Missä EU, siellä mahdol­li­suus.

Vahva Euroo­pan unioni tarkoit­taa vahvem­paa itse­näistä Suomea

Jäse­nyys EU:ssa vahvis­taa Suomen vakautta, turvaa ja hyvin­voin­tia. Kansa tukee jäse­nyyttä vahvasti. Unio­nin ansiosta liik­ku­mi­nen jäsen­mai­den välillä on mutka­tonta. Suomi pärjää, kun olemme aktii­vi­nen osa länttä ja Euroop­paa.

Kokoo­muk­selle EU-jäse­nyys tarkoit­taa järki­va­lin­taa: jäse­nyys on turval­li­suus­va­linta, talou­del­li­nen valinta ja arvo­va­linta. EU:n kautta voimme vaikut­taa asioi­hin tavalla, joka ei pienelle maalle muuten olisi mahdol­lista.  EU on vahvo­jen ja yhteis­työ­hön sitou­tu­nei­den jäsen­val­tioi­den unioni, jonka kautta Eurooppa voi ajaa yhtei­siä asioita maail­man­laa­jui­sesti. EU tarkoit­taa myös kompro­mis­seja, kun erilai­sia näke­myk­siä sovi­te­taan neuvot­te­luissa yhteen.

Kokoo­mus haluaa lisätä EU:n vaikut­ta­vuutta. Haemme EU:lta talous­kas­vua, turval­li­suutta ja teho­kasta ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa. Vähem­män ”lillu­kan­var­siin” puut­tu­mista, enem­män mark­ki­na­ta­loutta. Enem­män vapaa­kaup­paa, vähem­män valtion­tu­kia. Vähem­män tulon­siir­toja, enem­män vastuuta itsestä. 

EU:n on uudis­tut­tava määrä­tie­toi­sesti. Euroo­pan on pystyt­tävä vaikut­ta­maan maail­massa, joka jakaan­tuu yhä vahvem­min demo­kra­tioi­hin ja auto­ri­taa­ri­siin valtioi­hin. Ilman tiivistä keski­näistä yhteis­työtä suurim­mat­kin Euroo­pan maat ovat yksi­nään liian pieniä ajamaan etujaan globaa­listi. 

Vahva talous on myös turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Mitä vahvempi talous on, sitä parem­min EU pystyy puolus­ta­maan demo­kra­tiaa esimer­kiksi kamp­pai­le­malla Venä­jän sota­toi­mia ja Kiinan valta­pyr­ki­myk­siä vastaan. EU on keskei­nen vaikut­taja ihmi­soi­keuk­sien, tasa-arvon ja demo­kra­tian edis­tä­jänä. 

Kokoo­mus haluaa tehdä EU:sta vahvan ja globaa­lin toimi­jan. EU:n pitää pystyä vahvis­ta­maan jäsen­mai­den turval­li­suutta turvaa­maan niiden talou­del­li­set edut kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. EU:n sisä­mark­ki­noi­den laajen­ta­mi­nen on tärkeää. EU:sta pitää raken­taa puhtaan ener­gian edel­lä­kä­vijä. 

On Suomen etu, että maas­tamme vali­taan parla­ment­tiin osaa­via ja moti­voi­tu­neita edus­ta­jia, jotka pysty­vät hank­ki­maan ja käyt­tä­mään vaiku­tus­val­taa. Se on ainoa tapa saada suoma­lai­nen näkö­kulma esiin EU-parla­men­tissa. Kokoo­mus on osa Euroo­pan Kansan­puo­luetta (EPP), joka on parla­men­tin suurin ja vaiku­tus­val­tai­sin ryhmä. 

1. Euroo­pan turval­li­suus on nostet­tava koko­naan uudelle tasolle

Suomen jäse­nyys sekä Natossa että EU:ssa vahvis­taa merkit­tä­västi Suomen turval­li­suutta. Suoma­laista koko­nais­va­rau­tu­mi­sa­jat­te­lua on vietävä eteen­päin koko EU:ssa. EU:n ja sen jäsen­mai­den on vahvis­tet­tava merkit­tä­västi kyky­ään puolus­tau­tua erityi­sesti Venä­jän uhkaa vastaan. 

Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan osoitti, että turval­li­suus on nähtävä Euroo­passa uudella tavalla. Kyse on soti­laal­li­sesta varau­tu­mi­sesta, mutta myös laajem­min yhteis­kun­tien koko­nais­tur­val­li­suu­desta. Huol­to­var­muu­den vahvis­ta­mi­nen kattaa turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kan lisäksi myös esimer­kiksi ener­gia- ja ruoka­tur­van. Niin kauan kuin sota jatkuu, tärkeintä on Ukrai­nan tuke­mi­nen. Terro­ris­min torjunta puoles­taan on EU:lle sekä ulkoi­sen että sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­mys.

1.1 Puolus­tus­kyky kuntoon Ukrai­nalle ja koko Euroo­palle. Nyt.

EU:n toiminta- ja päätök­sen­te­ko­ky­kyä yhtei­sessä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa pitää paran­taa. Yksit­täis­ten jäsen­mai­den ei pitäisi pystyä estä­mään unio­nin ja sen jäsen­mai­den kannalta elin­tär­kei­den päätös­ten teke­mistä. EU:n kykyä ja tahtoa vastata erityi­sesti Venä­jän muodos­ta­maan uhkaan on vahvis­tet­tava.

Vahva ja uskot­tava puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tanto ja kyvyk­kyys reagoida nopeasti lisää­vät sekä Suomen että koko Euroo­pan turval­li­suutta ja helpot­ta­vat Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen välistä turval­li­suus­po­liit­tista taakan­ja­koa. Euroo­pan unio­nin ja sen jäsen­mai­den pitää ohjata entistä enem­män voima­va­roja turval­li­suu­teen ja puolus­tuk­seen. Myös esteitä yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen hakeu­tu­mi­selle puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tan­toon on puret­tava.

EU:n on oltava voimak­kaasti mukana Ukrai­nan jälleen­ra­ken­ta­mi­sessa. Ukrai­nalla on oltava myös selvä polku EU-jäse­nyy­teen. Ukrai­naa on tuet­tava jäse­nyy­den ehto­jen täyt­tä­mi­sessä. Ukraina pitää ottaa jäse­neksi heti, kun maa on siihen valmis. Myös Nato-jäse­nyys on osa Ukrai­nan tule­vai­suutta. Kumman­kin proses­sin osalta on edet­tävä mahdol­li­sim­man nopeasti.

Kun EU laaje­nee, sitä tulee vaiku­tus­val­tai­sempi. Siksi kokoo­mus haluaa pitää oven auki uusille jäsenmaille.Ukrainan lisäksi Länsi-Balka­nin maille, Moldo­valle ja Geor­gialle on tarjot­tava realis­ti­nen polku kohti EU-jäse­nyyttä. Jäse­nyys on mahdol­li­nen vain sellai­sille maille, jotka eivät toimi viha­mie­li­sesti Euroop­paa tai länsi­mai­sia arvoja kohtaan. EU:n jäse­neksi pyrki­vän maan on oltava arvoil­taan ja toimin­nal­taan euroop­pa­lai­nen.

EU:n ja Naton pitää tehdä tiiviim­pää yhteis­työtä. Naton jäse­nenä Suomi voi olla tässä aktii­vi­nen. EU-maiden lisäksi erityi­sen tärkeitä maita tässä yhteis­työssä ovat myös EU:n ulko­puo­li­set Norja ja Iso-Britan­nia.

EU:n kykyä antaa krii­sia­pua niin omille jäsen­mail­leen kuin kump­pa­ni­mail­leen on paran­net­tava. EU onnis­tui tuke­maan nopeasti ja tehok­kaasti Ukrai­naan Venä­jän hyök­käyk­sen alet­tua. EU:n pitää toimia vähin­tään yhtä nopeasti ja tehok­kaasti, mikäli jokin sen jäsen­maista joutuisi vastaa­van­lai­sen krii­sin kohteeksi. 

Kokoo­mus haluaa edis­tää EU:ssa puolus­tus­tar­vik­kei­den yhteis­mark­ki­noita. Tämä on mahdol­li­suus myös suoma­lai­selle teol­li­suu­delle. Puolus­tus- ja turval­li­suus­han­kin­toja koske­vaa sään­te­lyä on toimeen­pan­tava nykyistä tehok­kaam­min ja komis­siolta vaadit­tava toimeen­pa­non tiukem­paa valvon­taa. Samalla pitää ottaa huol­to­var­muus­vaa­ti­muk­set huomioon nykyistä katta­vam­min.

Euroop­pa­lai­sen puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tan­non vauh­dit­ta­mi­nen on keskei­nen keino vastata Euroo­pan turval­li­suus­po­liit­ti­siin haas­tei­siin ja myös varmis­taa riit­tävä tuki Ukrai­nalle. EU:n on ajet­tava euroop­pa­laista asei­den­vien­ti­po­li­tiik­kaa ja lisät­tävä tule­vai­suu­den puolus­tus­tek­no­lo­gioi­den TKI-rahoi­tusta. Kokoo­mus kannat­taa EU:n puolus­tus­neu­vos­ton ja puolus­tus­teol­li­suu­teen keskit­ty­vän komis­saa­rin tehtä­vän perus­ta­mista.

Euroo­pan rauhan­ra­has­ton käyt­töä pitää vahvis­taa Ukrai­nan asea­vun vahvis­ta­mi­seksi. Myös Euroo­pan inves­toin­ti­pan­kin mandaat­tia puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tan­non rahoit­ta­mi­seen pitää laajen­taa.

Ukrai­nan sota on osoit­ta­nut, kuinka tärkeää soti­lai­den ja soti­laal­li­sen kalus­ton nopea siir­tä­mi­nen maasta toiseen on. Euroo­pan sisäi­sen soti­laal­li­sen liik­ku­vuu­den eteen on tehtävä vielä paljon työtä esimer­kiksi lisää­mällä tämän edis­tä­mi­seen EU-rahoi­tusta. Samalla euroop­pa­laista liiken­nein­fra­struk­tuu­ria on moder­ni­soi­tava, jotta se sovel­tuu soti­las­käyt­töön mahdol­li­sim­man hyvin.

Kokoo­mus kannat­taa Venä­jää vastaan asetet­tu­jen pakot­tei­den pitä­mistä voimassa ja niiden lisää­mistä niin kauan kuin pakot­tei­den peruste eli Venä­jän laiton hyök­käys­sota Ukrai­naa vastaan jatkuu. EU:n on suun­nat­tava huomionsa entistä vahvem­min myös niihin maihin, jotka tuke­vat ja mahdol­lis­ta­vat Venä­jän sodan­käyn­ti­ky­vyn yllä­pi­toa, esimer­kiksi Iraniin. 

ME HALUAMME, ETTÄ:

• EU kehit­tää puolus­tus­tar­vik­kei­den yhteis­mark­ki­noita, euroop­pa­laista ase- ja ammus­tuo­tan­toa kasva­te­taan merkit­tä­västi sekä ohja­taan TKI-rahoi­tusta puolus­tus­tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen. 
• Kokoo­muk­sen jo teke­mien avaus­ten mukai­sesti euroop­pa­lai­sia rahoi­tus­vä­li­neitä käyte­tään laajem­min ja tehok­kaam­min puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tan­non rahoit­ta­mi­seen.
• Ukrai­nan soti­laal­li­sen ja talou­del­li­sen tuke­mi­sen esteet pois­te­taan ja tukea lisä­tään, jotta se voi menes­tyk­sek­käästi torjua Venä­jän hyök­käyk­sen. Ukraina on osa euroop­pa­laista perhettä, ja sillä on ehto­jen täyt­tyessä selvä tie EU- ja Nato-jäse­nyyk­siin.
• EU:n yhtei­sen turval­li­suus­po­li­tii­kan sekä euroop­pa­lai­sen puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tan­non vahvis­ta­mi­seksi perus­te­taan puolus­tus­teol­li­suus­ko­mis­saa­rin tehtävä ja puolus­tus­neu­vosto.
• EU panos­taa kriit­ti­siin huol­to­reit­tei­hin, esimer­kiksi rauta­tie­yh­tey­teen Pohjois-Suomesta Atlan­tille.

1.2 Ulko­raja kuntoon, muut­to­liike hallin­taan

Vanhe­ne­van väes­tön EU tarvit­see osaa­mista ja ideoita myös maan­osan ulko­puo­lelta. Koulu­te­tut ja yrit­te­li­äät ihmi­set muualta maail­masta ovat terve­tul­leita EU-maihin. Maahan­muu­ton on tapah­dut­tava halli­tusti ja lail­li­sia reit­tejä pitkin. Rikol­li­suu­teen kytkey­tyvä muut­to­liike ja kansain­vä­li­sen suoje­lun järjes­tel­män väärin­käyttö muodos­ta­vat kasva­van riskin euroop­pa­lais­ten yhteis­kun­tien sisäi­selle vakau­delle ja talou­del­li­selle kanto­ky­vylle. 

EU:n yhtenä perus­a­ja­tuk­sena on ihmis­ten vapaa liik­ku­vuus jäsen­mai­den välillä. Toimiak­seen se vaatii uskot­ta­van ja tehok­kaan ulko­ra­jan. Kokoo­mus kannat­taa EU:n ulko­ra­jo­jen ja raja­tur­val­li­suus­vi­rasto Fron­texin vahvis­ta­mista. Venä­jän viha­mie­li­seen hybri­di­vai­kut­ta­mi­seen käyt­tä­mää väli­neel­lis­tet­tyä maahan­muut­toa on pystyt­tävä vastus­ta­maan tehok­kaasti. EU:n turva­paik­ka­sään­tely ei ota riit­tä­västi huomioon näitä uusia uhkia. Turva­pai­kan­haku on oltava mahdol­lista keskeyt­tää tila­päi­sesti EU:n ulko­ra­joilla, jos viha­mie­li­nen taho käyt­tää siir­to­lais­a­setta EU:n tai sen yksit­täi­sen jäsen­maan turval­li­suu­den horjut­ta­mi­seen. 

Kokoo­mus kannat­taa ajatusta, että turva­pai­kan ja kansain­vä­li­sen suoje­lun hake­mi­nen voisi tapah­tua turval­li­sissa kolman­sissa maissa. EU:n on myös tarjot­tava jäsen­mail­leen tukea tilan­teissa, joissa lähtö­maat eivät suostu otta­maan vastaan omia kansa­lai­si­aan. Tehok­kaalla käsit­tely- ja palau­tus­po­li­tii­kalla mini­moi­daan houkut­ti­met pyrkiä Euroop­paan vaaral­li­sia ja kalliita lait­to­mia reit­tejä pitkin. 

Samalla kun turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa kehi­te­tään, EU:n on kannus­tet­tava ja tuet­tava jäsen­maita osaa­van ja koulu­te­tun työvoi­man rekry­toi­mi­sessa.

AIOMME TOIMIA SEURAAVIEN TAVOITTEIDEN EDISTÄMISEKSI EU:SSA:

• EU vahvis­taa raja­val­von­ta­vi­rasto Fron­texia niin henki­lös­tö­mää­rän, kalus­ton kuin toimi­val­tuuk­sien osalta yhtei­sen ulko­ra­jan turvaa­mi­seksi. 
• Turva­paik­ka­po­li­tii­kassa EU ja jäsen­maat toteut­ta­vat uudis­tus­ten koko­nai­suu­den, joka pois­taa turva­paik­ka­jär­jes­tel­män väärin­käy­tön ylei­sen siir­to­lai­suu­den kana­vana ja varmis­taa avun kohden­tu­mi­sen todel­li­sessa hädässä oleville. Sään­tely uudis­te­taan sellai­seksi, että myös hybri­di­hyök­käys­ten torju­mi­seen on riit­tä­vät väli­neet.
• Eri perus­teilla tule­ville maahan­muut­ta­ja­ryh­mille on oltava selkeästi omat kana­vansa ja proses­sinsa. Työvoi­man vapaata liik­ku­vuutta EU:n sisällä edis­te­tään ja helpo­te­taan koulu­tet­tu­jen ammat­ti­lais­ten rekry­toin­tia EU:n ulko­puo­lelta. 

1.3. EU:n painoar­von kasvat­ta­mi­nen maail­man­po­li­tii­kassa

EU:n on oltava aktii­vi­nen toimija Yhdys­val­to­jen, Kiinan ja Intian tavoin. Vaiku­tus­val­lan vahvis­ta­mi­seksi unio­nin on muun muassa lisät­tävä määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä aina­kin niissä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä, joiden kohdalla määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siin siir­ty­mi­nen ei vaadi perus­so­pi­mus­ten muut­ta­mista. Myös­kään perus­so­pi­mus­ten avaa­mista kokoo­mus ei täysin sulje pois, jos se osoit­tau­tuu vält­tä­mät­tö­mäksi.

EU:n on lisät­tävä yhteis­työtä demo­kraat­tis­ten liit­to­lais­ten kanssa. Yhdys­val­tain lisäksi esimer­kiksi Japani, Etelä-Korea, Kanada ja Austra­lia ovat stra­te­gi­sesti tärkeitä valtioita, joihin EU:n kannat­taa raken­taa omaa liit­to­lai­suus­suh­detta. Koko vapaan maail­man tulee tiivis­tää rive­jään. Kokoo­muk­sen mielestä EU:n on pyrit­tävä yhte­näi­seen toimin­taan YK:ssa.

EU:n on varmis­tet­tava, että unio­nissa toteu­tu­vat länsi­mai­sen yhteis­kun­nan perus­ar­vot, kuten yksi­lön- ja sanan­va­paus sekä tasa-arvo. Erityi­sesti lehdis­tön vapautta ja oikeus­lai­tok­sen riip­pu­mat­to­muutta on puolus­tet­tava. Näiden peri­aat­tei­den rikko­mi­sen on nykyistä herkem­min johdet­tava talou­del­li­siin ja oikeu­del­li­siin seurauk­siin jäsen­val­tiolle.

EU on voitava toimia vahvem­malla äänellä ulko­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä ilman, että yksit­täi­nen jäsen­maa voi täysin jumit­taa päätök­sen­te­koa. Mahdol­li­suutta yksit­täi­sen jäsen­maan ohit­ta­mi­seen tapaus­koh­tai­sesti on käytet­tävä aktii­vi­sem­min erityi­sesti niissä kysy­myk­sissä, jotka koske­vat Venä­jän aggres­sii­vi­suu­den torjun­taa ja Ukrai­nan autta­mista.

KOKOOMUS TOIMII AKTIIVISESTI SEN ETEEN, ETTÄ: 

• EU siir­tyy lisään­ty­vässä määrin määräe­nem­mis­tö­päät­tä­mi­seen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa.
• Demo­kraat­ti­set maat vahvis­ta­vat yhteis­työ­tään maail­man­laa­jui­sessa kilpai­lussa auto­ri­taa­rista itää vastaan. EU:n on otet­tava tässä vahvempi rooli.
• Unioni tart­tuu tiukem­min jäsen­maissa havait­ta­viin oikeus­lai­tok­sen riip­pu­mat­to­muu­den ja lehdis­tön­va­pau­den louk­kauk­siin.

2. Talou­den suori­tus­kyky on turval­li­suu­den ja hyvin­voin­nin kivi­jalka

Kun EU:n talous on vahva, se pystyy luomaan stra­te­gi­sia kump­pa­nuuk­sia sään­te­lyn, kaupan ja kehi­tys­po­li­tii­kan avulla. Tule­vai­suu­dessa erityi­sen tärkeää on lisätä EU:n talou­del­lista yhteis­työtä Afri­kan maiden kanssa. Tehok­kaasti toimi­vat sisä­mark­ki­nat ovat euroop­pa­lai­sen hyvin­voin­nin moot­tori.

Kokoo­mus haluaa laajen­taa EU:n kaup­pa­so­pi­muk­sia, joiden myötä suoma­lai­set yrityk­set saavat kilpai­lue­tua vien­ti­mark­ki­noilla. EU:n sisä­mark­ki­nat ja kaup­pa­so­pi­muk­set autta­vat tavoit­te­le­maan globaa­leja mark­ki­noita, ja siten euroop­pa­lais­ten kilpai­lu­kyky vahvis­tuu. Vahva ja kasvava talous on turval­li­suu­desta huoleh­ti­mista. 

2.1 Euroo­pan laajui­set mark­ki­nat tuovat valta­vat kasvun mahdol­li­suu­det

EU:n sisä­mark­ki­noilla kaupoissa on laajat vali­koi­mat ja kilpailu näkyy mata­lissa hinnoissa. Sisä­mark­ki­noilla on myös valta­vasti osaa­via työn­te­ki­jöitä. Vapaa kaupan­käynti luo kasvua ja työtä suoma­lai­sille. Vapaa liik­ku­vuus on tärkeää myös opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sien ja vaik­kapa matkai­lun näkö­kul­masta. 

Kokoo­mus toimii sisä­mark­kina-, teol­li­suus- ja kaup­pa­po­li­tii­kassa määrä­tie­toi­sesti, jotta euroop­pa­lais­ten yritys­ten kilpai­luo­lo­suh­teet para­ni­si­vat. Sään­te­lyä on puret­tava ja reilua kilpai­lua pitää edis­tää. Palve­lui­den sisä­mark­ki­noi­den tehos­ta­mi­nen ja liiken­neyh­teyk­sien paran­ta­mi­nen ovat tärkeitä.

Vahva ja toimiva sisä­mark­kina tarvit­see nykyistä parem­paa EU-lain­sää­dän­töä. Ehdo­te­tuista säädök­sistä on tehtävä nykyistä katta­vam­pia vaiku­tusar­vioin­teja. On aina harkit­tava tark­kaan, voidaanko samaan tai riit­tä­vän hyvään tulok­seen päästä myös muuten kuin säätä­mällä uusia lakeja. Hallin­nol­lista taak­kaa on puret­tava sitou­tu­malla ”yksi sään­nös sisään, yksi ulos” -peri­aat­tee­seen. Sään­te­lyn on oltava enna­koi­ta­vaa ja tekno­lo­gia­neut­raa­lia.

Päätök­set on tehtävä mahdol­li­sim­man lähellä ihmi­siä. Sään­tely ei saa mennä liian yksi­tyis­koh­tai­seksi, jotta ”terveen järjen” käytölle ja parem­pien toimin­ta­ta­po­jen sovel­ta­mi­selle jää mahdol­li­sim­man paljon tilaa. Liian pikku­tarkka sään­tely rasit­taa yritys­ten lisäksi myös esimer­kiksi kuntia.

EU-sään­tö­jen noudat­ta­mista on valvot­tava parem­min. EU:n on valvot­tava nykyistä parem­min korrup­tion torjun­taa sekä yhteis­ten varo­jen käyt­töä ja sisä­mark­ki­na­sään­tö­jen noudat­ta­mista.  Rikko­mus­me­net­te­lyitä on käyn­nis­tet­tävä hana­kam­min, jos EU-säädök­siä ei panna täytän­töön asian­mu­kai­sesti. Palve­lui­den ja tava­roi­den vapaan liik­ku­vuu­den estei­den raken­ta­mi­nen on estet­tävä tehok­kaasti.

EU:n pitäisi kompen­soida epärei­lua kilpai­lua niissä tuote­ryh­missä, joissa hiili­pääs­tö­jen hinnoit­telu EU:n kanssa kilpai­le­vassa tuotan­to­ym­pä­ris­tössä on olen­nai­sesti kevyem­pää ja pääs­tö­hin­noit­te­lulla merkit­tävä vaiku­tus tuotan­non sijoit­tu­mi­seen. Paras on edetä neuvot­te­lu­jen kautta, ja tarvit­taessa on neuvo­tel­tava kovaa.

KOKOOMUKSEN TAVOITTEET: 

• Sisä­mark­ki­noi­den toimin­taa tehos­te­taan edel­leen, jotta kulut­ta­jat ja yrityk­set saavat niistä suurim­man mahdol­li­sen hyödyn.
• EU vält­tää tarpeet­to­man yksi­tyis­koh­taista sään­te­lyä ja keven­tää liial­lista sään­te­ly­taak­kaa.
• EU-lain­sää­dän­nön vaiku­tusar­vioin­tia paran­ne­taan, jotta sään­te­lystä aiheu­tuva rasi­tus yrityk­sille ja kunnille ei kasva kohtuut­to­maksi.
• EU panos­taa vahvasti liiken­neyh­teyk­sien paran­ta­mi­seen talous­kas­vun sekä ihmis­ten ja tava­roi­den vapaan liik­ku­vuu­den edis­tä­mi­seksi.

2.2 Mahdol­li­suuk­siin kiinni osaa­mi­sella ja uudella tekno­lo­gialla

Euroo­pan on oltava mukana digi­ta­li­saa­tioon ja uusiin tekno­lo­gioi­hin perus­tu­vassa seuraa­vassa teol­li­sessa vallan­ku­mouk­sessa. Auto­maa­tio ja robo­ti­saa­tio mahdol­lis­ta­vat suoma­lai­sen ja euroop­pa­lai­sen työn tuot­ta­vuu­den kasvun ja paran­ta­vat edel­ly­tyk­siä pärjätä maail­man­laa­jui­sessa kilpai­lussa. Näiden hyödyn­tä­mi­nen edel­lyt­tää erityi­sesti yritys­ten omia inves­toin­teja. EU voi luoda yrityk­sille kilpai­lu­ky­kyistä toimin­taym­pä­ris­töä. 

EU:lla on hyvät mahdol­li­suu­det pärjätä korkean tekno­lo­gian alalla ja tuot­taa korkean lisä­ar­von tuot­teita maail­man­mark­ki­noille. EU:n rahoi­tusta on suun­nat­tava yhä vahvem­min osaa­mista, ener­gia­mur­rosta, turval­li­suutta, digi­ta­li­saa­tiota, tutki­musta ja uusia inno­vaa­tioita rahoit­ta­viin tukiin. Euroo­palla ja sen osana Suomella on huip­pu­luo­kan osaa­mista esimer­kiksi teko­äly-, siru- ja kvant­ti­tut­ki­muk­sessa, suur­te­ho­las­ken­nassa sekä terveys­tek­no­lo­giassa. Erityis­osaa­mi­sesta on pidet­tävä kiinni ja siitä on haet­tava määrä­tie­toi­sesti kasvua.

Kokoo­mus haluaa edis­tää digi­taa­li­sia sisä­mark­ki­noita. EU:n on paran­net­tava digi­taa­li­sia palve­luita tarjoa­vien yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä ja varmis­tet­tava, että digi­ta­li­saa­tio-, tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus­oh­jel­mat paitsi tuke­vat unio­nin kilpai­lu­ky­kyä myös vastaa­vat yhteis­kun­nal­li­siin haas­tei­siin. EU:n on oltava suotuisa ympä­ristö kehit­tää ja ottaa käyt­töön teko­ä­lyä. Tässä kannat­taa edetä mieluum­min sään­te­lyn paran­ta­mi­sen kuin sen määräl­li­sen lisää­mi­sen kautta.

Läntis­ten demo­kra­tioi­den vahva rooli digi­taa­li­ta­lou­den stan­dar­deissa on varmis­tet­tava. EU:n on edis­tet­tävä ihmi­soi­keuk­sia, jotka liit­ty­vät uudet tekno­lo­gian käyt­töön. Se tarkoit­taa esimer­kiksi huoleh­ti­mista ihmis­ten yksi­tyi­syy­den suojasta ja heidän tieto­jensa vastuul­li­sesta käytöstä sekä järjes­tel­mien turval­li­suu­desta.

NÄITÄ ASIOITA AJAMME:

• Euroo­pasta kehi­te­tään houkut­te­leva ympä­ristö tekno­lo­gia-alalla toimi­vien yritys­ten perus­ta­mi­selle ja kasvulle.
• Digi­taa­li­sia sisä­mark­ki­noita viedään eteen­päin.
• Tutki­mus- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tusta suun­na­taan uusiin tekno­lo­gioi­hin.

2.3 Vähen­ne­tään haital­li­sia riip­pu­vuuk­sia, vapaa­kaup­paa vaaran­ta­matta

EU:n pitää edis­tää avointa ja oikeu­den­mu­kaista kaup­pa­po­li­tiik­kaa. Kokoo­mus haluaa, että kaiken­ko­koi­silla yrityk­sillä on mahdol­li­suus päästä toimi­maan ja kilpai­le­maan EU:n sisä­mark­ki­noilla. EU:n stra­te­gista omava­rai­suutta on vahvis­tet­tava. Omava­rai­suu­den tavoit­telu ei saa kuiten­kaan tarkoit­taa jäsen­mai­den keski­näistä kilpai­lua valtion­tuilla eikä ovien sulke­mista muulta maail­malta. 

Viime vuosien krii­sit ja maail­man­laa­juis­ten toimi­tus­ket­ju­jen häiriöt osoit­ta­vat, kuinka tärkeää huol­to­var­muus ja sen kehit­tä­mi­nen on. Kriit­tis­ten raaka-ainei­den, tarvik­kei­den, turval­li­sen ja puhtaan ruoan, edul­li­sen ja puhtaan ener­gian saata­vuus ja merki­tys ovat tulleet yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun. 

EU on monen kriit­ti­sen raaka-aineen ja kompo­nent­tien osalta lähes täysin riip­pu­vai­nen tuon­nista auto­ri­taa­ri­sista valtioista, erityi­sesti Kiinasta. EU:n on varmis­tet­tava vaih­toeh­toi­sia tuon­ti­reit­tejä mine­raa­leille ja raaka-aineille, kehi­tet­tävä Euroo­pan sisäistä kaivos­tuo­tan­toa ja luotava edel­ly­tyk­siä kriit­tis­ten kompo­nent­tien oman tuotan­non käyn­nis­tä­mi­selle. Sama koskee myös muita kriit­ti­siä hyödyk­keitä kuten lääk­keitä ja mikro­si­ruja.

Yhdys­val­lat on EU:n tärkein kaup­pa­kump­pani. Yhdessä muodos­tamme maail­man suurim­man talous­a­lu­een. Kauppa- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen yhteis­työ Yhdys­val­tain kanssa mahdol­lis­taa sen, että EU pystyy valvo­maan vahvem­min etujaan ja arvo­jaan suhteessa suur­val­ta­kil­pai­luun.

Kiina on EU:lle yhteis­työ­kump­pani, kilpai­lija ja järjes­tel­mä­ta­son haas­taja. Tasa­pai­noi­sen ja vasta­vuo­roi­sen Kiina-suhteen saavut­ta­mi­seksi EU:n on valvot­tava kaupal­li­sia etujaan ja pidet­tävä kiinni ihmi­soi­keuk­siin liit­ty­vistä peri­aat­teis­taan. Kiinalta tulee edel­lyt­tää, että se pitää kiinni sitou­muk­sis­taan ja paran­taa mark­ki­noi­densa avoi­muutta ja läpi­nä­ky­vyyttä. 

MENEMME ETEENPÄIN TÄLLÄ LINJALLA:

• Eurooppa korjaa haavoit­tu­vuu­tensa erityi­sesti kriit­tis­ten raaka-ainei­den ja hyödyk­kei­den osalta, pitäen kuiten­kin kiinni vapaa­kau­pan lähtö­koh­dista niin pitkälti kuin mahdol­lista.
• Euroop­pa­laista omava­rai­suutta ja suurem­paa riip­pu­mat­to­muutta raken­ne­taan sekä oman tuotan­non että vaih­toeh­tois­ten toimi­tus­reit­tien luomi­sen avulla.

2.4 Kyllä omalle vastuulle, ei talou­del­li­selle moraa­li­ka­dolle

Kokoo­muk­sen mielestä kunkin jäsen­maan on kannet­tava vastuu omasta talou­des­taan ensi­si­jai­sesti itse. Euroo­pan tulee siir­tyä tehot­to­masta elvyt­tä­mi­sestä ja tulon­siir­roista kasvu­po­li­tiik­kaan, jonka perus­tana on vakaa ja krii­sin­sie­to­ky­kyi­nen talous- ja rahau­nioni. Vain talou­del­li­sesti kestävä Eurooppa voi pärjätä globaa­lissa kilpai­lussa ja tarjota kansa­lai­sille vahvis­tu­vaa hyvin­voin­tia. Ylivel­kaan­tu­mi­nen, mark­ki­na­ku­rin puute sekä jäsen­val­tioi­den ja pank­kien väli­nen kohta­lo­nyh­teys ovat talous- ja raha­lii­ton merkit­tä­vim­mät ongel­mat, jotka on ratkais­tava. 

Kokoo­muk­sen linja on, että kunkin jäsen­maan on kannet­tava ensi­si­jai­nen vastuu talous­po­li­tii­kas­taan ja talou­tensa kestä­vyy­destä. Jäsen­mailla pitää olla intressi hoitaa omaa julkista talout­taan vastuul­li­sesti. Mahdol­li­sen talou­del­li­sen tuen on oltava aina tiukasti ehdol­lista. 

Perus­so­pi­muk­seen kirjattu peri­aate, jonka mukaan EU ja sen jäsen­maat eivät ota vasta­tak­seen yksit­täis­ten jäsen­mai­den teke­miä talou­del­li­sia sitou­muk­sia, on palau­tet­tava täyteen kunni­aansa. Euroo­pan vakaus­me­ka­nis­mia on kehi­tet­tävä laajem­min euroop­pa­lai­sen valuut­ta­ra­has­ton suun­taan. Valtio­lai­no­jen riski­pai­not on palau­tet­tava pank­kien vaka­va­rai­suus­las­ken­taan.

Kokoo­mus ei kannata velka­taak­kaa kasvat­ta­vaa elvy­tys­po­li­tiik­kaa, ei yhteis­vel­kaa eikä myös­kään unio­nin kehit­tä­mistä tulon­siir­tou­nio­nin suun­taan. Näillä kaikilla on talous­kas­vua heiken­tä­viä vaiku­tuk­sia. Edel­ly­tämme sen sijaan järjes­te­lyjä, joissa vastuu ja valta velasta ovat samoissa käsissä eivätkä eriydy aiheut­taen moraa­li­ka­toa ja lisä­ten ylivel­kaan­tu­mi­sen riskiä. 

EU-budjet­tia ja muita ohjaus­kei­noja on kytket­tävä jäsen­mai­den kilpai­lu­ky­kyä ja talous­kas­vua edis­tä­viin toimiin ja raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin. Lähtö­koh­daksi kannat­taa aset­taa, että talous­kas­vua edis­tä­vät tuet teke­vät ajan myötä itsensä tarpeet­to­miksi. On kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota EU:n itäis­ten raja-aluei­den talou­den ja elin­voi­man kehit­tä­mi­seen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa.

KOKOOMUS ESITTÄÄ SEURAAVAA: 

• ”No bailout” -peri­aat­teen uskot­ta­vuus on palau­tet­tava. Kokoo­mus ei kannata tulon­siir­tou­nio­nia eikä talou­del­li­sen yhteis­vas­tuun kasvat­ta­mista.
• Mark­ki­na­kuri on palau­tet­tava ja valtioi­den velka­sa­nee­raus mahdol­lis­tet­tava.
• Alueille suun­nat­tu­jen tukien on nykyistä vahvem­min otet­tava huomioon esimer­kiksi sodan vaiku­tuk­set. Sodan vaiku­tuk­sista eniten kärsi­neitä alueita on tuet­tava vahvem­min, esimerk­kinä Itä-Suomi.

3. Kestävä euroop­pa­lai­nen elämän­tapa kunni­aan

Kokoo­mus haluaa raken­taa euroop­pa­laista hyvin­voin­tia kestä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­tei­den mukai­sesti. Se tarkoit­taa ekolo­gista, sosi­aa­lista ja talou­del­lista kestä­vyyttä. Euroop­pa­lai­set yrityk­set menes­ty­vät maail­man­mark­ki­noilla, kun EU:ssa keski­ty­tään tuki­po­li­tii­kan sijaan kilpai­lu­ky­kyi­sen toimin­taym­pä­ris­tön luomi­seen. Puhtaan ener­gian raken­ta­mi­nen ja inves­toin­nit mahdol­lis­ta­vat runsaasti ener­giaa kulut­ta­van proses­si­teol­li­suu­den houkut­te­lun takai­sin Euroop­paan ja Suomeen.

3.1 Kyllä kannat­ta­valle maata­lou­delle ja metsien kestä­välle käytölle

Kokoo­mus kannat­taa yhtei­sen maata­lous­po­li­tii­kan uudis­ta­mista talou­del­li­sesti elin­kel­poi­sen maata­lou­den ja luon­non­va­ro­jen kestä­vän käytön peri­aat­tei­den mukai­sesti. Ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa koske­vissa aloit­teissa jäsen­val­tioille tulee jättää merkit­tävä liik­ku­ma­vara toteut­taa ratkai­sut parhaaksi katso­mal­laan tavalla. Kokoo­mus luot­taa suoma­lais­ten metsä­no­mis­ta­jien kykyyn ja haluun pitää metsis­tään hyvää huolta. 

Haluamme varmis­taa, että metsiemme koko arvo­ket­jun huomioiva kestävä käyttö pysyy elin­voi­mai­sena elin­kei­nona. Emme kannata esimer­kiksi komis­sion päätös­val­lan kasvat­ta­mista sen suhteen, miten Suomessa saadaan käyt­tää metsiä. Tässä asiassa Suomessa on enem­män osaa­mista kuin monessa muussa paikassa.

Kiel­to­jen ja pikku­tar­kan sään­te­lyn sijaan on raken­net­tava kannus­ti­mia vilje­li­jöille. EU:sta on tehtävä nyky­ai­kai­sia mene­tel­miä hyödyn­tä­vän maata­lou­den huippu koko maail­massa. Näin paran­namme satoa ja vähen­nämme ympä­ris­tö­kuor­mi­tusta. Suoma­lai­nen ja laajem­min euroop­pa­lai­nen ruoan­tuo­tanto on turvat­tava ja sen kilpai­lu­ky­kyä edis­tet­tävä.

NÄIN ME SEN NÄEMME:

• EU:n metsä­po­li­tii­kassa puolus­tamme kansal­lista päätös­val­taa ja harkin­taa ja kunnioi­tamme yksi­tyistä omis­tusoi­keutta.
• Maata­lou­den tuki­jär­jes­tel­mää on kehi­tet­tävä suun­taan, jossa nykyistä enem­män paino­te­taan tuotan­non tehok­kuutta, ympä­ris­töl­listä kestä­vyyttä ja kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mista.

3.2 Euroo­pasta puhtaan ener­gian suur­valta

Ener­gia­mur­ros on Euroo­palle mahdol­li­suus. Puhtaan ener­gian avulla voimme paitsi nostaa kansa­lais­ten elin­ta­soa, myös vähen­tää pääs­töjä. Tämä on myös tehok­kain tapa torjua ilmas­ton­muu­tosta maail­massa.  Eteen­päin pääs­tään panos­ta­malla osaa­mi­seen, tutki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin ja siten puhtaan ener­gian ratkai­sui­hin.

Euroop­pa­lai­set yrityk­set ovat avai­na­se­massa puhtaan ener­gian tuotan­nossa ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa. Kokoo­mus haluaa, että EU on erin­omai­nen ja kilpai­lu­ky­kyi­nen toimin­taym­pä­ristö luoda uusia inno­vaa­tioita, jotka leik­kaa­vat Euroo­pan hiili­ja­lan­jäl­keä ja kasvat­ta­vat sen hiili­kä­den­jäl­keä. 

Euroo­pan on irrot­tau­dut­tava venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta täysin, mahdol­li­sim­man ripeästi. Irti­kyt­kentä tarjoaa EU:lle mahdol­li­suu­den nopeut­taa siir­ty­mää puhtai­siin ener­gia­rat­kai­sui­hin. Se on myös turval­li­suus­po­liit­ti­sesti vält­tä­mä­töntä. EU ei saa enää ajau­tua riip­pu­vuus­suh­tei­siin, joiden avulla jäsen­maita voidaan vahin­goit­taa. Siir­ty­mi­nen kestä­väm­pään talou­teen ei saa tapah­tua ener­gia­var­muu­den vaaran­tu­mi­sen kustan­nuk­sella. EU:n ja sen jäsen­mai­den on toimit­tava ener­gian riit­tä­vyy­den sekä sähkön kohtuul­li­sen hinnan takaa­mi­seksi.

Jäsen­mai­den on viimeis­tel­tävä ener­gi­au­nioni inves­toi­malla hyviin siir­to­yh­teyk­siin ja sähkö­verk­koi­hin Euroo­passa sekä korjat­tava ener­gian sisä­mark­ki­noi­den ongel­mat. EU:n on kehi­tet­tävä yhteistä kaasun­han­kin­taa ja yhteis­ten varas­to­jen raken­ta­mista paran­taak­seen ener­gia­tur­val­li­suut­taan. EU:n on rajoi­tet­tava kasva­vaa riip­pu­vuut­taan puhtaan ener­gian tuot­ta­mi­seen tarvit­ta­vien perus­ma­te­ri­aa­lien ja aurin­ko­pa­nee­lien, tuuli­tur­bii­nien sekä akku­va­ras­toin­nin tarvit­ta­vien kompo­nent­tien tuon­nissa. 

Ydin­voima tarvi­taan osaksi euroop­pa­lai­sen puhtaan ener­gian koko­nai­suutta ilman keino­te­koi­sia rajoit­teita. Euroo­pan on oltava eturin­ta­massa pieniin modu­laa­ri­siin reak­to­rei­hin (SMR) tai muihin turval­li­sen ja luotet­ta­van ydin­voi­man uusiin sovel­luk­siin tehtä­vissä inves­toin­neissa ja tutki­muk­sessa. EU:n tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus­oh­jel­mien on tuet­tava unio­nin kilpai­lu­ky­kyä ja yhteis­kun­nal­li­siin haas­tei­siin vastaa­mi­seksi. 

KOKOOMUS HALUAA VIEDÄ ETEENPÄIN MUUN MUASSA NÄITÄ ASIOITA:

• EU inves­toi hyviin sähkön­siir­to­yh­teyk­siin ja korjaa ener­gian sisä­mark­ki­noi­den ongel­mat.
• Ydin­voima luoki­tel­laan EU:ssa pysy­västi puhtaaksi ener­gian­läh­teeksi kestä­vän rahoi­tuk­sen luokit­te­lu­jär­jes­tel­mässä.
• Venä­läi­sen fossii­lie­ner­gian käytöstä luopu­mi­nen koko EU:n tasolla toteu­te­taan mahdol­li­sim­man nopeassa aika­tau­lussa.

3.3. Luon­to­kato ja ilmas­ton­muu­tos on yhtei­nen vihol­li­nen

Luon­non moni­muo­toi­suus on turvat­tava ja luon­to­ka­toa torjut­tava. Luon­to­ka­don torjun­nassa kannat­taa käyt­tää hyväksi mark­ki­noita, sillä moni­muo­toi­suutta turva­taan parhai­ten kannus­ti­milla, ei keskus­joh­toi­sella sään­te­lyllä.

Kokoo­mus kannat­taa bio- ja kier­to­ta­lou­den edistämistä.Se tarkoit­taa esimer­kiksi, että vähen­ne­tään riip­pu­vuutta fossii­li­sista raaka-aineista ja sääs­te­tään luon­non­va­roja huomioi­malla valmis­tet­ta­vien tuot­tei­den koko elin­kaari ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set.

Ilmas­to­pääs­töjä on leikat­tava. On vauh­di­tet­tava toimia, joilla Eurooppa on hiili­neut­raali vuonna 2050, ja sitou­dut­tava tätä tavoi­tetta tuke­viin väli­ta­voit­tei­siin. Kannat­taa keskit­tyä itse tavoit­tee­seen keino­jen mikro­ma­na­gee­rauk­sen sijaan. 

EU:n ener­gia-, ilmasto- ja ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nössä tulee tarjota jäsen­maille riit­tä­västi jous­toja toteut­taa tavoi­teltu loppu­tu­los parhaaksi näke­mil­lään keinoilla. Pääs­tö­vä­hen­nyk­siin pyrit­täessä tehok­kaim­mat keinot voivat vaih­della, ja siksi kansal­li­nen sekä tekno­lo­gi­nen liik­ku­ma­vara tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi on oltava mahdol­lista. EU:n ei tule keskus­joh­toi­sesti valita voit­ta­jia mark­ki­noilta.

Teol­li­suu­den pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sestä ei saa seurata, että yrityk­sille tulee kannat­ta­vaksi siir­tää tuotan­toa EU:n ulko­puo­lelle. Pääs­tö­jen hinnoit­te­lun tulisi koskea EU:ssa sijait­se­vien tuotan­to­lai­tos­ten lisäksi tuon­tia EU:n ulko­puo­lelta. Euroo­passa kestä­västi tuotet­tu­jen palve­lui­den ja tuot­tei­den on oltava tule­vai­suu­dessa kulut­ta­jille edul­li­sem­pia kuin kaukaa kulje­te­tut, saas­tut­ta­vasti tuote­tut ja lyhy­tai­kai­seen kulu­tuk­seen tarkoi­te­tut tava­rat. 

NÄIDEN TAVOITTEIDEN TAKANA SEISOMME:

• EU:ssa maksi­moi­daan raaka-ainei­den käytön tehok­kuus kier­to­ta­lou­den avulla.
• Teol­li­sen tuotan­non pääs­töjä EU:ssa vähen­ne­tään, samalla kuiten­kin varmis­taen, että EU:n ulko­puo­li­sille ja enem­män saas­tut­ta­ville tuotan­to­lai­tok­sille ei synny kohtuu­tonta kilpai­lue­tua.
• Ilmas­to­pääs­tö­jen leik­kaa­mi­sessa on mahdol­lis­tet­tava tehok­kaim­pien keino­jen käyt­tä­mi­nen ja riit­tävä kansal­li­nen liik­ku­ma­vara yksi­tyis­koh­tai­sen sään­te­lyn sijaan.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa