Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

kuva henkilöstä tietokoneen ääressä
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Työ / Kokoo­muk­sen keinot kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin lisää­mi­seksi – Nyt on aika houku­tella osaa­jat Suomeen!

Kokoo­muk­sen keinot kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin lisää­mi­seksi – Nyt on aika houku­tella osaa­jat Suomeen!

Julkaistu:

Miksi Suomi tarvit­see lisää teki­jöitä?

Suomen työi­käi­nen väestö vähe­nee samaan aikaan, kun ikään­ty­nei­den määrä kasvaa. Yhtälö haas­taa hyvin­voin­timme perus­taa. Piene­ne­vän työi­käi­sen joukon on kyet­tävä omalla työl­lään kannat­te­le­maan kasva­van työelä­män taak­seen jättä­neen joukon hyvin­voin­tia. Jotta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­luista voidaan huoleh­tia kestä­västi ja palkan­saa­jien vero­tus pitää kohtuul­li­sena, tarvit­semme lisää työi­käi­siä työn­te­ki­jöitä Suomeen.

Suoma­lai­sille tuot­teille olisi kysyn­tää maail­malla, mutta teki­jä­pu­lan vuoksi emme pysty vastaa­maan tarpee­seen. Työtä jää teke­mättä ja tuloja saamatta. Osaa­van työvoi­man haaste on edel­leen ongelma monille yrityk­sille, vaikka koro­nasta aiheu­tuva talous­kriisi on joil­lain aloilla lisän­nyt työvoi­man tarjon­taa.

Pahim­mil­laan osaa­van työvoi­man puute muodos­taa esteen yritys­ten kasvulle ja uusille inves­toin­neille. Kymme­net tuhan­net korkeasti koulu­te­tut, jotka eivät vuosi sitten olisi Suomea harkin­neet, ovat nyt poten­ti­aa­li­nen joukko, johon on kohdis­tet­tava mark­ki­noin­tia ja toimen­pi­teitä.

Supis­tuva työvoima vähen­tää inves­toin­teja Suomeen. Uusi tuotan­to­lai­tos kannat­taa raken­taa maahan, jossa työvoima kasvaa. Esimer­kiksi Ruot­siin inves­toi­daan asian­tun­ti­joi­den mukaan tästä syystä Suomea enem­män.

Synty­vyy­den lasku vaatii tark­kaa analyy­sia ja reagoin­tia. Muutok­set synty­vyy­dessä näky­vät työmark­ki­noilla kuiten­kin vasta vuosi­kym­men­ten viiveellä. Akuut­tiin ongel­maan työvoi­ma­pula-aloilla on reagoi­tava nopeasti. Siksi tarvit­semme suju­vaa kansain­vä­listä rekry­toin­tia ja lisää osaa­via ulko­mai­sia teki­jöitä Suomeen.

Sekä huip­puo­saa­jista että suorit­ta­van tason ammat­ti­lai­sista käydään globaa­listi kovaa kilpai­lua. Kansain­vä­li­sessä rekry­toin­nissa ei ole kyse hyvän­te­ke­väi­syy­destä. Työs­ken­te­lyn Suomessa on oltava ulko­maa­lai­selle työn­te­ki­jälle itsel­leen, hänen perheel­leen, työnan­ta­jalle sekä yhteis­kun­nalle kannat­ta­vaa ja houkut­te­le­vaa. Suomeen on oltava helppo tulla teke­mään työtä, josta kaikki hyöty­vät.

Suju­vasti töihin Suomeen – viisi konkreet­tista ratkai­sua

1) Työlupa kahdessa viikossa serti­fioi­duille yrityk­sille

  • Asiansa hyvin hoita­vien yritys­ten on saatava tarvit­se­mansa työvoima nopeasti töihin Suomeen.
  • Kokoo­mus esit­tää serti­fioi­duille yrityk­sille nopeaa kahden viikon lupa­me­net­te­lyä. Kaikki yrityk­set, jotka sitou­tu­vat tiuk­kaan omaval­von­taan sekä rapor­toin­tiin viran­omai­sille, voivat hakea itsel­leen serti­fi­kaat­tia.
  • Työlu­van saa nopeam­min, kun valvon­nan pain­opiste siir­tyy jälki­val­von­taan. Turval­li­suu­desta ja työn­te­ki­jöi­den taus­to­jen tarkas­ta­mi­sesta ei tingit­täisi. Rikko­muk­sista voitai­siin myös aset­taa tuntu­via seuraa­muk­sia.

2) Riit­tä­vät resurs­sit käsit­te­lyyn ja proses­sien auto­ma­ti­sointi

  • Auto­ma­ti­soin­nilla voidaan nopeut­taa työlu­pa­pro­ses­sin käsit­te­ly­vai­heita.
  • Halli­tuk­sen tulee pikai­sesti päivit­tää lain­sää­dän­töä niin, että viran­omai­set voisi­vat auto­ma­ti­soida osan viran­omais­pro­ses­seista.
  • Järjes­tel­mien tulee voida auto­maat­ti­sesti hakea ja yhdis­tellä tietoja eri tieto­kan­noista.
  • Hätä­apuna maahan­muut­to­vi­rasto tarvit­see lisää resurs­seja käsit­te­lyyn.

3) Yrityk­sille mahdol­li­suus tukea työn­te­ki­jää työlu­van hake­mi­sessa

  • Haku­pro­ses­sia pitkit­tä­vät useassa tapauk­sessa puut­teet hake­muk­sissa. Haun on oltava mahdol­li­sim­man selkeä, jotta virhei­den määrä saadaan mini­moi­tua.
  • Sähköi­sessä haussa työnan­ta­jan tulee voida haki­jan luvalla esitäyt­tää ja tarkis­taa hake­mus. Työnan­taja voi näin itse nopeut­taa rekry­toin­tia.

4) Saata­vuus­har­kin­nasta tehok­kaa­seen jälki­val­von­taan

  • Saata­vuus­har­kinta vie resurs­seja sekä TE-toimis­toilta että yrityk­siltä, jotka joutu­vat todis­te­le­maan työvoi­man saata­vuuson­gel­maa. Lisä­han­ka­luu­den tuo eri työlupa-aluei­den erilai­set tulkin­nat saata­vuus­har­kinta-velvoit­teesta.
  • Saata­vuus­har­kin­taan käytetty aika on pois muusta hake­mus­ten käsit­te­lystä.
  • Saata­vuus­har­kin­nasta on luovut­tava, ja panopiste on siir­ret­tävä tehok­kaa­seen jälki­val­von­taan. Valvon­nassa voitai­siin hyödyn­tää auto­maa­tiota ja tulo­re­kis­te­rin tulo­tie­toja. Muiden työeh­to­jen valvon­taa voitai­siin tehos­taa lisää­mällä työsuo­je­lun sekä polii­sin resurs­seja ja valtuuk­sia.

5) Vastuu koko­nai­suu­desta yksiin käsiin uuteen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin viras­toon

  • Kolmen minis­te­riön alle hajau­tu­nut työlu­pa­pro­sessi on koot­tava yksiin käsiin uuteen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin viras­toon.
  • Kaikki työ- ja oles­ke­lu­lu­paa käsit­te­le­vät henki­löt siir­re­tään saman johdon alle.
  • Tulos­vas­tuun ja resurs­sien on oltava yksissä käsissä.

Kolme keskei­sintä pullon­kau­laa osaa­van työvoi­man saata­vuu­dessa

1) Julki­selle sekto­rille työvoi­maa ulko­mailta

  • Yksi­tyi­sen sekto­rin ohella julki­sen sektori ja erityi­sesti tervey­den­huol­toala tarvit­see tule­vina vuosina lisää ammat­ti­lai­sia. Tarpee­seen ei pystytä vastaa­maan ilman kansain­vä­listä rekry­toin­tia.
  • Hoitoa­lalla ei voi tinkiä ammat­ti­pä­te­vyyk­sistä tai kieli­tai­doista. Voimme kuiten­kin paran­taa kieli­kou­lu­tusta ja suju­voit­taa päte­vöi­ty­mis­me­net­te­lyjä.
  • Kokoo­mus esit­tää mm. keskeis­ten työvoi­man lähtö­mai­den (Filip­pii­nit, Ukraina) kanssa tehtä­viä sopi­muk­sia tai pilot­ti­ko­kei­luja, joissa suomen opis­kelu sekä vaadit­ta­van ammat­ti­pä­te­vyy­den hank­ki­mi­nen alkaa jo lähtö­maassa. Ulko­mai­sille sairaan­hoi­ta­jille on raken­net­tava selkeä päte­vöi­ty­mis­polku.

2) Kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat Suomen työmark­ki­noille

  • Tällä hetkellä Suomen korkea­kou­luissa opis­ke­lee yli 20 000 ulko­maa­laista tutkinto-opis­ke­li­jaa. Meidän tulee onnis­tua saamaan nykyistä suurempi osa heistä jäämään valmis­tu­mi­sen jälkeen tänne töihin.
  • Kokoo­mus esit­tää mm. pysy­vää oles­ke­lu­lupa suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­neelle ulko­maa­lai­sella opis­ke­li­jalle ja mallia, jolla EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tulleet opis­ke­li­jat voivat vähen­tää vero­tuk­sessa Suomeen töihin jäädes­sään maksa­mansa luku­kausi­mak­sut.

3) Suomen vahvuuk­sia mark­ki­noi­tava aktii­vi­sesti

  • Kansain­vä­li­nen kilpailu osaa­vasta työvoi­masta on kovaa. Meillä on Suomessa hyvät mahdol­li­suu­det pärjätä kilpai­lussa ja houku­tella työn­te­ki­jöitä. Vahvuu­temme pitää kuiten­kin vies­tiä aktii­vi­sesti.
  • Kokoo­mus esit­tää mm. mark­ki­noin­tioh­jel­maa Suomesta koulu­tus- ja työpaik­kana ulko­maa­lai­sille sekä ulko­suo­ma­lai­sille. Keskei­set palve­lut on oltava saata­vissa myös englan­niksi ja ulko­mais­ten työn­te­ki­jöi­den ohella puoli­sot ja perheet on huomioi­tava nykyistä parem­min.

Lue koko ohjelma täältä:

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Skip to content