­nasta tehok­kaa­seen jälki­val­von­taan ja kokoai­simme vastuun kansain­vä­li­sestä rekry­toin­nista yhdelle viran­omai­selle. Nostai­simme koulu­tus­mää­riä osaa­ja­pula-aloille ja huoleh­ti­simme yksi­lön mahdol­li­suuk­sista täyden­tää osaa­mis­taan.

6. Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den hoito­jo­no­jen purka­mi­seen? Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne hoita­ja­pu­lan ratkai­suun?

Purkai­simme hoito­jo­noja nopeut­ta­malla oikealla asian­tun­ti­jalle ohjaa­mista terveys­kes­kuk­sissa esimer­kiksi laajen­ta­malla moniam­ma­til­li­sen tiimi­mal­lin käyt­töä, hyödyn­tä­mällä digi­taa­li­sia ratkai­suja, lisää­mällä moni­tuot­ta­juutta, kasvat­ta­malla Kela-korvauk­sia ja hyödyn­tä­mällä laajem­min palve­luse­te­lin käyt­töä.

Hoito­työn veto-ja pito­voi­maa pitää lisätä. Panos­tai­simme hyvään johta­mi­seen, työn­te­ki­jöi­den omiin mahdol­li­suuk­siin amma­til­li­sen kehit­ty­mi­seen ja kannus­ta­vien palk­kaus­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­seen. Tarvi­taan myös lisää hoita­jia koulu­tus­mää­riä nosta­malla ja kansain­vä­listä rekry­toin­tia lisää­mällä laadusta tinki­mättä.

7. Mitä keinoja käyt­täi­sitte vanhus­pal­ve­lui­den krii­sin ratkai­se­mi­seksi ja inhi­mil­li­sen hoivan turvaa­mi­seksi kaikille ikään­ty­neille?

Vanhus­pal­ve­lut pitää lait­taa kuntoon koko­nai­suu­tena: omais­hoito, koti­hoito ja tehos­tettu palve­lua­su­mi­nen. Vanhus­pal­ve­lui­hin tarvi­taan lisää hoita­jia, mutta samaan aikaan on huoleh­dit­tava, että ammat­ti­lais­ten työai­kaa käyte­tään järke­västi. Olemme valmiit käymään  vanhus­pal­ve­lui­den lain­sää­dän­nön läpi koko­nai­suu­tena siten, että vanhus­pal­ve­lui­den kaikista eri osista pide­tään huolta.

8. Miten vahvis­tai­sitte lasten, nuor­ten ja perhei­den hyvin­voin­tia? Miten torjui­sitte nuor­ten syrjäy­ty­mistä?

Tule­valla vaali­kau­della laadi­taan koko­nais­val­tai­nen toimin­taoh­jelma nuor­ten syrjäy­ty­mi­sen ennal­taeh­käi­se­mi­seksi. On selvää, että mitä varhai­sem­massa vaiheessa tunnis­te­taan syrjäy­ty­mis­ris­kit, sitä parem­min niihin voidaan puut­tua.

Lasten ja nuor­ten hyvin­voin­tia ja mielen­ter­veyttä tuke­via palve­luita on vahvis­tetta. Tarvi­taan entistä tiiviim­pää yhteis­työtä perhei­den, neuvo­lan, koulun, oppi­las­huol­lon ja koulu­ter­vey­den­huol­lon välillä. Erityi­sesti mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den nopeam­paan saata­vuu­teen on löydet­tävä ratkai­sut esimer­kiksi otta­malla käyt­töön tera­pia­ta­kuun.

9. Miten huomioi­sitte eläke­läi­set parem­min aktii­vi­sena voima­va­rana yhteis­kun­nan raken­ta­mi­sessa?

Suomen on oltava maa, jossa senio­reita arvos­te­taan. Heidän koke­muk­sensa ja osaa­mi­sensa on nähtävä yhteis­kun­nassa voima­va­rana. Senio­rit ovat aktii­vi­sia toimi­joita sekä kantava voima vapaa­eh­tois­työssä, osaa­jina, omais­hoi­ta­jina, isovan­hem­pina ja monissa muissa rooleissa.

Haluamme kannus­taa kaiken ikäi­siä ihmi­siä aktii­vi­seen elämän­ta­paan ja toimin­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­seen. Mahdol­lis­tai­simme myös jous­ta­van osal­lis­tu­mi­sen työelä­mään eläköi­ty­mi­sen jälkeen.

Jotta kaikki voivat osal­lis­tua, on kaupun­kiym­pä­ristö ja palve­lut suun­ni­tel­tava esteet­tö­miksi. Digi­taa­lis­ten lait­tei­den ja palve­lui­den lisään­tyessä on huoleh­dit­tava niiden käyt­tä­jä­ryh­mien palve­luista, joille digi­asiointi ei ole mahdol­lista.

10. Millä keinoin nostai­sitte suoma­lais­ten osaa­mis- ja koulu­tus­ta­soa? Millä keinoin vahvis­tai­sitte varhais­kas­va­tusta ja perus­o­pe­tusta niin, että jokai­nen perus­o­pe­tuk­sesta valmis­tuva nuori omaa riit­tä­vän luku-, kirjoi­tus- ja lasku­tai­don? Miten vahvis­tai­sitte kult­tuu­ria­lan toimin­tae­del­ly­tyk­siä? Miten tuki­sitte liikun­nal­li­sen elämän­ta­van yleis­ty­mistä?

Suoma­lais­ten osaa­mis-ja koulu­tus­ta­son nosta­mi­nen edel­lyt­tää laajasti toimen­pi­teitä kaikilla koulu­tusas­teilla aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lui­hin. Olemme esit­tä­neet esimer­kiksi varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­teen nosta­mista, kaksi­vuo­tista esio­pe­tusta, perus­tai­to­jen opetuk­sen vahvis­ta­mi­sesta lisä­tun­neilla sekä koulu­tus­ta­son nosta­mista.

Haluamme luoda kult­tuu­ria­lan kasvustra­te­gian, joka huomioi niin kult­tuu­ria­lan rahoi­tuk­sen kuin sen merkit­tä­vän kasvu­po­ten­ti­aa­lin. Vakiin­nu­tamme Liik­ku­vat-ohjel­mien koko­nai­suu­den liikun­nal­li­sen elämän­ta­van lisää­mi­seksi. Tarvit­semme Suomeen hallin­to­ra­jat ylit­tä­vän liikun­ta­po­liit­ti­sen toimin­taoh­jel­man.

11. Olet­teko sitou­tu­neet parla­men­taa­ri­sen TKI-ryhmän hyväk­sy­mään tavoit­tee­seen nostaa tutki­mus- ja kehit­tä­mis­me­not neljään prosent­tiin suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vuoteen 2030 mennessä? Sitou­dut­teko varmis­ta­maan, että Suomessa on riit­tä­västi osaa­jia tutki­mus- ja kehit­tä­mis­työ­hön?

Kyllä, sitou­dumme neljän prosen­tin tavoit­tee­seen. Kyllä, sitou­dumme varmis­ta­maan, että Suomessa on riit­tä­västi osaa­jia tutki­mus-ja kehi­tys­työ­hön.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keven­tä­mään ihmi­sille, yrityk­sille ja julki­selle sekto­rille normeista ja byro­kra­tiasta aiheu­tu­via kustan­nuk­sia sekä hallin­nol­lista taak­kaa?

Purkai­simme syste­maat­ti­sesti suhteet­to­man raskaita normeja. Lisäksi turvai­simme lain­sää­dän­nön yhte­näi­sen sovel­ta­mi­sen koko Suomessa kehit­tä­mällä lupa­pro­ses­seja ja lupa­vi­ran­omais­ten johta­mista. Vapaut­tai­simme myös regu­loi­tuja mark­ki­noita useilla sekto­reilla luoden yrityk­sille mahdol­li­suuk­sia kehit­tää uusia palvelu-ja tuote­kon­sep­teja.

Kulut­ta­jan etu on tärkein tavoit­teemme normin­pu­russa.

13. Millä konkreet­ti­silla keinoilla paran­tai­sitte suoma­lai­sen ruoan­tuo­tan­non ja metsä­ta­lou­den tule­vai­suutta?

Koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non ja metsä­ta­lou­den tule­vai­suutta paran­ne­taan kilpai­lu­ky­kyä ja kannat­ta­vuutta edis­tä­mällä, hyödyn­täen tuot­ta­jien ja metsä­no­mis­ta­jien aktii­vi­suutta.

Alku­tuo­tan­non ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den kasvun ja kannat­ta­vuu­den tie lähtee vahvasta yrit­tä­jyy­destä, inves­toin­neista ja kansain­vä­lis­ty­mi­sestä. Vien­nin ja aktii­vi­sem­man myyn­nin kautta saadaan parem­paa arvon­li­sää sekä samalla varmis­tet­tua huol­to­var­muutta ja ruoka­tur­vaa.

Metsä­ta­lou­den ja metsä­no­mis­ta­jien aktii­vi­sen metsän­hoi­don tule­vai­suutta vahvis­taa enna­koi­tava toimin­taym­pä­ristö. Metsä­po­li­tii­kan on pysyt­tävä kansal­li­sissa käsissä. Lisäksi metsä­no­mis­ta­jien luot­ta­musta on vahvis­tet­tava siihen, että he ovat jatkos­sa­kin ratkai­se­massa ilmas­to­krii­siä tarjoa­malla kestä­västi kasva­tet­tua uusiu­tu­vaa raaka-ainetta korvaa­maan fossii­li­sia.

14. Miten edis­täi­sitte talous­kas­vua, elin­voi­maa sekä yritys­ten ja yrit­tä­jien toimin­tae­del­ly­tyk­siä koko Suomessa? Miten vahvis­tai­sitte Suomen houkut­te­le­vuutta inves­toin­ti­koh­teena?

Suomi tarvit­see entistä johdon­mu­kai­sem­paa elin­keino-, yrit­tä­jyys-ja teol­li­suus­po­li­tiik­kaa, joka huomioi koko Suomen tarpeet. Vahvis­tai­simme talous­kas­vun edel­ly­tyk­siä ja aluei­den elin­voi­mai­suutta huoleh­ti­malla muun muassa suju­vista liiken­neyh­teyk­sistä, toimi­vista asun­to­mark­ki­noista sekä riit­tä­västä ener­gian saata­vuu­desta kaik­kialla Suomessa.

Kasvat­tai­simme koti­mark­ki­noita purka­malla sään­te­lyä ja normeja kulut­ta­jien eduksi mahdol­lis­taen yrityk­sille uusien palve­lui­den ja tuot­tei­den käyt­töön­o­ton. Uudis­tai­simme julki­sia hankin­toja. Huomioi­simme kaikissa lain­sää­dän­tö­hank­keissa yritys-ja yrit­tä­jä­myön­tei­sen toimin­taym­pä­ris­tön synnyt­tä­mi­sen. Huomioi­simme myös alku­vai­heessa olevat yrityk­set ja mikro­y­ri­tyk­set huomioi­den näiden erityis­tar­peet.

Helpot­tai­simme yritys­ten viran­omai­s­asioin­tia ja teki­simme siitä enna­koi­ta­vam­paa. Lisäksi varmis­tai­simme yrityk­sille suju­van pääsyn kansain­vä­li­sille mark­ki­noille.

15. Millä keinoilla vahvis­tai­sitte kaupun­kien ja kuntien elin­voi­maa ja inves­toin­ti­ky­kyä muut­tu­neessa toimin­taym­pä­ris­tössä?

Uudis­tai­simme kuntien valtio­no­suus­jär­jes­tel­män vastaa­maan kuntien sote-uudis­tuk­sen jälkeistä tehtä­vä­kent­tää ja tehtä­vien vaati­maa rahoi­tusta. Käyn­nis­täi­simme vapaa­kun­ta­ko­kei­lun ja purkai­simme tarpeet­to­mia normeja. Vahvis­tai­simme kump­pa­nuutta kaupun­kien kanssa ja jatkai­simme valtion ja suurim­pien kaupun­ki­seu­tu­jen kuntien välistä maan­käy­tön, asumi­sen ja liiken­teen MAL-sopi­mus­käy­tän­töä.

Uudis­tai­simme maan­käy­tön ja raken­ta­mi­sen sään­te­lyä mahdol­lis­ta­maan kaupun­kien ja kuntien suju­vampi kehit­tä­mi­nen.

16. Mitkä ovat mieles­tänne tärkeim­mät keinot pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi? Millä keinoin olette valmiita edis­tä­mään Suomen hiili­neut­raa­li­suus­ta­voi­tetta ja suoma­lais­ten yritys­ten puhtaan vien­nin kasvat­ta­mista? Olet­teko valmiita luomaan edel­ly­tyk­set uusille ydin­voi­main­ves­toin­neille ja pieny­din­voi­malle?

Kanna­tamme ilmas­to­lain mukaista tavoi­tetta hiili­neut­raa­lista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Pääs­tö­vä­hen­nyk­set on toteu­tet­tava kustan­nus­te­hok­kaasti, mark­ki­naeh­toi­sesti ja tekno­lo­gia­neut­raa­listi. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi tarvit­semme kannus­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön niin suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille kuin yrityk­sil­le­kin. Pääs­töillä tulee olla hinta ja puhtaam­pien ratkai­su­jen on oltava edul­li­sem­pia.

Tarvit­semme suju­vam­paa luvi­tusta inves­toin­neille, jotka vähen­tä­vät pääs­töjä, tuovat lisää puhdasta ener­giaa ja tuovat työpaik­koja Suomeen. Suun­ni­tel­missa ja vireillä olevat miljar­dien euro­jen arvoi­set vihreän siir­ty­män inves­toin­nit on vietävä nopeasti eteen­päin.

Suomen kannat­taa olla aktii­vi­nen globaa­leilla vihreän siir­ty­män mark­ki­noilla, jotka ovat sato­jen miljar­dien arvoi­set tule­vina vuosina.

Tule­van halli­tuk­sen on annet­tava myön­tei­nen peri­aa­te­pää­tös kaikille länsi­mai­sille vähim­mäi­seh­dot täyt­tä­ville ydin­voi­ma­hank­keille ja valtion tulee olla aktii­vi­nen, jotta ydin­voi­maa raken­ne­taan. Ydin­e­ner­gia­laki on uudis­tet­tava.

Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen rinnalla myös hiili­nie­lut on turvat­tava. Metsien kasvu­kun­nosta ja tervey­destä on huoleh­dit­tava sekä esimer­kiksi lisät­tävä jatku­vaa kasva­tusta ja tuhka­lan­noi­tusta turve­mailla.

17. Miten torjui­sitte luon­to­ka­toa ja vahvis­tai­sitte luon­non moni­muo­toi­suutta?

Haluamme pysäyt­tää luon­non moni­muo­toi­suu­den heiken­ty­mi­sen. Luon­to­ka­toa on torjut­tava niin kansal­li­sesti kuin globaa­listi. Suoje­li­simme valtion kansal­li­set kritee­rit täyt­tä­vät luon­non­ti­lai­set vanhat metsät, vahvis­tai­simme vapaa­eh­toi­sen suoje­lun ohjel­mien toimeen­pa­noa. Myös vesis­tö­jen rehe­vöi­ty­mistä on vähen­net­tävä.

Suoje­lun rinnalla haluamme kannus­taa luon­non­hoi­to­toi­miin. Uusien tekno­lo­gioi­den hyödyn­tä­mi­nen ja elin­kei­noe­lä­män sitou­tu­mi­nen luon­to­ka­don torjun­taan ovat avai­na­se­massa. Elin­kei­noe­lä­män on jatket­tava työtä luon­to­vai­ku­tus­tensa tunnis­ta­mi­seksi, jotta nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia voidaan vähen­tää. Moni­muo­toi­suus­tie­kar­tat vähä­hii­li­syys­tie­kart­to­jen rinnalla ovat tässä yksi keino.

18. Sitou­dut­teko Suomen jäse­nyy­teen Euroo­pan unio­nissa ja puolus­tus­liitto Natossa? Olet­teko sitou­tu­neet aloit­teel­li­sen ja raken­ta­van EU-poli­tii­kan teke­mi­seen mahdol­li­sessa halli­tus­vas­tuussa? Mitkä ovat mieles­tänne Suomen tärkeim­mät EU-vaikut­ta­mi­sen kohteet vaali­kau­den aikana?

Kokoo­mus on sitou­tu­tu­nut Suomen jäse­nyy­teen Euroo­pan unio­nissa ja puolus­tus­liitto Natossa. Kokoo­mus on myös sitou­tu­nut aloit­teel­li­sen ja raken­ta­van EU-poli­tii­kan teke­mi­seen. Kokoo­muk­sen mielestä Suomen on oltava ratkai­su­ha­kui­nen ja yhteis­työ­ky­kyi­nen EU-jäsen, joka kyke­nee muodos­ta­maan hyvissä ajoin kannat ja siten vaikut­ta­maan tehok­kaasti unio­nissa kulloin­kin esille nouse­vaan asiaan. Kokoo­muk­sen visio Euroo­pan unio­nista perus­tuu seuraa­viin tavoit­tei­siin:

1. Mahdol­lis­te­taan EU:n menes­ty­mi­nen geopo­li­tii­kan ja talou­den myrs­kyissä
2. Ukrai­nan voitto on Euroo­pan turval­li­suu­den kohta­lon­ky­sy­mys – vahvis­te­taan EU:n puolus­tusyh­teis­työtä.
3. Vauh­di­te­taan talous­kas­vua kehit­tä­mällä sisä­mark­ki­noita ja pois­ta­malla kaupan esteitä.
4. Tehdään Euroo­pasta puhtaan ener­gian suur­valta.
5. Vahvis­te­taan jäsen­mai­den vastuuta julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä.
   

19. Miten raken­tai­sitte Suomen roolia aktii­vi­sena sekä turval­li­suutta ja vakautta lisää­vänä Naton jäse­nenä? Olet­teko valmiita pitä­mään puolus­tus­me­not 2 prosen­tissa BKT:sta ja teke­mään tarvit­ta­vat panos­tuk­set Suomen huol­to­var­muu­den turvaa­mi­seen?

Suomen tulee olla aktii­vi­nen Nato-maa ja osal­lis­tua täysi­mää­räi­sesti Naton kaik­keen toimin­taan mukaan lukien työryh­mät, kansain­vä­li­set harjoi­tuk­set ja rauhan ajan tehtä­vät.

Suomen tulee samalla panos­taa omaan maan­puo­lus­tuk­seensa, sillä Suomen tärkeim­piä tehtä­viä Natossa on huoleh­tia omasta puolus­tuk­sesta. Kokoo­mus on valmis pitä­mään puolus­tus­me­not 2 prosen­tissa BKT:sta ja teke­mään tarvit­ta­vat panos­tuk­set Suomen huol­to­var­muu­den turvaa­mi­seen.

20. Sitou­dut­teko jatka­maan Ukrai­nan aseel­lista, poliit­tista, talou­del­lista ja huma­ni­taa­rista tuke­mista?

Kyllä. Kokoo­mus on sitou­tu­nut jatka­maan Ukrai­nan aseel­lista, poliit­tista, talou­del­lista ja huma­ni­taa­rista tuke­mista.

21. Miten vahvis­tai­sitte sisäistä turval­li­suutta ja oikeus­val­tiota? Olet­teko sitou­tu­neet oikeus­jär­jes­tel­män ja polii­sin toimin­ta­ky­vyn takaa­vien resurs­sien varmis­ta­mi­seen? Millä keinoin torjui­sitte jengi- ja nuori­so­ri­kol­li­suutta?

Vahvis­tai­simme sisäistä turval­li­suutta ja oikeus­val­tiota turvaa­malla sisäi­sen turval­li­suu­den ja oikeus­jär­jes­tel­män viran­omai­sil­lemme riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det sekä vahvis­ta­malla koko­nais­tur­val­li­suusa­jat­te­lua. Olemme sitou­tu­neet oikeus­jär­jes­tel­män ja polii­sin toimin­ta­ky­vyn takaa­vien resurs­sien varmis­ta­mi­seen.

Kokoo­mus haluaa nostaa polii­sien määrän 8000 polii­siin. Jengi-ja nuori­so­ri­kol­li­suutta torjui­simme laajalla vali­koi­malla sekä kovia että pehmeitä keinoja, sekä teke­mällä korjaus­liik­keen kotout­ta­mis­po­li­tiik­kaan.

22. Sitou­dut­teko yhden­ver­tai­sen ja tasa-arvoi­sen Suomen raken­ta­mi­seen? Sitou­dut­teko kansain­vä­lis­ten ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ten kunnioit­ta­mi­seen?

Kyllä.

23. Mikäli saatte tavoit­tei­tanne halli­tuk­sen ohjel­maan, olet­teko valmiita osal­lis­tu­maan Petteri Orpon kokoa­maan enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen ja sitou­tu­maan ohjel­man toimeen­pa­noon koko­nai­suu­des­saan? Jos ette ole valmiita osal­lis­tu­maan halli­tus­vas­tuuseen, olet­teko valmiita tuke­maan puolu­eenne tavoit­tei­den toteut­ta­mista halli­tuk­sen ulko­puo­lelta?

Kyllä.

24. Onko edus­kun­ta­ryh­mäl­länne ehdot­to­mia halli­tus­rat­kai­suun vaikut­ta­via kynnys­ky­sy­myk­siä halli­tuk­sen ohjel­man tai halli­tus­ko­koon­pa­non osalta?

Kynnys­ky­sy­myk­semme on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­poh­jan ja tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa