Jonoista hoitoon

Johdanto

Hyvä suomalainen,

yhteiskunnan tehtävä on tarjota jokaiselle hänen tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Jokaisen pitää päästä esimerkiksi lääkäriin mahdollisimman nopeasti. Jonoissa ei pitäisi kenenkään joutua odottamaan hoitoa kuin lyhyen ajan. Kaikkien sote-palveluiden on oltava tarpeen vaatiessa nopeasti saatavissa asuinpaikasta tai taloudellisesta asemasta riippumatta.

Uudet vaalit, verot tai hallintovirat eivät paranna palveluja. Seuraavan hallituksen on jatkettava työtä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Mahdolliset muut uudistukset, kuten valtion aluehallinnon tai kasvupalveluiden uudistaminen, on tehtävä sotesta erillisenä kokonaisuutena.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämismallia on uudistettava. Väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Suomalaisille tilanne näyttäytyy yleisesti niin, että terveyskeskukseen ei pääse. Myös esimerkiksi monisairaiden ja moniongelmaisten palvelukokonaisuudet ovat pirstoutuneet. Ihmiset tarvitsevat yhteensovitettuja, inhimillisiä ja ennaltaehkäiseviä palveluita sekä sujuvia hoitopolkuja.

Paine palveluiden rahoituksen turvaamiseksi kasvaa ja palveluiden järjestämiseen tarvitaan vahvempia vastuutahoja. Suomalaisten tarvitsemat palvelut voidaan turvata tasa-arvoisesti vain uudistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita nopeasti ja kunnianhimoisesti.

Työtä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi pitää jatkaa välittömästi. Palvelujen kehittäminen ei saa jäädä hallinnon uudistamisyritysten jalkoihin. Emme voi enää antaa ihmisten odottaa. Ammattilaisten pitää päästää tekemään työtä, jonka he osaavat: kehittämään asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluita kaikille vauvasta vanhusikään.

Kokoomuksen puoluejohto

1. Suomalaisten palvelut turvattava

Kokoomus haluaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen, jonka lähtökohta ovat ihmisten tarpeet.

Tärkeintä on, että jokainen suomalainen saa tarvitsemansa sote-palvelut nopeasti ja laadukkaasti asuinpaikasta tai taloudellisesta asemasta riippumatta. Palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta on toissijaista, minkälainen hallinnollinen rakenne on.

Kokoomus haluaa turvata nykyistä vahvemmin ihmisten oikeuden sujuvaan hoitoon pääsyyn ja inhimilliseen hoivaan. Tämän teemme palveluiden sisältö- ja asiakasnäkökulmasta. Jonoissa tai katkeilevissa palveluketjuissa ei kukaan parane. Hoidon ja hoivan pitkittynyt odottaminen tai palveluista toiseen pompottelu ainoastaan lisää kokonaiskustannuksia ja inhimillistä taakkaa.

Sairauksien ehkäisyssä sekä hoidossa pitää pyrkiä auttamaan jo ennen kuin ihminen tarvitsee sairaalahoitoa ja perheitä on autettava ajoissa eikä vasta lastensuojelussa. Tämä on ihmisten ja yhteiskunnan etu. Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella. Paljon palveluita tarvitsevien osalta tulee varmistaa palvelukokonaisuuden toimivuus.

Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan oikea-aikaisesti sekä sujuvasti ja että hänestä huolehditaan. Tällä hetkellä kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu. Tarvitsemme sote-palveluille vahvemmin määritellyt kansalliset tavoitteet, määräajat ja kriteerit. Kunnilla ja kaupungeilla on parhaimmat edellytykset hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen lisäämiseen ja varhaiseen puuttumiseen.

Seuraavien tavoitteiden toteutumisesta on huolehdittava:

Sote-palveluita kehitetään ihmisten ja perheiden yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta. Tämä on sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestävä lähestymistapa.

Uudistuksen lähtökohtana ei saa olla hallinto. On keskityttävä parempiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä niiden saatavuuteen.

Palveluihin on päästävä oikea-aikaisesti, nopeasti ja yhdenvertaisesti.

Jokaiselle palveluita tarvitsevalle tulee turvata laadukas ja vaikuttava palvelu, hoito ja inhimillinen hoiva.

Sote-palveluissa tarvitaan toimivat palveluketjut, nopea tiedonkulku ja tiedon hyödyntämistä asiakkaan parhaaksi. Nyt on keskityttävä sote-palvelujen nopeaan kehittämiseen vuosia kestävän hallinnollisen lainsäädäntötyön sijaan.

1.1 Jonoista hoitoon ja parempia hoivapalveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niiden saatavuudessa on parantamisen varaa. Yhtenä merkittävänä haasteena terveyspalveluissa on, että hoitoon pääsyä joutuu jonottamaan. Kun vaivat odotuksen takia pahenevat ja työkunto heikkenee, lisää se myös yhteisiä kustannuksia.

Kokoomuksen mielestä hoitotakuuta tulee kiristää hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi. Oikea-aikainen hoito on vaikuttavampaa ja se vähentää poissaoloja työstä.

”Ensikontakti”: arkisin aukioloaikana puhelinyhteys välittömästi tai pitää päästä käymään arkisin -> aukioloaikana puhelinyhteys välittömästi tai pitää päästä käymään
Hoidon tarpeen arviointi: 3 -> pv 3 pv
Hoitoon pääsy hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen: 3 kk tarpeen arvioinnista -> 1 kk arvioinnista
Suun terveyden hoitoon pääsy: 6 kk tarpeen arvioinnista -> 3 kk tarpeen arvioinnista
Sairaalahoitoon pääsy: 6 kk tarpeen arvioinnista -> 3 kk tarpeen arvioinnista

Erikoissairaanhoito
Hoidon tarpeen arviointi: 3 vk lähetteen saapumisesta -> 3 vk lähetteen saapumisesta
Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi: 3 kk lähetteen saapumisesta -> 2 kk lähetteen saapumisesta
Sairaalahoidon aloittaminen: 6 kk hoidon tarpeen arvioinnista -> 3 kk hoidon tarpeen arvioinnista
Lasten ja nuorten mielenterveyshoito – hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi: 6 vk lähetteen saapumisesta -> 2-3 vk lähetteen saapumista
Lasten ja nuorten mielenterveydenhoito: 3 kk hoidon tarpeen arvioinnista -> 1 kk hoidon tarpeen arvioinnista

Myös sosiaalipalveluissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota palveluiden saatavuuteen ja laatuun sekä asiakkaan itsemääräämisoikeuteen. Esimerkiksi vanhusten, vammaisten, lapsiperheiden ja nuorten on saatava palvelutarpeitaan vastaava palvelu. Jos perheiden ongelmatilanteisiin tai ikääntyneiden lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ei pystytä vastaamaan ajoissa, on lasku yhteiskunnalle moninkertainen.

Palveluissa on panostettava terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja hyödynnettävä terveysteknologiaa nykyistä laajemmin. Palvelujen tulee aina olla myös kuntouttavia, jotta asiakkaan toimintakyky pysyy mahdollisimman hyvänä.

Kuntouttavat palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa keskeinen osa toimivaa hoitoketjua, jolla varmistetaan, että ihminen toipuu eikä siirry uudelleen hoitojonoon.

1.2 Valintamahdollisuuksia lisäämällä parempia palveluita

Ihmisten oikeus vaikuttaa hoitoonsa sekä valita palveluita on yksi kokoomuksen keinoista nykyistä parempaan hoitoon. Mahdollisuus valita on myös palveluiden laadun ohjausta.

Oikeus valintaan tarjoaa mahdollisuuden nopeampaan hoitoon pääsyyn esimerkiksi 1,5 miljoonalle eläkeläiselle. Heistä liian moni on viime vuosina joutunut odottamaan tarvitsemaansa hoitoa. Sama tilanne on monella lapsiperheellä tai työttömillä, joilla ei ole erillistä sairausvakuutusta tai työterveyshuoltoa, eivätkä he hakeudu riittävästi esimerkiksi suunterveydenhuollonpalveluihin. Kokoomus haluaa oikeuden laadukkaisiin ja nopeasti saataviin palveluihin kaikille suomalaisille.

Valinnanvapautta toteutetaan jo mm. potilasdirektiivin, palvelusetelilainsäädännön ja terveydenhuoltolain kautta niin perus- kuin erikoistason palveluissa. Nykyinen valinnanvapaus on parantanut palveluiden saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä monilta osin, mutta käytännöt ovat vielä epäyhteneväisiä eikä valintamahdollisuudet toteudu yhdenvertaisesti. Potilaiden ja asiakkaiden mahdollisuudet valita palveluita tulee yhtenäistää ja asiakkaiden ohjausta parantaa. Esimerkiksi palveluseteleillä voidaan parantaa hoitoon ja hoivaan pääsyä.

Palvelujen järjestäjä on vastuussa palvelun laadusta ja saatavuudesta. Palvelusetelin antaminen valituissa palveluissa säädetään lainsäädännöllä aina velvoittavaksi. Lisäksi palveluita tarvitseville on aina tarjottava palvelusetelin avulla mahdollisuus valita muu palvelua tuottava taho, jos hänelle ei pystytä tarjoamaan palvelua hoitotakuun ja palvelulupausten määrittämässä ajassa. Vanhus- ja vammaispalveluissa hyödynnetään myös henkilökohtaista budjettia. Valintamahdollisuuden hyödyntäminen on yksilön oikeus, ei velvollisuus.

Kokoomuksen tavoitteena on:

Itsemääräämisoikeutta eli oikeutta valita itse tai tuetusti tulee vahvistaa.

Valinnanmahdollisuuksia tulee olla lompakon paksuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

Valintamahdollisuuksien vahvistaminen toteutetaan palvelusetelijärjestelmää kehittämällä ja laajasti hyödyntämällä.

Palvelusetelien tarjoamisesta tehdään lainsäädännöllä velvoittavaa.

Hyödynnetään henkilökohtaista budjetointia laajempia palvelukokonaisuuksia tarvitseville.

Asiakkaiden nykylain mukaisen valintaoikeuden tueksi tarvitaan kannusteita, yhteisiä kriteerejä, vertailutietoa ja yhtenäisiä käytäntöjä sekä yhteiset korvausperiaatteet. Tarvitsemme kumppanuuksia julkisen, yksityisen ja järjestöjen välillä, kannustavuutta uusiin asiakas- ja potilaslähtöisiin toimintatapoihin sekä kaikkien osaamista hyödynnettäväksi. Saa tehdä -hengessä haluamme mahdollistaa alueiden ja kaupunkien omia käytäntöjä kuntalaistensa parhaaksi.

1.3 Vastuullinen palvelumarkkina vaatii kehittämistä

Jatkossakin julkinen sektori kantaa vastuun palveluiden järjestämisestä: riittävien tarpeisiin vastaavien palveluiden saatavuudesta, asiakasohjauksesta ja valvonnasta. Verovaroin tuotetut palvelut ovat jatkossakin julkisia, vaikka tuottaja olisi yksityinen.

Kokoomus kannattaa vastuullista markkinataloutta sote-palveluissa. Emme hyväksy voiton tavoittelua hoivasta tinkimällä.

Palvelumarkkinoille kuuluvat myös perinteiset sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelut sekä alihankinta. Ilman yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita esimerkiksi vanhuspalvelumme romahtaisivat. Hankintaosaamista sekä ymmärrystä palvelumarkkinoiden merkityksestä on parannettava. Laadun ja vaikuttavuuden merkitystä hankinnoissa on vahvistettava.

Terve palveluiden laadulla ja tehokkuudella kilpailu kannattaa. Oikein hallittuna ja valvottuna se johtaa parempiin palveluihin kaikille.
Palvelumarkkinoiden ei saa antaa joutua vain joidenkin toimijoiden käsiin, vaan tuottamisessa pitää olla tilaa kaiken kokoisille toimijoille. Yksityinen monopoli ei ole sen parempi kuin julkinen monopoli.

Kokoomuksen mielestä aito monituottajamalli on sellainen, jossa erilaiset toimijat kirittävät toisiaan, valvonta pelaa ja asiakkailla sekä tilaajalla on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden laatuun. Toimivassa monituottajamallissa kunnat, eri kokoiset ja eri omistajapohjaiset yritykset, ammatinharjoittajat sekä kolmas sektori voivat osallistua palveluiden tarjontaan.

Kokoomus tuomitsee sopimuksia tai yhteiskunnallisia velvoitteita laiminlyöneet palveluntuottajat. Järjestämisvastuullisten tilaajien ja valtion valvontaviranomaisen on valvottava nykyistä tarkemmin kaikkien, niin julkisten kuin yksityisten, palveluntuottajien toimintaa.

Viime kädessä poliittisten päättäjien on toimittava siten, että palvelutuotanto kehittyy yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti. Kuntien ns. rajoituslaki on pidettävä voimassa, kunnes seuraava hallitus on tehnyt linjaukset markkinoiden vastuullisesta hallinnasta ja kehittämisestä.

2. Ammattitaitoinen henkilöstö turvaa palveluiden laadun

Hyvien ja ihmislähtöisten palveluiden kehittämisen ytimeen on otettava sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset. Heillä on paras osaaminen oman työnsä kehittämistarpeista ja potilaan tai asiakkaan huomioimisesta.

Laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat hyvä johtaminen ja selkeät toimintamallit, joihin henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa. Johtamisen tulee perustua viimeisimpään tietoon ja alan asiantuntijuuteen. Johtamisella vaikutetaan työhyvinvointiin, jolloin huolehditaan myös työssä viihtymisestä ja jaksamisesta. Hyvinvoiva henkilöstö suoriutuu tehtävistään paremmin, mikä näkyy palveluiden laadussa ja tuloksissa. Tärkeä osa asiakkaiden ja potilaiden palveluita, hoitoa ja hoivaa sekä parantumista ovat aidot ja välittävät kohtaamiset ammattilaisten kanssa. On merkittävää, ehtiikö lääkäri tai hoitaja katsoa asiakasta silmiin vai pelkästään näyttöruutuun. Esimerkiksi hoitajavastaanotot voivat nopeuttaa hoitoonpääsyä, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kustannusvaikuttavaa työnjakoa ammattihenkilöiden välillä.

Palveluiden vaikuttavuuden takaamiseksi tarvitaan yksilö- ja väestötason tietojen keräämistä ja hyödyntämistä. Kun johtaminen perustuu tiedon huolelliseen analysointiin, toiminnan itsearviointiin ja tulevan toiminnan huolelliseen suunnitteluun, voivat kaikki toimintayksikön ammattilaiset tehdä oman parhaansa palvelujen toiminnan eteen.

Johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että lakia noudatetaan käytännössä ja että henkilökunnalla on mahdollisuus keskittyä osaamistaan vastaavaan työhön. Henkilöstölle on varmistettava mahdollisuus osaamisen päivittämiseen. Henkilöstöllä on aina oltava luotettava ja matalan kynnyksen tapa kertoa mahdollisesti havaitsemistaan ongelmista eteenpäin.

3. Palveluille tarvitaan vahvat järjestäjät

Jotta voimme turvata kaikille laadukkaat palvelut kaikkialla Suomessa, tarvitsemme riittävän vahvat sote-palvelujen järjestäjät.

Kokoomuksen ensisijaisena tavoitteena on koota järjestämisvastuu sote-palvelujen kokonaisuudesta eli sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta samalle taholle riittävän suurissa aluekokonaisuuksissa.

Kokoomus antaa kuitenkin kunnille mahdollisuuden etsiä myös muita alueellisia tapoja toiminnallisen integraation, hoidon porrastuksen sekä työnjaon toteuttamiseen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Pelkästään organisaatio ei ratkaise integraation onnistumista vaan merkitystä on myös sillä, miten tietojärjestelmät palvelevat asiakkaan etua.

3.1 Kokoomus luottaa kuntiin

Kokoomus luottaa kuntiin ja kaupunkeihin: sote-palveluiden tulee rakentua kuntien yhteistyön pohjalle. Tarvitsemme riittävän vahvoja kuntien yhteistyöalueita laadukkaiden palvelujen järjestämiseksi ympäri maata. Kuntien yhteistyö voi rakentua esimerkiksi kuntayhtymänä tehtävän työn pohjalle.

Pääosassa Suomea palvelujen turvaamiseen tarvittaneen laajoja kuntien yhteistyöalueita, jotta kaikki palvelut pystytään järjestämään. Lainsäädännöllä voidaan ohjata, millaiset kriteerit (esimerkiksi yksiköiden koko tai väestöpohja) on täytyttävä tiettyjen vaativan tason palvelujen järjestämiseksi.

Useilla alueilla on jo muodostettu vapaaehtoisesti maakunnallinen sote-kuntayhtymä. Saa tehdä -hengessä on lisäksi monen maakunnan alueella valmisteltu vapaaehtoisen kuntayhtymän toteuttamista. Luotamme alueilta ja kunnista nouseviin ratkaisuihin. Kuntien yhteistyön edellytysten parantamiseksi kuntien yhteistoimintaa koskevaa lainsäädäntöä voidaan kehittää paremmin sote-palvelujen järjestämistä tukevaksi.

Yliopistosairaaloiden yhteistyö, työnjako ja rahoitus päivitetään uudistuksen tueksi. Esimerkiksi nykyisille viidelle erityisvastuualueelle voidaan keskittää osaamista.

3.2 Palvelujen laatu edellyttää tehokasta valvontaa

Ihmisen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista valvomaan tarvitaan vahva valvontajärjestelmä. Sote-palvelujen valvonnan tulee olla yksissä käsissä. Tämä edellyttää Valviran ja aluehallintovirastojen sote-toimen yhdistämistä yhdeksi valtakunnalliseksi sote-sektorin lupa- ja valvontavirastoksi.

Tehokkaalla valvontajärjestelmällä turvataan kansallisesti määriteltyjen kriteerien toteutuminen eri puolilla maata.

Valvontaviranomaisella on oltava riittävän vahvat resurssit, jotta etukäteisvalvontaa pystytään hoitamaan ilmoitettujen ja ennalta ilmoittamattomien tarkastusten muodossa ja ilmoituksiin perustuvaa valvontaa pystytään tekemään riittävän tehokkaasti. Valvontaviranomaisella on oltava riittävän vahvat toimivaltuudet epäkohtien korjaamiseen viivytyksettä.

4. Sote-kustannukset hallintaan tiedolla ja yhteistyöllä

Kokoomus antaa kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuuden toteuttaa sote-palveluja ja kustannusten hallintaa vahvistavia toimia. Lainsäädäntöä odottaessa on jouduttu rajoittamaan keinojen käyttöönottoa.

Paikallisesti ja alueellisesti jo nyt käynnissä olevien vapaaehtoisuuteen perustuvien sote-yhteistyöhankkeiden jatkuminen turvataan. Heti hallituskauden alussa valtion talousarviossa tulee osoittaa rahoitus, jolla voidaan valtioneuvoston päätöksellä suunnata kehitysrahaa alueiden vapaaehtoisten yhteistyöhankkeiden tavoitteelliseen edistämiseen. On tärkeää tukea käynnissä olevaa vapaaehtoista uudistumista, jotta alueilla kehitetyt parhaat käytännöt tulevat hyödynnetyksi. Työtä pitää voida jatkaa heti.

Kokoomus ei aja kuntaliitoksia.

4.1 Sote-tiedon hyötykäytöllä parempia palveluita

Avoin ja vertailukelpoinen tieto antaa päätöksentekijöille mahdollisuuden tehdä ajantasaiseen tietoon perustuvia ratkaisuja ja myös mahdollisuuden vaatia omalta toiminnaltaan enemmän, jos nähdään, että muualla asioita tehdään paremmin. Kustannusrakenteiden kokonaisuus on tunnettava nykyistä paremmin ja palvelukokonaisuuksia on pystyttävä tuotteistamaan vertailukelpoisesti. Verorahoilla tuotettavien palveluiden kustannusten on oltava avoimia, jotta kustannuksia voidaan hillitä.

Sote-kustannuksia ja laatua hallitaan koulutuksella, tutkimuksella sekä tiedolla. Siksi on panostettava sote-tiedon tuotannon ja hyödyntämisen sekä niitä tukevan teknologian kehittämiseen. Sote-tieto kootaan yksilö- ja väestötasolla kansallisesti niin, että se on aina sekä kansalaistensa itsensä että heidän asioitaan hoitavien ammattilaisten käytössä. Tietoa hyödynnetään palvelutarpeiden ennakointiin sekä palveluiden suunnitteluun ja yhteensovittamiseen.

Tehokkaasti hyödynnettävissä oleva sote-tieto mahdollistaa yksilötason hoito- ja palvelutarpeiden tunnistamisen ja ratkaisujen löytämisen mahdollisimman sujuvasti. Sote-alan asiantuntijat voivat tehdä parempia päätöksiä potilaan hoidosta tiedon pohjalta. Terveystietojen parempi hyödyntäminen mahdollistaa myös entistä yksilöllisempien ja vaikuttavampien hoitojen kehittämisen.

Väestön ikääntyessä on keskityttävä entistä enemmän erityisesti suomalaisten kansansairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, ja terveystietojen hyödyntäminen tarjoaa tähän vaikuttavampia tapoja. Tiedon avulla voidaan myös lisätä ihmisten ymmärrystä kansansairauksien ennaltaehkäisystä.

Avoin ja hyödynnettävä tieto esimerkiksi kunkin toimijan laatutasosta antaisi myös asiakkaalle tai potilaalle mahdollisuuden tehdä itse valintoja hoitopaikasta. Tämä motivoisi palveluntarjoajia kehittämään toimintaansa vaikuttavaksi sekä asiakaslähtöiseksi. Kanta-palvelu on hyvä esimerkki järjestelmästä, joka mahdollistaa tiedon siirtymistä asiakkaan valitsemasta paikasta toiseen.

Terveysteknologiaa hyödyntämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia palveluja saadaan asiakkaan ja potilaan sekä palvelujärjestelmän näkökulmasta hyötyjä. Digitaalisten palveluiden avulla ihminen voisi itse paremmin seurata omaa tilannettaan. Jo nykyteknologialla voidaan hoitaa esimerkiksi perusterveydenhuollon käyntejä etäpalveluina tai parantaa sairauksien kuten diabeteksen hoitoa, mutta mahdollisuuksia on hyödynnetty hyvin vaihtelevasti eri puolilla maata. Uusinta teknologiaa ja digitaalisia palveluita on hyödynnettävä kaikkialla maassa.

4.2 Kokonaisvaltaiset palvelut ja saumaton yhteistyö

Sote-kustannuksia hallitaan sujuvilla ja oikea-aikaisilla kokonaisvaltaisilla palveluilla sekä toimijoiden saumattomalla yhteistyöllä. Kokoomus antaa eri viranomaisille, järjestöille, yrityksille, seurakunnille ja muille toimijoille mahdollisuuden asiakaskohtaisen yhteisvastuun ottamiseen. Eri toimijoiden tulisi voida huolehtia asiakkaasta ja asiakaskohtaisista kustannuksista kokonaisvaltaisesti hallintojen ja organisaatioiden rajoista riippumatta.

Kaiken tulee tapahtua asiakkaan näkökulmasta ja häntä varten. Palvelujen järjestäjillä on oltava mahdollisuudet siihen, että jokainen asiakasta palveleva asiantuntija voi antaa apua asiakkaan kokonaiskuvaan perustuen. Jokaisen ammattilaisen on kannettava vastuuta siitä, että asiakkaan tai potilaan hoitopolku etenee saumattomasti.

Sote-palvelujen ja muiden viranomaispalvelujen välillä on oltava mahdollisuus joustavaan yhteistyöhön ihmisten tukemiseksi. Tarvitaan järjestelmät, joilla eri viranomaiset voivat auttaa asiakasta kokonaiskuva huomioiden.

4.3 Palvelulupausten mukainen rahoitus ja resurssit

Sote-palvelujen rahoituksen tulee olla riittävä siten, että ihmiset saavat palveluja yhdenvertaisesti yksilöllisten tarpeiden mukaan ympäri maata.

Kokoomus luottaa siihen, että alueilla löydetään kustannusvaikuttavimmat keinot palveluiden järjestämiseen.

Kokoomus haluaa varmistaa kansallisella tuella ja valvonnalla palvelulupausten toteutumisen ympäri maata. Lainsäädännöllä määritellään, millaista palvelua asiakkaalla on oikeus odottaa.

Sote-palvelujen järjestäjien rahoitus hoidetaan kuntien verorahoitusosuuden ja valtionosuuksien kautta. Rahoitus osoitetaan sotepalvelujen järjestäjälle tarvepohjaisen kapitaatio-mallin mukaisesti.

Rahoitusjärjestelmässä on huolehdittava, että kunnilla on riittävät kannusteet hoitaa omat tehtävänsä tehokkaasti. Kunnan rahoitusosuuden muutosten on oltava riittävän ennakoitavissa, jotta kunnat voivat suunnitella myös oman toimintansa kehittämistä. Kunnalla on oltava kannusteita hoitaa vastuullaan olevia ennaltaehkäiseviä sote-palveluita tehokkaasti.

Kustannusten hallinnan kannalta pitää pohtia, pitäisikö esimerkiksi nykyisten yliopistosairaaloiden rahoituksesta osa siirtää valtion rahoitettavaksi, jolloin rahoitus olisi nykyistä paremmin ja ennakoitavammin ohjattavissa ja arvioitavissa kansallisten tavoitteiden näkökulmasta.

4.4 Hallinto ei hillitse kustannuksia – tiukoilla ohjauskeinoilla päästään parempaan tulokseen

Säästöjä syntyy ottamalla parhaat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat tuotantotavat käyttöön. Nämä valinnat tehdään viime kädessä asiakasohjauksessa ja hoitoprosesseissa.

Kokoomuksen ratkaisu perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta samalla tarvitaan elementtejä, jotka tukevat riittävää alueellista yhteistyötä ja tehokkuuden tavoittelua. Kuntien velvoitteita palvelujen tuotannossa on oltava valmiita tarkastelemaan ohjauksen keinoin.

Kustannusten kasvun hillinnän kannalta olennaista, että kuluja voidaan seurata ja alueellisesti verrata. Tämä edellyttää myös mm. palvelu- ja kustannustiedon tuotteistamista ja yhtenäistä raportointia valtakunnallisesti, jotta siitä voidaan tehdä aidosti vertailukelpoista.

Viimekädessä kustannusten hillitsemiseen vaikutetaan tehokkaasti budjettirajoitteiden ja rakenteellisten kannustimien kautta. Keinoja voivat olla valtionosuuksiin sidottu kannustinmalli ja niiden kohdentaminen nykyistä voimakkaammin ennalta ehkäisevään toimintaan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. On tärkeää, että kunnilla on kannustin hakeutua suuremmille yhteistyöalueille, panostaa ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin.

Pelkästään talouden tunnuslukujen varaan kannustamista ei tule rakentaa. Kannusteissa tulisi korostaa pelkkien kustannusten sijaan entistä enemmän todellisia yksilö- ja väestötason lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia, esimerkiksi toimintakyvyn vahvistumista ja hoitojonojen lyhentämistä.

Lainsäädäntöön, jolla tuetaan kuntien yhteistyön ja laajempien järjestämisalueiden syntymistä voidaan asettaa toiminnallisia ja taloudellisia velvoitteita, joita seurataan. Näitä voivat olla tuottavuustavoite valtionosuuksien kautta ja sitoutuminen tiukkaan kuntien arviointimenettelyn noudattamiseen.

Jos kaikesta huolimatta sote-rakenteet eivät uudistu ja kustannustason hillintä ei näytä toteutuvan, hallituksen on arvioitava hallituskauden puolivälissä, tekeekö se enemmän velvoittavia toimia. Toimista on sovittava jo hallitusohjelmaneuvotteluissa. Hallituksen on sitouduttava noudattamaan tiukasti kuntien arviointi- ja kriisikuntamenettelyä.

---

Tiivistelmä: heti toteutettavat uudistukset

Kokoomuksen tavoitteena on tarjota sellaiset ratkaisut, joilla päästään nopeasti eteenpäin sote-palveluitten kehittämisessä, eikä jälleen käynnistetä hidasta lainsäädännön tietä.

Ihmisillä ei ole enää aikaa odottaa. Palveluiden kehittämistä ei voi enää pysäyttää vuosikausiksi.

Käytäntö ja tehty valmistelu osoittavat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on erittäin haastava kokonaisuus tehtäväksi kerralla. Uudistus ja palvelujen parantaminen tulee pilkkoa pienempiin osiin ja viedä läpi vaiheittain. Uudistuksen viivästyminen on lisännyt nopeasti tarvittavien toimien tarvetta.

Tarvitsemme seuraavan hallituskauden alkupuolella toimeenpantavaksi palveluiden kehittämistä nopeuttavia toimia. Tähän on listattu toimenpiteitä, joista seuraavan hallituksen pitää päättää heti hallitusohjelmaneuvotteluissa ja joiden lainvalmistelu on aloitettava välittömästi.

Hoidon saatavuuden parantamiseksi voidaan tehdä paljon jo sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältölakeja vahvistamalla. Ihmisten pitää päästä jonoista hoitoon nopeammin ja palveluita on saatava eri puolilla Suomea tasavertaisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden myös hoivapalveluissa.

Vahvistetaan palvelusetelilain velvoittavuutta ja kansallista yhtenäisyyttä.

tarjotaan palvelu- ja asiakasseteleitä merkittävästi nykyistä useammin ja kansallisesti yhtenäisin laatu- ja saatavuuskriteerein

toteutetaan ohjaus valtakunnallisesti, sillä nykyisin kunnissa on käytössä satoja erilaisia palveluseteleitä

palvelusetelin käytön tulee olla velvoittavaa

vanhus- ja vammaispalveluihin tulee tarjota palveluseteleitä tai henkilökohtaista budjettia

mahdollistetaan joustavat hoiva- ja asumispalvelut palvelusetelein, jotta jokaisen on mahdollista saada ääni kuuluviin ja saada juuri hänelle sopivin palvelukokonaisuus ja asumispaikka

Kiristetään hoitotakuuta (ks. taulukko). Kuusi kuukautta jonossa on liian kauan.

Henkilökohtainen budjetti (=yksinkertaistettuna maksusitoumus hankkia asiakassuunnitelman mukaiset palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla) aina mahdolliseksi laajempia palvelukokonaisuuksia tarvitseville eli esimerkiksi ikäihmisille ja vammaisille, jotka tarvitsevat esimerkiksi asumispalveluita, kuntoutusta ja tukipalveluita.

luodaan pilotointilainsäädäntö valtakunnallisten kokeilujen jatkamiselle.

Säilytetään sairausvakuutuslain hoitokorvausjärjestelmä, jotta perustason sote-palvelut eivät entisestään ruuhkaudu.

Yhtenäistetään sote-tiedontuotantoa

puretaan viranomaisten päällekkäiset tiedonkeruuvelvoitteet

harmonisoidaan kansalliset tietomäärittelyt, tietorakenteet ja kirjaamisohjeet niin, että tiedot voidaan kertakirjata sujuvasti osana palveluprosesseja

julkaistaan tiedot kuntien ja kuntayhtymien palveluista, palveluiden käytöstä ja asiakaskokemuksesta sekä kustannuksista yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla, myös ostopalveluiden osalta

Lisää sisältöä samassa kategoriassa