Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Kuntavaalit 2021 / Kokoomuslai­sessa kunnassa sydän on oike­alla

Kokoo­mus­lai­sessa kunnassa sydän on oikealla

Julkaistu:

Kaikki puolu­eet halua­vat hyvää. Kukapa nyt tieten tahtoen hyvin­voin­nin pahoin­voin­nilla korvaisi?

Kaikki me olemme sitä mieltä, että lasten on hyvä käydä koulua. Että muis­ti­sai­raan pitää saada apua, ja terveys­kes­kus­jo­noista pitää päästä hoitoon. Harvapa on eri mieltä siitä­kään, että talvella saisi tule­vai­suu­des­sa­kin olla lunta. Tai että kaduilla pitää olla turval­lista.

Pyrki­mys hyvään on siis yhdis­tävä tekijä. Merkit­tä­vät erot löyty­vät keinoista tai useim­mi­ten niiden puut­teesta. 

Ratkai­sun avain ei ole se, että uskal­taa työn­tää kätensä syvälle yhtei­seen kirs­tuun. Enem­män­kin se, että tekee töitä sen eteen, että kirs­tussa kiil­tää muukin kuin messin­ki­nen pohja.

Onkin kysyt­tävä: kuka pystyy hoita­maan asioi­tamme niin, että vasta­kin yhtei­nen kakku kasvaa, yhtei­set rahat riit­tä­vät ja palve­lut pelaa­vat.

Ensin pitää tehdä jaet­ta­vaa ja vasta sitten jakaa. Tyhjä jääkaap­pi­kin pysyy tyhjänä, vaikka sen ovea avaisi aamusta iltaan.

Vali­tet­ta­van moni puolue ei juuri anna painoa sille, että ilman toimi­vaa taloutta kunnat kuih­tu­vat. Niistä katoaa elämä, työpai­kat ja palve­lut. Ongelma ei ratkea sillä, että jakaa yhä enem­män yhä vähem­mästä. Eikä sillä, että korot­taa veroja korot­ta­masta pääs­tyänsä. On nimit­täin muis­tet­tava, että lopulta kunnat käyt­tä­vät kunta­lais­ten rahoja.

Ilman kestä­vää taloutta meillä ei olisi maail­man parasta koulua, toimi­vaa tervey­den­huol­toa tai hyvää jouk­ko­lii­ken­nettä. Ilman ihmi­siä ja yrityk­siä, jotka teke­vät työtä, luovat uutta, hyppää­vät epävar­muu­teen tai tavoit­te­le­vat tähtiä, meillä ei olisi asvalt­tia teillä, ei kirjas­toau­toa tai festa­reita.

Yhtälö on oikeas­taan yksin­ker­tai­nen: kun kunnassa ihmi­sillä on hyvän elämän eväitä, sen sydän sykkii, talous on hyvässä kunnossa ja syntyy työtä ja työpaik­koja. Siitä taasen kertyy jaet­ta­vaa, jolla voidaan yllä­pi­tää palve­luja, pitää huolta turval­li­suu­desta, viih­ty­vyy­destä, ympä­ris­töstä ja harras­tus­mah­dol­li­suuk­sista.

Kokoo­mus­lai­suus on humaa­neinta mahdol­lista poli­tiik­kaa. Se ei ainoas­taan puhu kauniita ja pyri hyvään, se ryhtyy toimeen ja tekee hyvää.

Siksi sydän on oikealla.

Sanomme kyllä vahvalle kunta­ta­lou­delle, ihmis­ten osto­voi­malle, yritys­ten menes­tyk­selle ja kestä­välle kehi­tyk­selle

Kukaan muu ei tule teke­mään omasta koti­kun­nasta parem­paa paik­kaa kuin oman kunnan asuk­kaat ja yrityk­set itse. Mahdol­li­suu­det ovat meidän omissa käsis­sämme.

Uudis­tu­mi­nen lähtee siitä, että sanoo useam­min kyllä. 

Kyllä uusille ajatuk­sille ja inves­toin­neille. Kyllä yrit­tä­jyy­delle, uusille työpai­koille ja niiden muka­naan tuomalle elin­voi­malle.

Me emme kysy, miten asioita voi estää, vaan miten ne voi mahdol­lis­taa. Kunnan elin­voima ei synny keskus­hal­lin­nossa, vaan se lähtee paikal­li­sista yrityk­sistä ja yhdis­tyk­sistä – ihmis­ten omasta teke­mi­sestä. 

Kokoo­mus pitää huolen siitä, että kunta ei ajaudu näivet­ty­mi­sen polulle. Teemme hartia­voi­min töitä, että kunnassa kannat­taa tehdä töitä, yrit­tää ja inves­toida tule­vai­suu­teen. Me olemme kump­pani ja takuu­po­rukka sille, että kunnalla on tule­vai­suutta. 

Lopulta kyse on aina siitä, että hyvin­vointi pitää ensin raken­taa, jotta sitä voi jakaa. Juuri siksi sydän on oikealla. 

Kunta­ta­loutta pitää hoitaa niin kuin omaa­kin. Velat on makset­tava, enem­pää ei voi tuhlata kuin tienaa, pahan päivän varalle pitää sääs­tää ja tule­vai­suu­teen kannat­taa inves­toida. Me emme hyväksy levä­pe­räistä talou­den­hoi­toa, jossa ongel­miin ei puututa tai asioita ei yritetä tehdä parem­min.

Sitten jos – ja vali­tet­ta­vasti yhä useam­min kun - tekee tiuk­kaa, etsimme ratkai­sun, jolla suunta kään­ne­tään. Talou­den sopeu­tus­keino numero yksi ei saa olla kunta­lais­ten kukka­rolla käymi­nen. Me vastus­tamme kunnal­lis­ve­ron koro­tuk­sia. Työn vero­tus on Suomessa jo tapissa. Sitä ei voi enää kiris­tää. Sen sijaan palve­luja on pystyt­tävä tuot­ta­maan fiksum­min ja tehok­kaam­min.

Kokoo­muk­sen mielestä ihmis­ten pitää saada mahdol­li­sim­man pitkälle itse päät­tää, miten he omat rahansa käyt­tä­vät. Tavoit­teemme on, että kunnal­lis­ve­roa ei nosteta Suomen kunnissa valtuus­to­kau­den aikana. Myös kunnal­li­nen piilo­ve­rot­ta­mi­nen ja elämi­sen kustan­nus­ten nousu on laitet­tava kuriin. Jäte­mak­su­jen, sähkön­siir­to­mak­su­jen, vesi­mak­su­jen tai muiden maksu­jen korot­ta­mi­nen ei saa olla vuosit­tai­nen auto­maatti. Ensin on aina tehtävä kaikki mahdol­li­nen tuot­ta­vuu­den ja kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi.

Yrityk­set synnyt­tä­vät työtä ja hyvin­voin­tia. Kokoo­mus on Suomen yrit­tä­jä­myön­tei­sin puolue. Tahdom­me­kin tehdä kaikista kunnista yrit­tä­jä­myön­tei­siä. Kuntien keskei­nen tehtävä on tarjota hyvät edel­ly­tyk­set yrit­tä­mi­selle. 

Kunnan ei tarvitse vain seurata sivusta, miten yrityk­sillä menee. Se voi teke­mi­sil­lään vaikut­taa siihen, että yrityk­set menes­ty­vät. Me haluamme, että kun kunta tekee päätök­siä, aina arvioi­daan päätök­sen vaiku­tuk­set yrit­tä­jille. Ja kun kunta tarjoaa palve­luja, sen on kuun­nel­tava yrityk­siä: jos yritys pystyy osoit­ta­maan, että se voi tuot­taa kunnan järjes­tä­män palve­lun laaduk­kaam­min tai edul­li­sem­min, palve­lun tuotanto on avat­tava kilpai­lulle. 

Haluamme, että myös pienillä ja keski­suu­rilla yrityk­sillä on mahdol­li­suus osal­lis­tua kilpai­lu­tuk­siin. Kilpai­lu­tuk­set pitää jakaa sopi­viin osiin. Kuntayh­tiöi­den toiminta pitää rajata stra­te­gi­sia toimin­toja lukuun otta­matta alueille, joilla ei ole toimi­vaa mark­ki­naa.

Työtä saadaan lisää, kun työn etsijä löytää työn tarjoa­jan. Kuntien tehtävä on auttaa niitä, joille työl­lis­ty­mi­nen on syystä tai toisesta vaikeaa. Työt­tö­miä ei pidä pyöri­tellä luukulta toiselle, vaan kunnan on tehtävä aidosti vaikut­ta­via toimia. Se onnis­tuu vain, kun yrityk­siin ja oppi­lai­tok­siin on tiiviit yhtey­det ja yrityk­set otetaan mukaan ratkai­se­maan ongel­mia. 

Kaavoi­tuk­sessa on pidet­tävä huolta, että kunnassa on mahdol­li­suuk­sia erilai­seen asumi­seen ja vapaa-ajan­viet­toon sekä jatku­vasti riit­tävä määrä yritys­tont­teja. Uskomme kaavoi­tuk­sessa moni­puo­li­suu­teen ja asun­to­tuo­tan­nossa mark­ki­naeh­toi­suu­teen. Luotamme siihen, että ihmi­set toimi­vat pääosin järke­västi ilman tiuk­kaa ja yksi­tyis­koh­taista normi­tusta. 

Kaupun­ki­suun­nit­telu ei saa jumiu­tua byro­kra­ti­aan. Viran­omais­ten lupa­pro­ses­sei­hin on säädet­tävä käsit­te­ly­ai­ka­ta­kuu. Jos kunta­lai­sen tai yrityk­sen hake­maa lupaa ei käsi­tellä määrä­ajassa eikä luvan myön­tä­mi­selle ole selkeää lail­lista estettä, se myön­ne­tään auto­maat­ti­sesti. Kunnissa on myös käyn­nis­tet­tävä normin­pur­ku­tal­koot. 

Kokoo­mus sanoo kyllä myös, kun etsi­tään rohkeita ratkai­suja aikamme vaikeim­piin ongel­miin. Ilmas­ton­muu­tos on globaali kysy­mys, mutta konkreet­ti­set teot tehdään usein paikal­li­sesti kunnissa ja kaupun­geissa. Kokoo­mus haluaa, että luonto säilyy puhtaana ja moni­muo­toi­sena tule­ville suku­pol­ville. Vaih­de­taan lähi­kou­lun lämmi­tys öljystä maaläm­pöön. Korva­taan hiilen­poltto vähä­pääs­töi­sillä ener­gia­muo­doilla. Otetaan uusim­mat ideat käyt­töön jättei­den kier­rät­tä­mi­sessä. Vähen­ne­tään liiken­teen pääs­töjä fiksusti ja vaikut­ta­vasti. Puhdis­te­taan jäte- ja hule­ve­det nykyistä parem­min.

Me uskomme, että koulu­tus kantaa: perus­asiat kuntoon, piste syrjäy­ty­mi­selle ja kiusaa­mi­selle

Kuten presi­dentti Barack Obama sanoi, Suomessa köyhim­män­kin perheen lapsi käy maail­man parasta koulua. Me suoma­lai­set olemme syystä ylpeitä kouluis­tamme. Laadu­kas koulu­tus vaatii riit­tä­viä resurs­seja. Nämä resurs­sit takaa vain toimiva talous. Siksi sydän on tässä­kin oikealla.  

Sydän oikealta on aina sykki­nyt sivis­tyk­selle. Uskomme, että koulu­tuk­sen voimalla yksi­löt voivat muut­taa elämäänsä ja koko maail­maa. Koulu­tus, jossa yksi­lön vahvuu­det tunnis­te­taan ja saadaan kukkaan, antaa hyvän pohjan elää muut­tu­vassa maail­massa.  

Haluamme lisää koulua koului­hin. Se ei tarkoita paluuta mennei­syy­teen, vaan sen vahvis­ta­mista, mikä kouluissa on hyvää. Kyse on aivan perus­asioista: lisää aikaa eli oppi­tun­teja, arvos­tusta naut­ti­via ammat­ti­lai­sia ja oppi­vam­pia oppi­laita sekä koulua, jossa kenen­kään ei tarvitse pelätä. Vaadimme, että koulu­ti­lat ovat terveitä ja turval­li­sia. 

Tavoit­teemme on, että kunta pystyy tarjoa­maan enem­män viik­ko­tun­teja kuin valta­kun­nal­li­nen minimi vaatii. Näin oppi­laille voidaan tarjota esimer­kiksi laaja vali­koima kieliä ja valin­nai­sai­neita. Tunteja voidaan lisätä myös johon­kin jo opetet­ta­vaan ainee­seen kuten äidin­kie­leen, mate­ma­tiik­kaan tai liikun­taan. Riit­tä­vällä opet­ta­ja­re­surs­silla turva­taan oikea-aikaista mata­lalla kynnyk­sellä annet­ta­vaa tukea oppi­mi­seen niille, jotka sitä tarvit­se­vat. 

Luotamme opet­ta­jiin. Ajat­te­lemme, että kouluissa voidaan tehdä vaikut­ta­vaa työtä vain, kun opet­ta­jilla on mahdol­li­suus ja vapaus keskit­tyä hyvään opetuk­seen. Kouluissa oppi­lai­den on pystyt­tävä oppi­maan ja opet­ta­jan opet­ta­maan – ilman pelkoa tai huolta. Haluamme tehdä kaiken tarvit­ta­van koulu­kiusaa­mi­sen kitke­mi­seksi. Jokai­seen kiusaa­mis­ta­pauk­seen on puutut­tava ja tarvit­taessa vietävä asia eteen­päin. 

Koulu­pu­dok­kuu­den ja syrjäy­ty­mi­sen ongelma on edel­leen ratkai­se­matta. Halli­tuk­sen oppi­vel­vol­li­suus­hanke ei korjaa näitä asioita. Kokoo­mus ei usko pakkoon. Kannettu oppi­las ei koulussa pysy. Kokoo­mus haluaa varmis­taa, että perus­kou­lun jälkeen jokai­nen nuori hallit­see perus­tai­dot, kuten luke­mi­sen, laske­mi­sen ja sosi­aa­li­set taidot. 

Meidän mieles­tämme tuki ja apu pitää kohdis­taa oppi­laille, jotka sitä tarvit­se­vat. Oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­nen uhkaa leikata varoja koulu­tuk­sen sisäl­löistä ja oppi­lai­den yksi­löl­li­sestä tuesta.

Perus­kou­lun jälkeen jokai­selle on löydet­tävä oma polkunsa, oli se sitten kohti akatee­mista huip­pua tai käytän­nön töitä ammat­ti­lai­sena. Kokoo­mus uskoo eri taho­jen yhteis­työ­hön. Jotta yrityk­sille riit­tää osaa­via ammat­ti­lai­sia ja toisaalta ahke­rille ihmi­sille työpaik­koja, tarvi­taan alueen eri toimi­joi­den vuoro­pu­he­lua.

Suomi oli vuonna 2006 kansain­vä­lis­ten PISA-tulos­ten selkeä ykkö­nen. Olimme maail­man parhaita luon­non­tie­teissä ja mate­ma­tii­kassa, toiseksi parhaita luku­tai­dossa. Olemme edel­leen maail­man huip­pua, mutta emme enää parhaita. Trendi on ollut laskussa koko vuosi­kym­me­nen.

Kokoo­mus haluaa Suomen takai­sin oppi­mis­tu­los­ten ykkös­si­jalle. Haluamme, että laskeva trendi katkais­taan, että heikoim­min pärjää­vät saadaan mukaan kelk­kaan, ja että kaik­kien nuor­ten yksi­löl­li­nen lahjak­kuus huomioi­daan.

Uskomme vahvasti siihen, että pohja osaa­mi­selle raken­ne­taan jo lapsuu­dessa. Lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen on syytä saada pohjois­mai­selle tasolle. On helpompi vahvis­taa taitoja lapsena kuin korjata puut­teita aikui­sena.

Vuonna 2021 alkaa kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen kokeilu, johon osal­lis­tuu noin 10 000 lasta. Esio­pe­tuk­seen laadi­taan opetus­suun­ni­tel­mat, joiden avulla on tarkoi­tus vahvis­taa lasten taitoja ikään sopi­valla tavalla. Me teki­simme esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista kaikille koko Suomessa, jotta kaikilla on riit­tä­vät taidot jo koulun alkaessa.

Haluamme ihmi­set jonoista hoitoon: uskomme kuntiin ja ihmis­ten vapau­teen valita, vastus­tamme maakun­ta­hal­lin­toa

Maakun­ta­by­ro­kra­tia ei paranna yhtään sairasta. Hyvä tahto ei poista asunn­ot­to­muutta. Kauniit puheet eivät vähennä lasten­suo­je­lun tarvetta. Julis­tuk­set eivät tuo lisää hoita­jia. Humaa­neinta poli­tiik­kaa on se, jossa ei vain puhuta hyvää, vaan myös tehdään hyvää. Siksi sydän on oikealla.

Me kokoo­muk­sessa haluamme saada palve­lut toimi­maan parem­min. Meille tärkeintä on, että jokai­nen yksilö saa tarvit­se­mansa avun, voi hyvin ja pystyy vaikut­ta­maan elämäänsä. Siksi uskomme mahdol­li­sim­man laajaan vapau­teen valita. Meille tärkeintä ei ole se, tuot­taako palve­lut julki­nen, järjestö vai yritys, vaan se että palve­lui­hin pääsee. 

Paran­namme hoitoon pääsyä ja lisäämme valin­nan­va­pautta otta­malla käyt­töön nykyistä laajem­man ja pakol­li­sen palve­luse­te­lin ja vammais­ten henki­löi­den henki­lö­koh­tai­sen budje­tin. Otamme aktii­vi­sesti käyt­töön digi­taa­li­sia palve­luita ja kunnissa löydet­tyjä hyviä käytän­töjä, joilla tuot­ta­vuus para­nee. Sydä­memme ei syki byro­kra­tialle, vaan terveille ja hyvin­voi­ville ihmi­sille.

Kokoo­mus haluaa korjata sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen ongel­mat nyky­jär­jes­tel­män pohjalta ilman maakun­tia. Maakun­ta­malli tuo vain lisää ongel­mia. Vastus­tamme jyrkästi maakun­ta­ve­roa, koska se kiris­täisi myös työn vero­tusta. 

Kunnat ja kuntien yhteis­työ ovat paras tapa järjes­tää palve­lut myös tule­vai­suu­dessa. Kun kunnat teke­vät yhteis­työtä, palve­lut saadaan järjes­tet­tyä riit­tä­vän isolla väes­tö­poh­jalla, tehok­kaasti ja laaduk­kaasti. Ja niin, että päätös­valta pysyy paikal­li­sissa käsissä. 

Halli­tuk­sen kaavai­lema maakun­ta­malli raken­taa uuden alueel­li­sen tulon­siir­toau­to­maa­tin, kiris­tää vero­tusta ja vie palve­lut kauem­mas ihmi­sestä. Maakun­ta­malli lisää byro­kra­tiaa sekä vie päätös­val­lan kuntien ja kaupun­kien valtuus­toista sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­ri­öön. Se romut­taa kaupun­kien kyvyn inves­toida tule­vai­suu­teen, kuten koului­hin, infra­struk­tuu­riin tai vapaa-ajan palve­lui­hin.

Jonossa odot­ta­mi­sen sijasta ihmis­ten on pääs­tävä hoitoon. Kiris­täi­simme hoito­ta­kuuta kolmesta kuukau­desta kuukau­teen terveys­kes­kuk­sissa ja mielen­ter­veys­pal­ve­luissa. Puolit­tai­simme hoito­ta­kuun kuudesta kuukau­desta kolmeen kuukau­teen sairaa­la­hoi­don aloit­ta­mi­sessa ja suun tervey­den­huol­lossa. Kuukau­dessa on pääs­tävä hoitoon, mielui­ten nopeam­min. Jos palve­lua ei saa määrä­ajassa, asiak­kaalle pitää tarjota palve­luse­teli, jolla hän voi valita, mistä hoitonsa hakee. Kun hoitoon pääsee varhai­sessa vaiheessa, tarve raskaam­mille palve­luille vähe­nee.

Kehit­täi­simme digi­taa­li­sia sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luja. Haluamme, että sovel­luk­sella voi varata hammas­hoi­toa­jan myös julki­sella puolella, lääkä­rissä voi käydä etävas­taa­no­tolla tai saada labo­ra­to­rio­tes­tien tulok­set kännyk­kään.

Ennal­taeh­käisy ja varhai­nen puut­tu­mi­nen ovat parasta sosi­aa­li­pal­ve­lua. Jokai­nen ihmi­nen, joka saadaan riit­tä­vän varhain avun piiriin, on voitto niin inhi­mil­li­sesti kuin talou­del­li­sesti. 

Erityi­sesti lapsia on suojel­tava ja autet­tava ennen kuin ongel­mat mutkis­tu­vat ja monin­ker­tais­tu­vat. Lapsen ja perheen on saatava apua heti, kun siihen on tarve. Maail­man paras neuvo­la­jär­jes­telmä antaa mahdol­li­suu­den kohdata sään­nöl­li­sesti jokai­nen lapsi ja perhe. Perhe­pal­ve­lui­hin pitää olla matala kynnys, ja avohuol­lolla on oltava riit­tä­västi voima­va­roja. Kuntien ratkai­su­jen lisäksi lain­sää­dän­nön on oltava sellaista, että lasten­suo­je­lulla on riit­tä­vät valtuu­det tehdä työnsä. Lasten­suo­je­lu­lai­tok­sissa pitää voida aset­taa nuorille riit­tä­vät rajat.

Teemme myös tera­pia­ta­kuusta totta. Jokai­sen mielen­ter­vey­den ongel­mista kärsi­vän on saatava asian­mu­kaista hoitoa ja tera­piaa jo varhai­sessa vaiheessa ja jo ennen vaka­via ongel­mia.

Ihmi­sen henki­nen ja sosi­aa­li­nen pääoma ei haihdu, kun hän jää eläk­keelle. Senio­rit ovat aktii­vi­sia toimi­joita, eivät vain palve­lui­den käyt­tä­jiä. Monissa kunnissa senio­rit ovat kantava voima esimer­kiksi vapaa­eh­tois­toi­min­nassa tai kult­tuu­rin suur­ku­lut­ta­jina. Vireässä kokoo­mus­lai­sessa kunnassa senio­reille on monen­laista harras­tus- ja virkis­tys­toi­min­taa – se pitää yksi­näi­syyt­tä­kin loitolla. Myös senio­reille on tärkeää, että kunnal­lis­vero ja palve­lu­mak­sut pysy­vät maltil­li­sina. Silloin rahaa jää muuhun­kin. 

Kokoo­mus­lai­nen sydän sykkii vanhuu­delle – elämä voi olla rikasta ja täysi­pai­noista loppuun saakka. Senio­rei­den toimin­ta­ky­kyä on syytä tukea kaikin tavoin. Asumi­nen kotona on inhi­mil­listä ja järke­vää, jos kotona selviää ja sitä itse toivoo. Me haluamme panos­taa siihen, että terveitä elin­vuo­sia on mahdol­li­sim­man monta, ja että kotona selviää niin hyvin kuin mahdol­lista. Omais­hoi­ta­jia – heitä, jotka hoita­vat toisia - on tuet­tava esimer­kiksi riit­tä­vällä määrällä vapaa­päi­viä.

Kuntou­tuk­sesta puhu­taan Suomessa liian vähän. Yksi kaatu­mi­nen ei saa tarkoit­taa sitä, että omin voimin ylös ei pääse enää koskaan. Kokoo­mus­lai­sessa kunnassa on paik­koja, joissa voi vaalia vetreyttä ja lihas­kun­toa yhdessä tois­ten kanssa – liikun­ta­puis­toja ja valais­tuja lenk­ki­pol­kuja. Ennal­taeh­käi­sevä liikunta on erin­omai­nen tapa lisätä terveyttä elin­vuo­siin. Samalla tarve raskaam­mille vanhus­pal­ve­luille vähe­nee.

Mikään ei korvaa ihmi­sen katsetta, käden koske­tusta. Koti­hoi­dossa suosimme pysy­viä hoito­suh­teita. On tärkeää, että sama hoitaja pääsee mahdol­li­sim­man usein ihmi­sen luokse. Tehos­te­tussa palve­lua­su­mi­sessa inhi­mil­li­syys voi tarkoit­taa esimer­kiksi kodin­omaista ympä­ris­töä. Kun tekee mieli puis­toon kuun­te­le­maan kevään ensim­mäistä musta­ras­tasta, se ei saa jäädä väliin siksi, ettei rinnalle löydy kulki­jaa.

Vanhus­pal­ve­lui­den laatua pitää valvoa jatku­vasti. Lisäi­simme ennalta ilmoit­ta­mat­to­mia tarkas­tus­käyn­tejä sekä yksi­tyi­sissä että julki­sissa hoiva­ko­deissa.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut eivät pyörisi päivää­kään ilman osaa­vaa ja sitou­tu­nutta henki­lös­töä. Lisäi­simme aloi­tus­paik­koja sosi­aali- ja tervey­sa­lan koulu­tuk­siin. Varmis­tai­simme sote-alan ammat­ti­lai­sille mahdol­li­suu­den riit­tä­vään täyden­nys­kou­lu­tuk­seen. Panos­tai­simme hyvään johta­mi­seen. Hyvä johto huoleh­tii, että henki­lö­kun­nalla on mahdol­li­suus keskit­tyä osaa­mista vastaa­vaan työhön.

Jokai­selle asunn­ot­to­malle on löydyt­tävä koti. Keinomme siihen on julki­sesti tuet­tu­jen vuokra-asun­to­jen suun­taa­mi­nen nykyistä voimak­kaam­min asunn­ot­to­mille sekä sosi­aa­li­työn vahvis­ta­mi­nen. Tavoit­teemme on pois­taa asunn­ot­to­muus Suomesta seuraa­van valtuus­to­kau­den aikana.

Meille pienet asiat ovat isoja asioita: hoidamme kuntoon luon­to­po­lut, uima­hal­lit ja kesä­teat­te­rit 

On ihmi­siä, jotka keskit­ty­vät valit­ta­maan siitä, mikä kaikki on pielessä. Ja sitten on niitä, jotka ryhty­vät toimeen ja lait­ta­vat asiat kuntoon. Meille kokoo­muk­sessa pienet ja suuret toimi­vat asiat ovat suju­van arjen tae. Meille on sydä­men asia tart­tua härkää sarvista ja hoitaa epäkoh­dat kuntoon. Sydän totta tosi­aan taitaa olla oikealla.

Mikä todella tekee elämästä toimi­vaa? Valaistu lenk­ki­polku? Osuvat linja-autoai­ka­tau­lut? Lapsen päivä­ko­ti­paikka läheltä kotoa? Lähi­met­sän kalliot? Uima­hal­lin piden­ne­tyt aukio­loa­jat? Chat-ajan­va­raus hammas­tar­kas­tuk­seen? Käte­vät vino­par­kit kaup­pa­ka­dun kupeessa? Turval­li­nen koulu­matka?

Usein arjen toimi­vuus tarkoit­taa yllät­tä­vän pieniä asioita. Ne myös vaih­te­le­vat asuin­pai­kan mukaan. Arjen toimi­vuus näyt­tää erilai­selta eri puolilla maata ja jopa eri puolilla kaupun­kia. Jokai­sen suoma­lai­sen kunnan tavoit­teena pitäisi olla, että meillä arki toimii maail­man parhai­ten.

Hyvässä kunnassa asemat, kadut ja puis­tot ovat turval­li­sia jokai­selle, jokai­sena vuoro­kau­den aikana.  Kaupun­ki­suun­nit­te­lussa on kiin­ni­tet­tävä entistä parem­min huomioita arjen turval­li­suu­teen: riit­tä­vään valais­tuk­seen, turval­li­siin suoja­tei­hin ja epäter­veen eriy­ty­mi­sen vähen­tä­mi­seen. Kuntien omilla turval­li­suu­den teki­jöillä pelas­tus­toi­messa ja ensi­hoi­dossa työn edel­ly­tys­ten on oltava kunnossa. Kuntien on käytävä aktii­vista vuoro­pu­he­lua polii­sin ja muiden turval­li­suus­vi­ran­omais­ten kanssa. Hiljai­siin hälyt­tä­viin signaa­lei­hin on reagoi­tava nopeasti.

Vapaus liik­kua on ihmi­sen perus­oi­keus. Ihmi­set liik­ku­vat siksi, että se on haus­kaa ja hyödyl­listä - töihin, harras­tuk­siin, päivä­ko­tiin, kouluun tai vaik­kapa suku­lais­ten luo. Jokai­sessa kunnassa liik­ku­mi­sen tulisi olla suju­vaa. Oma auto on valtao­salle suoma­lai­sista vält­tä­mät­tö­myys. Tarvi­taan myös hyvin toimiva jouk­ko­lii­kenne sekä hyvät käve­lyn ja pyöräi­lyn edel­ly­tyk­set. Näin myös aluei­den veto­voima kasvaa. Tule­vai­suu­den liiken­teessä pitää sovit­taa yhteen vähe­ne­vät pääs­töt ja sujuva liik­ku­mi­nen. Järkevä tavoite ei ole liik­ku­mi­sen tai autoi­lun, vaan pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen. Emme kannata tietul­leja, jotka tuli­si­vat jo nykyi­sen kireän vero­tuk­sen päälle suoma­lais­ten makset­ta­vaksi. 

Kokoo­mus­lai­sessa kunnassa elämä on aktii­vista. Ihmi­set liik­ku­vat ja harras­ta­vat. Kunta tarjoaa puit­teet: lenk­ki­po­lut, hiih­to­la­dut, avan­not ja luon­to­po­lut. Ja mielui­ten reip­paassa ja avoi­messa yhteis­työssä seuro­jen ja järjes­tö­jen kanssa.

Elävässä kunnassa tapah­tuu. Kylä­ta­lolla kokoon­nu­taan muuten­kin kuin kutsun­toi­hin, ja omaeh­toi­nen toiminta on vireää. Jokai­selle lapselle taataan harras­tus harras­tus­ta­kuulla. Kaupun­geissa kult­tuuri näkyy paitsi laaduk­kaissa kult­tuu­ri­lai­tok­sissa, myös kaupun­ki­ku­vassa. Uusien aluei­den ja uudis­ra­ken­nus­ten suun­nit­te­lussa tulee ottaa kunta­lai­sia ilah­dut­tava taide alusta asti huomioon.

Kyse on halusta ja kyvystä. Kyse on kunta­päät­tä­jien ja virka­kun­nan viit­se­liäi­syy­destä ja toimi­vista systee­meistä. Me lupaamme, että meitä kiin­nos­taa ja että se saa aikaan toimin­taa. Me haluamme, että kunnat oppi­vat toimi­maan muut­tu­vassa maail­massa. Ei riitä, että tiedot­teet päätök­sistä julkais­taan netissä ja kiin­ni­te­tään kunnan ilmoi­tus­tau­lulle. Jokai­sessa kunnassa pitää olla oikeasti toimiva palau­te­jär­jes­telmä. Sen avulla kunnassa osataan korjata arjen ongel­mia. Jos lamppu on pala­nut, se vaih­de­taan. Jos roskis on täynnä, se tyhjen­ne­tään. Hyvä kunta elää ihmis­ten arkea, reagoi ongel­miin ja ratkoo niitä.

---

Tämä kunta­vaa­lioh­jelma on hyväk­sytty Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tuk­sessa ja se linjaa Kokoo­muk­sen pain­opis­teet kunta­vaa­lei­hin sekä kannat keskei­siin kunta­po­liit­ti­siin ja kuntia kosket­ta­viin valta­kun­nan­po­liit­ti­siin avain­ky­sy­myk­siin. Näin ollen se vastaa siihen kysy­myk­seen, mikä on Kokoo­muk­sen mielestä erityi­sen tärkeää juuri nyt, näissä kunta­vaa­leissa. Kokoo­mus on hyväk­sy­nyt puolue­ko­kouk­ses­saan syksyllä 2020 laajan tavoi­teoh­jel­man, joka linjaa puolu­een kannat laajasti eri poli­tiik­ka­sek­to­rei­den kysy­myk­siin. Tavoi­teoh­jel­ma­lin­jauk­set löyty­vät täältä: https://www.kokoomus.fi/kokoomus-k62020/

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

Skip to content