Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro: Valtiontakaus Portugalin lainoitusta varten
Julkaistu:
Valtioneuvoston tiedonanto Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta
Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2011 vp
24.5.2011 kello 12
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro (10 min)
Edustaja Kimmo Sasi
Arvoisa puhemies,
Olin vastikään Tampereen Tammelan torilla kahvilla, kun eräs rouva tunnisti minut poliitikoksi ja tuli juttelemaan. Puhuimme hetken kevään etenemisestä, mutta varsin pian keskustelu kääntyi politiikkaan ja Euroopan rahoituskriisiin.
Rouva ihmetteli melko syyttävään sävyyn, miksi poliitikot puhuvat niin paljon Portugalista kun pitäisi kantaa huolta Suomen eläkeläisistä ja vanhustenhuollosta.
Samaa varmasti ihmettelee näinä aikoina moni muukin suomalainen. Monen on vaikea käsittää, miksi toisen EU-maan tukeminen lainoilla ja takauksilla on Suomelle niin tärkeää. Rehellisyyden nimissä on todettava, että me päätöksentekijät emme ole osanneet selittää riittävän selvästi, mistä tässä kaikessa oikein on kyse.
Kyse on Suomen ja suomalaisten etujen puolustamisesta. Siis myös suomalaisten eläkeläisten asiasta, josta tamperelaisrouva puhui.
Kyse on siitä, miten turvaamme Suomen talouden, joka on hyvinvointimme perusta. Ilman talouden vakautta ei ole kaikille töitä. Ja ilman vahvaa taloutta ei ole riittävästi verotuloja eläkkeiden ja tärkeiden hyvinvointipalveluiden ? siis terveyskeskusten, vanhainkotien ja koulujen ? turvaamiseen.
Arvoisa puhemies,
Miksi Portugalin tilanne sitten vaikuttaa Suomen hyvinvointiin?
Siksi, että koko Eurooppa on samassa veneessä. EU-maiden keskinäinen kauppa on vaurastuttanut meitä kaikkia. Suomi on hyötynyt rajojen madaltumisesta ja kasvavasta kaupasta vielä muitakin enemmän.
Näin on, koska maamme vaurastuminen perustuu vientiin. Lähes puolet hyvinvoinnistamme tulee viennistä, ja viennistämme yli puolet menee EU-maihin. Se tarkoittaa, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, myös Suomella menee hyvin.
Valitettavasti yhteys toimii myös toisin päin: kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Kun vienti ei vedä, meille syntyy työttömyyttä.
Nyt pulassa on siis Portugali, joka on ajautunut taloudellisen kuilun partaalle. Portugali tarvitsee pikaisesti ulkopuolista tukea, koska muuten se ei selviä kesäkuussa erääntyvistä miljardiveloistaan. Siksi maan hallitus on joutunut kääntymään Kansainvälisen valuuttarahaston ja EU:n puoleen.
Moni suomalainen ajattelee aivan perustellusti, että portugalilaisten pitää selvittää sotkunsa itse. Nyt kyse on kuitenkin koko euroalueen, eli myös Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta. Jos Portugali ajautuu kassakriisiin, se saattaisi romuttaa myös Espanjan talouden. Herkässä markkinatilanteessa voi syntyä kierre, joka sysää koko euroalueen syvään taloudelliseen lamaan.
Portugalin lainaohjelmalla on tiukat ehdot. Portugali joutuu muun muassa myymään valtion omaisuutta, leikkaamaan julkisia menoja, kiristämään verotusta ja varmistamaan pankkijärjestelmänsä vakavaraisuuden.
Arvoisa puhemies,
Me suomalaiset jos ketkään tiedämme, millaista jälkeä rahoituskriisin synnyttämä lama aiheuttaa. Edellinen, vuosien 2008 ja 2009 kriisi iski vientivetoiseen Suomeen karmealla voimalla. Vuonna 2009 Suomen kansantalous supistui peräti kahdeksan prosenttia, mikä oli rajuin pudotus koko itsenäisyytemme aikana. Suomen pankki arvioi, että kriisi aiheuttaa valtiolle peräti 40 miljardin euron verotulojen menetykset. Menetetty summa kattaisi koko sosiaali- ja terveysministeriön menot lähes neljäksi vuodeksi.
Selvisimme pudotuksesta suhteellisen pienin vaurioin, koska otimme velkaa ja elvytimme taloutta. Työttömyys pysyi kurissa ja onnistuimme turvaamaan hyvinvointipalvelut. Mutta meillä ei ole varaa tehdä samaa uudelleen. Muuten oma velkataakkamme kasvaa liian suureksi. Suomesta ei saa tulla uutta Kreikkaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi ennen vaaleja televisiossa, että Portugalin ajautuminen maksukyvyttömyyteen voisi johtaa taloudelliseen kriisiin. Hän kuitenkin vähätteli seurauksia toteamalla, että ?lamoja tulee ja lamoja menee?.
Tällainen ajattelutapa on kylmää kyytiä suomalaisille. Se tuskin lohduttaa yrittäjää, joka joutuu kertomaan työntekijöilleen, että töitä ei enää ole. Eikä se taatusti lämmitä ihmistä, jolta menee oma työpaikka ja toimeentulo.
Maailmantalouden heilahtelut eivät ole yksin pienestä Suomesta kiinni. Mutta on suomalaiselle kansanluonteelle vieras ajatus, että nostaisimme kädet pystyyn ja antautuisimme virran vietäväksi, tietäen että edessä on jyrkkä putous. Suomessa ei ole tapana antaa periksi vaikeinakaan aikoina.
Vaikka virta on kova ja eurooppalainen laiva välillä vuotaa, meidän on tehtävä voitavamme. Meidän on yhdessä tilkittävä vuodot ja korjattava peräsin, jotta pysymme pinnalla ja saamme käännettyä laivan turvallisemmille vesille.
Arvoisa puhemies,
EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenmaat ovat viimeisen vuoden aikana yhteistuumin tukkineet Euroopan talouden vuotoja. Laina Kreikalle ja lainantakaus Irlannille ovat pitäneet laivan pinnalla, ja tiukennukset yhteiseen talouspolitiikkaan ovat vahvistaneet laivan ohjausta.
Suomi on ollut tässä työssä aktiivinen ja rakentava toimija. Olemme korostaneet, että euroalueen mailla on vastuu omasta taloudesta eikä toisilla ole velvollisuutta pelastaa pulaan joutuneita. Olemme pitäneet tärkeänä kriisien ennaltaehkäisyä tehokkaamman talouspoliittisen ohjauksen avulla. Olemme myös vaatineet sijoittajien vastuuta ja aiomme jatkossa vaatia lainoille vakuuksia.
Toistaiseksi Eurooppa on välttynyt pahimmalta, eli tehdyt korjaukset ovat toimineet. Emme kuitenkaan ole vielä turvassa. Meidän on tilkittävä myös Portugalin kohdalla oleva vuoto.
Jotkut ehkä ajattelevat, ettei koko laiva uppoa jos yksi hytti täyttyy vedellä. Mutta vaarana on, että väliseinät pettävät ja ennen pitkää koko laiva on vaarassa.
Tarkoitan tällä puheita yksittäisen kriisimaiden velkasaneerauksesta. Valitettavasti sekään ei ole ratkaisu.
Niin sanottu hallittu velkajärjestely edellyttäisi sitä, että kriisimaiden leikatulle velkapääomalle löytyisi luottokelpoinen takaaja. Todennäköisin takaaja olisivat muut euromaat. Se tarkoittaisi Suomen vastuiden moninkertaistumista.
Arvoisa puhemies,
Tässä vaikeassa tilanteessa Suomen vaihtoehdot voi pelkistää näihin kahteen:
Ensimmäinen vaihtoehto on, että luovutamme ja jättäydymme virran vietäväksi. Voimme sanoa, etteivät muiden ongelmat kuulu meille, tai todeta etteivät tukitoimet kuitenkaan onnistu. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on, että tiedämme kokemuksesta, kuinka kova pudotus edessä voi olla. Samalla Suomi myös vaikeuttaisi muiden yrityksiä pelastaa tilanne.
Toinen vaihtoehto on, että jatkamme kamppailua laman uhkaa vastaan, vaikka tilanne näyttää vaikealta. Emme anna periksi, vaan jatkamme ponnisteluita suomalaisten työpaikkojen puolesta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä todellisia vaihtoehtoja on vain yksi. Meidän täytyy jatkaa kamppailua suomalaisten taloudellisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta. Meidän on tehtävä, mitä tehtävissä on, vaikka se sisältää riskejä ja tuntuu ikävältä. Meidän on yhdessä muiden EU-maiden kanssa käännettävä eurooppalaisen laivan suunta kohti turvallisempia vesiä.
EU-maat vaurastuvat yhdessä, mutta myös vaikeat ajat kohdataan yhdessä. Vastuun kantaminen yhteisestä tulevaisuudesta ei ole sinisilmäisyyttä eikä liiallista solidaarisuutta. Se on isänmaallisuutta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän kanta on, että eduskunnan tulee hyväksyä Portugalin lainoitusohjelma, koska se on kaikkien suomalaisten ja Suomen kansallisen edun mukaista.
