Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Julki­sen talou­den suun­ni­telma vuosille 2017-2020

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro: Julki­sen talou­den suun­ni­telma vuosille 2017-2020

Julkaistu:

Valtio­neu­vos­ton selon­teko julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta vuosille 2017-2020
Lähe­te­kes­kus­telu 19.4.2016

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro 7 minuut­tia /​ Ed. Kai Mykkä­nen
Muutos­va­rauk­sin, julki­nen puhut­taessa

***

Arvoisa puhe­mies

Valtio ja kunnat velkaan­tu­vat suoma­lais­ten piik­kiin tämän­kin yhden päivän aikana lähes 15 miljoo­nan euron verran. Pelkäs­tään yhtei­siä korko­me­noja maksamme yli 4,3 miljoo­naa euroa päivässä – vaikka korko­taso on poik­keuk­sel­li­sen matala. Minulla on aiem­missa työpai­kois­sani ollut mahdol­li­suus työs­ken­nellä monien inves­toin­ti­pää­tök­siä teke­vien yritys­joh­ta­jien kanssa. Silloin tällöin olen kysy­nyt, mikä olisi heidän näkö­kul­mas­taan tärkein teko, joka vahvis­taisi uskoa toimin­nan laajen­ta­mi­seen Suomessa. Yllät­tä­vän usein vastaus on, että hoita­kaa velkaan­tu­mi­nen kuntoon. Niin kauan kuin valtio ja kunnat velkaan­tu­vat, se tietää tule­vai­suu­dessa korkeam­pia veroja, kipeitä leik­kauk­sia ja ennen pitkää Krei­kan tietä.

Velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen on siis myös talou­den käyn­tiin lähte­mi­sen kannalta paras teko, mitä tämä talo voi tehdä. Tämän halli­tus­kau­den aikana pitkälti ratkeaa, onnis­tuuko Suomi palaut­ta­maan maineensa. On äärim­mäi­sen tärkeää, että halli­tus pystyy pitä­mään kiinni sekä euro­mää­räi­sestä meno­ke­hyk­ses­tään että 4 miljar­din euron sopeu­tus­ta­voit­tees­taan. Vain se mahdol­lis­taa velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­sen, jos olemme lisäksi rohkeita muissa uudis­tuk­sissa. . Ja vain velkaan­tu­mi­sen tait­tu­mi­nen voi pelas­taa hyvin­voin­ti­val­tion.

Velka on myös suku­pol­vien väli­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kysy­mys. 1900-luvulla työuran aloit­ta­neella oli edes­sään nopeasti kasvava talous, para­ne­vat julki­set palve­lut, melko turvattu työura, alhai­set eläke­mak­sut ja suhteel­li­sen alhai­nen eläk­keelle siir­ty­mi­si­kä­kin. Nyt työuraansa aloit­ta­valla ei ole edes­sään mitään näistä. Joudumme kysy­mään itsel­tämme: Haluam­meko, että lapsemme saavat taakak­seen myös kuralla olevan valtion­ta­lou­den ja massii­vi­set velan­hoi­to­kus­tan­nuk­set? Omasta ja Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puolesta vastaan: Sellai­seen meillä ei ole valmiutta eikä oikeutta.

Arvoisa puhe­mies

Sääs­tä­väi­syys ratkai­see, mutta sekin on tärkeää mihin rahat käyte­tään. Meno­puo­len raken­teen ratkai­seva kysy­mys on, pystym­mekö satsaa­maan riit­tä­västi osaa­mi­seen. Velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­sen ohella kehyk­sen tärkein päätös on, että koulu­tuk­seen, tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen ei kohdis­teta uusia sääs­töjä. Sen sijaan halli­tus tekee koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­seen reilun 100 miljoo­nan euron lisä­sat­sauk­sen vuosille 2017-18. Koko­nai­suu­tena koulu­tuk­sen määrä­ra­ha­ke­hys on edel­leen liian tiukka, mutta posi­tii­vista on, että uudis­tus­ten toteut­ta­mi­seen on osoi­tettu myös uusia määrä­ra­hoja.

Kehys­rii­hen yhtey­dessä halli­tus linjasi tukun täsmä­toi­mia työn ja yrit­tä­mi­sen puolesta. Erityi­sen tärkeää on työt­tö­myy­se­tuuk­sien muut­ta­mi­nen passii­vi­sesta tuesta akti­voin­ti­ra­han suun­taan. Fiilis ei saa olla se, että ei kannata yrit­tää, kun menee tuet. Asetel­man pitää olla se, että työ kannat­taa aina – oli se pientä tai suurta, pitkä­ai­kaista tai kerta­luon­toista. Halli­tus ottaa merkit­tä­vän aske­leen oike­aan suun­taan mahdol­lis­ta­malla työt­tö­myy­se­tuuk­sien käyt­tä­mi­sen yrit­tä­jäksi heit­täy­ty­vän start­ti­ra­hana ja töihin kiinni pääse­vän palk­ka­tu­kena. Täytyy kiit­tää myös oppo­si­tiota, erityi­sesti sosia­li­de­mo­kraat­teja, halli­tuk­sen valmis­te­lun spar­raa­mi­sesta oikean­suun­tai­silla aloit­teilla tässä teemassa. Muunto-osuu­den rajoit­tuessa perus­päi­vä­ra­haan jää ansio­si­don­nai­selta yrit­tä­jäksi hyppää­mi­nen edel­leen turhan usein uhka­roh­keu­den varaan. Toivon, että löydämme nyt otet­ta­valle aske­leelle yhdessä vielä jatko­rat­kai­sun, koska koke­nei­den osaa­jien yrit­tä­jyyttä tämä maa aivan erityi­sesti tarvit­sisi lisää.

Kasvu­yrit­tä­jyys edel­lyt­tää yhä useam­min kansain­vä­lis­ty­mistä heti alussa. Se onnis­tuu vain aidosti avoi­messa yhteis­kun­nassa. Aske­leena tähän suun­taan halli­tuk­sen täsmä­toi­met sisäl­tä­vät oles­ke­lu­lu­van myön­tä­mi­sen start-up yrit­tä­jyy­den perus­teella. Muis­tan hyvin, kun vierai­lin ensim­mäistä kertaa noin viisi vuotta sitten start-up sauna –valmen­nus­oh­jel­massa Otanie­messä. Ohjel­massa oli jo silloin kymme­niä ulko­mai­sia tiimejä. Monet olisi­vat halun­neet jatkaa kasvu­yri­tyk­sen kehit­tä­mistä Suomessa. Yrit­tä­jyy­teen perus­tu­van oles­ke­lu­lu­van saa kuiten­kin vain, jos firmalla on riit­tä­västi myyn­tiä ja se on kannat­tava – eihän sellaista yhdel­lä­kään start-upilla ole. Useim­mi­ten heidät heitet­tiin siis maasta ulos. Nyt tällai­nen valio­tai­mien hylki­mi­nen viimein loppuu.

Rovion ja Supercel­lin kaltais­ten pidem­mälle pääs­sei­den kasvu­yri­tys­ten pahin pullon­kaula on ollut ulko­mais­ten talent­tien rekry­toin­nin byro­kraat­ti­suus. Puolen vuoden päästä luvat saa, mutta siihen mennessä projekti on jo ohi tai rekry­toi­ta­van innos­tus Suomeen sammu­nut. Tähän hölmöy­teen puut­tuu halli­tuk­sen linjaus ulko­mais­ten erityis­asian­tun­ti­joi­den rekry­toin­nin nopeut­ta­mi­sesta – kunhan se uskal­le­taan tehdä tarpeeksi suora­vii­vai­sesti.

Para­dok­saa­li­sesti olemme tilan­teessa, jossa samaan aikaan on kasva­nut toisaalta työt­tö­myys ja toisaalta avoi­mien työpaik­ko­jen määrä. Avoin työpaikka on niin arvo­kas mahdol­li­suus, että se pitää saada täyt­ty­mään viivy­tyk­settä. Viime vuonna yli 16 000 henki­löä sai karens­si­lausun­non työstä tai akti­voin­ti­toi­mista kiel­täy­ty­mi­seen liit­tyen. Jokai­sen kiel­täy­ty­mi­sen taus­talla on yksi­löl­li­nen tilanne, joka täytyy huomioida. Työt­tö­myys­tuki ei kuiten­kaan ole subjek­tii­vi­nen oikeus. Tuntu­vien karens­sien liit­tä­mi­nen peli­sään­tö­jen rikko­mi­seen on oikein niin suoma­lais­ten oikeus­ta­jun kuin senkin kannalta, että meillä riit­tää rahaa tukea toinen tois­tamme siinä tilan­teessa, kun töitä ei oikeasti löydy.

Arvoisa puhe­mies,

Tässä salissa tullaan tänään­kin sanai­le­maan siitä, että halli­tus korot­taa hitusen bensan ja diese­lin veroja. Pyydän jokaista tähän tart­tu­vaa kerto­maan, hoitai­si­vatko he tämän noin 100 miljoo­naa euroa mieluum­min korot­ta­malla muita veroja, vai leik­kaa­malla lisää ja jos niin keltä? Jos ekono­mis­tit ovat jostain yhtä mieltä niin siitä, että kun verot­taa pitää, niin hyvin­voin­nin kannalta meidän pitäisi verot­taa mieluum­min kulu­tusta ja hait­toja kuin työtä ja yrit­tä­mistä.

Suoma­lais­ten yhteen­las­kettu vuosit­tai­nen lasku bensasta, diese­listä ja kevyestä polt­to­öl­jystä on supis­tu­nut kolmessa vuodessa noin 2,7 miljar­din euron verran öljyn hinnan romah­duk­sen takia. Bensa­ve­ro­pää­tök­sen jälkeen­kin tästä halpuu­tuk­sesta jää kulut­ta­jalle yli 96 %. Parin sentin bensa­ko­ro­tuk­sen sijaan suoma­lais­ten liik­ku­mista mullis­taa paljon enem­män se, jos uskal­lamme loikata etuno­jassa digi­ta­li­saa­tion mahdol­lis­ta­maan maail­maan, jossa erilai­set ajoneu­vot eivät seiso nykyi­seen tapaan yli 90% ajasta turhan pant­tina pysä­kissa vaan niitä voi käyt­tää jous­ta­vasti kyytien yhdis­te­le­mi­seen, maail­maan jossa ei tarvitse valita onko autoi­lija vai bussin­käyt­täjä vaan eri palve­lu­tyyp­pejä saa hankit­tua yksi­löl­li­sinä paket­teina ja maail­maan jossa infraan panos­te­taan käytön tarpei­den eikä poliit­tis­ten diilien mukaan. Liiken­ne­mi­nis­teri teki eilen tärkeän avauk­sen, jota jalos­tet­taessa meidän tulee toki huoleh­tia palve­lui­den saata­vuu­desta koko maassa. Se voidaan hoitaa myös läpi­nä­ky­västi kannus­tin­ra­halla eikä kehi­tyk­sen mahdol­li­suu­det hukkaa­villa pakko­paita-velvot­teilla kuten nyky­ään.

Arvoisa puhe­mies,

Kesän korvilla pääs­tään arvioi­maan, millai­sia vaiku­tuk­sia kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella on ja mitä tarvit­see tehdä sen päälle, jotta työl­li­syys­ta­voite toteu­tuu. Syksyn budjet­ti­rii­heltä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä edel­lyt­tää lisää avauk­sia erityi­sesti työn ja yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seksi. Nyt kehys­pää­tök­sessä otetaan kolmessa mielessä tärkeä askel oike­aan suun­taan: 1) Osoi­te­taan Suomen kyky estää velkaan­tu­mi­sen riis­täy­ty­mi­nen käsistä, 2) Koulu­tuk­sen resurs­seissa tehdään käänne, 3) Sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen valin­noissa suosi­taan työtä ja yrit­tä­mistä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Skip to content