Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017-2020
Julkaistu:
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020
Lähetekeskustelu 19.4.2016
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 7 minuuttia / Ed. Kai Mykkänen
Muutosvarauksin, julkinen puhuttaessa
***
Arvoisa puhemies
Valtio ja kunnat velkaantuvat suomalaisten piikkiin tämänkin yhden päivän aikana lähes 15 miljoonan euron verran. Pelkästään yhteisiä korkomenoja maksamme yli 4,3 miljoonaa euroa päivässä – vaikka korkotaso on poikkeuksellisen matala. Minulla on aiemmissa työpaikoissani ollut mahdollisuus työskennellä monien investointipäätöksiä tekevien yritysjohtajien kanssa. Silloin tällöin olen kysynyt, mikä olisi heidän näkökulmastaan tärkein teko, joka vahvistaisi uskoa toiminnan laajentamiseen Suomessa. Yllättävän usein vastaus on, että hoitakaa velkaantuminen kuntoon. Niin kauan kuin valtio ja kunnat velkaantuvat, se tietää tulevaisuudessa korkeampia veroja, kipeitä leikkauksia ja ennen pitkää Kreikan tietä.
Velkaantumisen taittaminen on siis myös talouden käyntiin lähtemisen kannalta paras teko, mitä tämä talo voi tehdä. Tämän hallituskauden aikana pitkälti ratkeaa, onnistuuko Suomi palauttamaan maineensa. On äärimmäisen tärkeää, että hallitus pystyy pitämään kiinni sekä euromääräisestä menokehyksestään että 4 miljardin euron sopeutustavoitteestaan. Vain se mahdollistaa velkaantumisen taittamisen, jos olemme lisäksi rohkeita muissa uudistuksissa. . Ja vain velkaantumisen taittuminen voi pelastaa hyvinvointivaltion.
Velka on myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymys. 1900-luvulla työuran aloittaneella oli edessään nopeasti kasvava talous, paranevat julkiset palvelut, melko turvattu työura, alhaiset eläkemaksut ja suhteellisen alhainen eläkkeelle siirtymisikäkin. Nyt työuraansa aloittavalla ei ole edessään mitään näistä. Joudumme kysymään itseltämme: Haluammeko, että lapsemme saavat taakakseen myös kuralla olevan valtiontalouden ja massiiviset velanhoitokustannukset? Omasta ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta vastaan: Sellaiseen meillä ei ole valmiutta eikä oikeutta.
Arvoisa puhemies
Säästäväisyys ratkaisee, mutta sekin on tärkeää mihin rahat käytetään. Menopuolen rakenteen ratkaiseva kysymys on, pystymmekö satsaamaan riittävästi osaamiseen. Velkaantumisen taittamisen ohella kehyksen tärkein päätös on, että koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei kohdisteta uusia säästöjä. Sen sijaan hallitus tekee koulutuksen kehittämiseen reilun 100 miljoonan euron lisäsatsauksen vuosille 2017-18. Kokonaisuutena koulutuksen määrärahakehys on edelleen liian tiukka, mutta positiivista on, että uudistusten toteuttamiseen on osoitettu myös uusia määrärahoja.
Kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi tukun täsmätoimia työn ja yrittämisen puolesta. Erityisen tärkeää on työttömyysetuuksien muuttaminen passiivisesta tuesta aktivointirahan suuntaan. Fiilis ei saa olla se, että ei kannata yrittää, kun menee tuet. Asetelman pitää olla se, että työ kannattaa aina – oli se pientä tai suurta, pitkäaikaista tai kertaluontoista. Hallitus ottaa merkittävän askeleen oikeaan suuntaan mahdollistamalla työttömyysetuuksien käyttämisen yrittäjäksi heittäytyvän starttirahana ja töihin kiinni pääsevän palkkatukena. Täytyy kiittää myös oppositiota, erityisesti sosialidemokraatteja, hallituksen valmistelun sparraamisesta oikeansuuntaisilla aloitteilla tässä teemassa. Muunto-osuuden rajoittuessa peruspäivärahaan jää ansiosidonnaiselta yrittäjäksi hyppääminen edelleen turhan usein uhkarohkeuden varaan. Toivon, että löydämme nyt otettavalle askeleelle yhdessä vielä jatkoratkaisun, koska kokeneiden osaajien yrittäjyyttä tämä maa aivan erityisesti tarvitsisi lisää.
Kasvuyrittäjyys edellyttää yhä useammin kansainvälistymistä heti alussa. Se onnistuu vain aidosti avoimessa yhteiskunnassa. Askeleena tähän suuntaan hallituksen täsmätoimet sisältävät oleskeluluvan myöntämisen start-up yrittäjyyden perusteella. Muistan hyvin, kun vierailin ensimmäistä kertaa noin viisi vuotta sitten start-up sauna –valmennusohjelmassa Otaniemessä. Ohjelmassa oli jo silloin kymmeniä ulkomaisia tiimejä. Monet olisivat halunneet jatkaa kasvuyrityksen kehittämistä Suomessa. Yrittäjyyteen perustuvan oleskeluluvan saa kuitenkin vain, jos firmalla on riittävästi myyntiä ja se on kannattava – eihän sellaista yhdelläkään start-upilla ole. Useimmiten heidät heitettiin siis maasta ulos. Nyt tällainen valiotaimien hylkiminen viimein loppuu.
Rovion ja Supercellin kaltaisten pidemmälle päässeiden kasvuyritysten pahin pullonkaula on ollut ulkomaisten talenttien rekrytoinnin byrokraattisuus. Puolen vuoden päästä luvat saa, mutta siihen mennessä projekti on jo ohi tai rekrytoitavan innostus Suomeen sammunut. Tähän hölmöyteen puuttuu hallituksen linjaus ulkomaisten erityisasiantuntijoiden rekrytoinnin nopeuttamisesta – kunhan se uskalletaan tehdä tarpeeksi suoraviivaisesti.
Paradoksaalisesti olemme tilanteessa, jossa samaan aikaan on kasvanut toisaalta työttömyys ja toisaalta avoimien työpaikkojen määrä. Avoin työpaikka on niin arvokas mahdollisuus, että se pitää saada täyttymään viivytyksettä. Viime vuonna yli 16 000 henkilöä sai karenssilausunnon työstä tai aktivointitoimista kieltäytymiseen liittyen. Jokaisen kieltäytymisen taustalla on yksilöllinen tilanne, joka täytyy huomioida. Työttömyystuki ei kuitenkaan ole subjektiivinen oikeus. Tuntuvien karenssien liittäminen pelisääntöjen rikkomiseen on oikein niin suomalaisten oikeustajun kuin senkin kannalta, että meillä riittää rahaa tukea toinen toistamme siinä tilanteessa, kun töitä ei oikeasti löydy.
Arvoisa puhemies,
Tässä salissa tullaan tänäänkin sanailemaan siitä, että hallitus korottaa hitusen bensan ja dieselin veroja. Pyydän jokaista tähän tarttuvaa kertomaan, hoitaisivatko he tämän noin 100 miljoonaa euroa mieluummin korottamalla muita veroja, vai leikkaamalla lisää ja jos niin keltä? Jos ekonomistit ovat jostain yhtä mieltä niin siitä, että kun verottaa pitää, niin hyvinvoinnin kannalta meidän pitäisi verottaa mieluummin kulutusta ja haittoja kuin työtä ja yrittämistä.
Suomalaisten yhteenlaskettu vuosittainen lasku bensasta, dieselistä ja kevyestä polttoöljystä on supistunut kolmessa vuodessa noin 2,7 miljardin euron verran öljyn hinnan romahduksen takia. Bensaveropäätöksen jälkeenkin tästä halpuutuksesta jää kuluttajalle yli 96 %. Parin sentin bensakorotuksen sijaan suomalaisten liikkumista mullistaa paljon enemmän se, jos uskallamme loikata etunojassa digitalisaation mahdollistamaan maailmaan, jossa erilaiset ajoneuvot eivät seiso nykyiseen tapaan yli 90% ajasta turhan panttina pysäkissa vaan niitä voi käyttää joustavasti kyytien yhdistelemiseen, maailmaan jossa ei tarvitse valita onko autoilija vai bussinkäyttäjä vaan eri palvelutyyppejä saa hankittua yksilöllisinä paketteina ja maailmaan jossa infraan panostetaan käytön tarpeiden eikä poliittisten diilien mukaan. Liikenneministeri teki eilen tärkeän avauksen, jota jalostettaessa meidän tulee toki huolehtia palveluiden saatavuudesta koko maassa. Se voidaan hoitaa myös läpinäkyvästi kannustinrahalla eikä kehityksen mahdollisuudet hukkaavilla pakkopaita-velvotteilla kuten nykyään.
Arvoisa puhemies,
Kesän korvilla päästään arvioimaan, millaisia vaikutuksia kilpailukykysopimuksella on ja mitä tarvitsee tehdä sen päälle, jotta työllisyystavoite toteutuu. Syksyn budjettiriiheltä Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää lisää avauksia erityisesti työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Nyt kehyspäätöksessä otetaan kolmessa mielessä tärkeä askel oikeaan suuntaan: 1) Osoitetaan Suomen kyky estää velkaantumisen riistäytyminen käsistä, 2) Koulutuksen resursseissa tehdään käänne, 3) Sosiaaliturvan ja verotuksen valinnoissa suositaan työtä ja yrittämistä.
