1. HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN
RAHOITUS KESTÄVÄLLE POHJALLE

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on turvata hyvin­voin­nin kasvu ja suoma­lai­sille tärkeim­pien palve­lui­den tule­vai­suus. Tämä edel­lyt­tää Suomen julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mista seuraa­van kahden vaali­kau­den aikana. Toivomme, että myös muut puolu­eet ovat valmiita sitou­tu­maan tähän.

Julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­nen on johtu­nut nopeasti kasva­neista julki­sista menoista. Rahaa on kulu­neen vaali­kau­den aikana laitettu koro­na­krii­sin hoidon ja turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­sen lisäksi miljar­di­kau­palla myös muihin meno­koh­tei­siin aivan alku­met­reiltä lähtien. Lähes 40 miljar­din euron alijää­miä ei voi perus­tella vain koro­nalla ja Venä­jän hyök­käys­so­dalla Ukrai­naan. 

Halli­tuk­selta on puut­tu­nut kyky lait­taa julki­sen menot tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Kun uusia tärkeitä meno­koh­teita on tullut, halli­tus ei ole pysty­nyt hillit­se­mään menoja missään vähem­män tärkeässä. Tämä on johta­nut alijää­mien paisu­mi­seen ja yhteis­kun­nan krii­sin­sie­to­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen.

Tuleva vaali­kausi on ratkai­seva velkaan­tu­mis­ke­hi­tyk­sen pysäyt­tä­mi­seksi. Suoma­lai­set ansait­se­vat halli­tuk­sen, joka kyke­nee vastuul­li­seen talou­den­pi­toon ja rohke­aan kasvu­po­li­tiik­kaan. Tässä ohjel­massa esite­tään kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set tule­van halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kan tavoit­teiksi sekä keskei­sistä refor­meista niihin pääse­mi­seksi. Kannus­tamme muita puolueita samaan. Kokoo­muk­selle kynnys­ky­sy­mys on, että seuraava halli­tus lait­taa Suomen talou­den kuntoon.

Kokoo­muk­sen mielestä seuraa­van halli­tuk­sen on laadit­tava ja toteu­tet­tava suun­ni­telma, joka tasa­pai­not­taa julki­sen talou­den seuraa­van kahden vaali­kau­den aikana. Seuraa­van vaali­kau­den aikana valtion, hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien taloutta tasa­pai­no­te­taan suoraan kuudella miljar­dilla eurolla. Raken­teel­li­silla työl­li­syyttä vahvis­ta­villa päätök­sillä tavoi­tel­laan 100 000 uutta työl­listä, joka vahvis­taisi julkista taloutta yli kahdella miljar­dilla eurolla.

Tule­van vaali­kau­den aikana käyn­nis­te­tään rohkeita raken­ne­uu­dis­tuk­sia, jotka paran­ta­vat työl­li­syyttä ja tuot­ta­vuutta sekä vauh­dit­ta­vat talous­kas­vua. Raken­ne­uu­dis­tuk­silla tavoi­tel­laan meno­jen kasvun hidas­tu­mista kahden vaali­kau­den aikana. Menoja sopeu­te­taan etupai­not­tei­sesti sääs­tä­mällä vähem­män tärkeistä kohteista sekä jarrut­ta­malla indek­sejä.

Kokoo­mus ei halua tasa­pai­not­taa julkista taloutta koti­ta­louk­sien kustan­nuk­sella kiris­tä­mällä vero­tusta. Vaih­toeh­toina ovat sääs­töt ja työl­li­syys­kei­not. Vain näin velka­kierre voidaan pysäyt­tää.

Tasa­pai­no­tus­toi­mien lopul­li­nen mitta­kaava on määri­tel­tävä halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja Suomen Pankin arvioi­den mukaan siten, että se riit­tää saavut­ta­maan asete­tut tavoit­teet. Halli­tus­oh­jel­man laati­mi­sessa hyödyn­ne­tään myös valtio­va­rain­mi­nis­te­riön meno- ja raken­ne­kar­toi­tusta. Halli­tus­oh­jel­maa on ryhdyt­tävä raken­ta­maan talous­po­li­tii­kan raamista.

Talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den toteu­tu­mista on seurat­tava vaali­kau­den aikana vuosit­tain kehys- ja budjet­ti­rii­hissä. Jos tavoit­teet eivät näytä toteu­tu­van, tehdään täyden­tä­viä päätök­siä niiden saavut­ta­mi­seksi.

Kokoo­mus tasa­pai­not­taisi julkista taloutta vauh­dit­ta­malla talous­kas­vua, nosta­malla työl­li­syy­sas­tetta, toteut­ta­malla raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia sekä karsi­malla julki­sen sekto­rin vähi­ten tärkeitä menoja. Myös vero­po­li­tii­kan on tuet­tava talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mista.

Talous­po­li­tii­kan koko­nai­suu­det:

• Talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen ja kilpai­lun edis­tä­mi­nen
• Työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen ja työelä­män uudis­ta­mi­nen
• Suorat meno­sääs­töt ja raken­teel­li­set uudis­tuk­set
• Vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tä­mi­nen

2. TALOUSKASVUN VAUHDITTAMINEN
JA KILPAILUN EDISTÄMINEN

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on vauh­dit­taa talous­kas­vua vähin­tään 0,5 %-yksik­köä vuosit­tain. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi Kokoo­mus paran­taa työmark­ki­noita, kehit­tää mark­ki­noi­den toimin­taa, paran­taa yrit­tä­jyy­den ja omis­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä sekä panos­taa osaa­mi­seen ja inno­vaa­tioi­hin. 

Suomi tarvit­see harkit­tuja lisä­pa­nos­tuk­sia osaa­mi­seen ja inno­vaa­tioi­hin muun muassa nosta­malla TKI-rahoi­tusta kohti 4 prosent­tia BKT:sta ja pääomit­ta­malla valtion omai­suu­della korkea­kou­luja. Kokoo­mus haluaa huoleh­tia myös varhais­kas­va­tuk­sen, perus­o­pe­tuk­sen, toisen asteen koulu­tuk­sen sekä korkea­kou­lu­jen riit­tä­vistä resurs­seista.

Kokoo­mus uudis­taisi sään­te­lyä ja suju­voit­taisi lupa­pro­ses­seja inves­toin­tien houkut­te­le­mi­seksi. Haluamme purkaa tarpee­tonta sään­te­lyä, joka nostaa mark­ki­noille tulon kynnystä sekä heiken­tää mahdol­li­suuk­sia inves­toin­neille, tuot­ta­vuu­delle ja talous­kas­vulle. 

Reilu kilpailu avoi­milla mark­ki­noilla on paras keino kannus­taa yrityk­siä paran­ta­maan palve­luita ja laske­maan hintoja. Paran­ta­malla kilpai­lua voidaan myös vahvis­taa julkista taloutta. Siksi Kokoo­mus avaisi mark­ki­noita ja toteut­taisi kunnian­hi­moi­sen reilun kilpai­lun ohjel­man.

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa koti­mai­sen yrit­tä­jyy­den, omis­ta­mi­sen, sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä sekä suoma­lais­ten yritys­ten vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia. Haluamme varmis­taa yrityk­sille kannus­ta­van, vakaan ja ennus­tet­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön ja vero­tuk­sen. 

Kokoo­mus haluaa laatia koko­nais­val­tai­sen valtion rahoi­tus­toi­min­taa ohjaa­van stra­te­gian ja uudel­leen­koh­den­taisi julkis­ten toimi­joi­den osal­lis­tu­mista rahoi­tus­mark­ki­noilla kasvun kannalta tarpeel­li­seen toimin­taan. Valtion omai­suutta voidaan tarvit­taessa hyödyn­tää kasvun kannalta tarpeel­li­siin inves­toin­tei­hin.

Kokoo­mus haluaa varmis­taa toimi­vat liiken­neyh­tey­det ja tieto­lii­ken­neyh­tey­det koko Suomeen. Vauh­dit­tai­simme myös digi­ta­li­saa­tion ja data­ta­lou­den mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mistä. Kestä­vän kasvun Suomi edel­lyt­tää myös asun­to­po­li­tii­kan uudis­ta­mista, jotta suoma­lai­set voivat suju­vasti muut­taa töiden perässä sinne, minne uudet työpai­kat synty­vät. Haluamme tehdä Suomesta puhtaan, edul­li­sen ja toimi­tus­var­man ener­gian sekä vihreän teol­li­suu­den suur­val­lan.

Toimen­pi­teet: 

• TKI-rahoi­tus: Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus 4 prosent­tiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Paran­ne­taan yritys­ten TKI-vero­kan­nus­tinta yksi­tyis­ten TKI-inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seksi.
• Korkea­kou­lu­tus: Vahvis­te­taan tieteen ja tutki­muk­sen rahoi­tusta. Toteu­te­taan vaali­kau­den mittai­nen ohjelma, jossa korkea­kou­luja pääomi­te­taan valtion omai­suu­della yhteensä miljar­dilla eurolla ja vähin­tään puolella miljar­dilla yksi­tyistä rahaa. Kasva­te­taan korkea­kou­lu­tet­tu­jen osuutta väes­töstä. Vuoteen 2030 mennessä 50 % ikäluo­kasta suorit­taa korkea­kou­lu­tut­kin­non.
• Sään­tely: Uudis­te­taan kaavoi­tus-, lupa- ja vali­tus­pro­ses­seja inves­toin­tien suju­voit­ta­mi­seksi. Ohja­taan lisää resurs­seja kaavoi­tuk­seen, raken­nus­val­von­taan, ympä­ristö- ja vesi­lu­pa­vi­ran­omai­sille sekä hallinto-oikeuk­sille proses­sien nopeut­ta­mi­seksi. Tehdään sään­te­lyyn aina tarvit­taessa yritys­vai­ku­tus­ten arviointi.
• Kilpailu: Pure­taan mark­ki­noille tulon esteitä, lisä­tään yritys­ten välistä kilpai­lua, keven­ne­tään sään­te­lyä ja pure­taan tarpeet­to­mia normeja. Uudis­te­taan alko­ho­li­po­li­tiik­kaa, raide­lii­ken­teen kilpai­lua, raha­pe­li­jär­jes­tel­mää, julki­sia hankin­toja ja apteek­ki­sään­te­lyä vastuul­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den hengessä. Vahvis­te­taan kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­ras­ton resurs­seja kilpai­lua vahin­goit­ta­van toimin­nan valvo­mi­seen sekä raja­taan julki­so­mis­teis­ten yhtiöi­den kilpai­lua toimi­villa mark­ki­noilla. 
• Omis­ta­mi­nen: Paran­ne­taan omis­ta­mi­sen edel­ly­tyk­siä, kannus­te­taan omaeh­toi­seen sääs­tä­mi­seen ja vahvis­te­taan yritys­ten rahoi­tuk­sen saata­vuutta käyn­nis­tä­mällä koti­mai­sen omis­ta­juu­den ohjelma. Laajen­ne­taan osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa, pois­te­taan sen maksi­mi­si­joi­tus­raja ja otetaan käyt­töön vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili. Paran­ne­taan talous­osaa­mista.
• Rahoi­tus­mark­ki­nat: Uudis­te­taan suoma­lai­sia rahoi­tus­mark­ki­noita ja -sään­te­lyä kasvun ja vauras­tu­mi­sen vauh­dit­ta­mi­seksi. Kehi­te­tään yritys­ra­hoi­tuk­sen työka­luja ja varmis­te­taan yritys­ten riit­tävä inves­toin­ti­ra­hoi­tus.
• Vienti: Jatke­taan EU:n sisä­mark­ki­noi­den syven­tä­mistä ja kansain­vä­li­sen kaupan vapaut­ta­mista Suomen vien­ti­mah­dol­li­suuk­sien edis­tä­mi­seksi. Vähen­ne­tään riip­pu­vuutta dikta­tuu­reista. Turva­taan vähin­tään Suomen kilpai­li­ja­mai­den tasoi­sen vien­ti­ra­hoi­tuk­sen.
• Liikenne: Lyhen­ne­tään tie- ja raide­ver­kon korjaus­vel­kaa ja huoleh­di­taan meri- ja lento­yh­teyk­sistä. Mahdol­lis­te­taan toimiva lähi­ju­na­lii­kenne uusille kaupun­ki­seu­duille, kehi­te­tään nopeam­pia raideyh­teyk­siä ja edis­tämme raide­lii­ken­teen kilpai­lua.
• Digi­ta­li­saa­tio: Otetaan kiinni digi­ta­li­saa­tion ja data­ta­lou­den mahdol­li­suuk­sista. Vauh­di­te­taan kasvua edis­tä­mällä erityi­sesti pk-yritys­ten datao­saa­mista ja digi­ta­li­saa­tiota sekä inves­toin­teja nopei­siin yhteyk­siin, tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Huoleh­di­taan maan­laa­jui­sesta tieto­lii­ken­nein­fra­struk­tuu­rista. Paran­ne­taan julki­sia palve­luita digi­ta­li­saa­tion avulla ja avataan julki­sen sekto­rin dataa tuke­maan uusien inno­vaa­tioi­den synty­mistä.
• Asumi­nen: Pois­te­taan asunn­ot­to­muutta kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat vuokra-asun­not niitä eniten tarvit­se­ville. Hillit­semme asumi­sen hinta­ke­hi­tystä lisää­mällä tontti- ja asun­to­tar­jon­taa. Uudis­te­taan asumis­tu­ki­jär­jes­tel­män sekä maan­käy­tön ja raken­ta­mi­sen sään­te­lyn. Tiivis­te­tään valtion ja kaupun­kien välistä kump­pa­nuutta.
• Ener­gia: Vauh­di­te­taan puhtaan ener­gian inves­toin­teja ja suju­voi­te­taan luvi­tusta. Laadi­taan Suomeen vety­stra­te­gia tuke­maan siir­ty­mää kohti kestä­viä ener­gia­rat­kai­suja ja tuke­maan inves­toin­teja uudis­ta­malla ydin­e­ner­gia­laki nopealla aika­tau­lulla, aset­ta­malla lähtö­koh­tai­sesti myön­tei­nen kanta uusille ydin­e­ner­gia­hank­keille (mukaan lukien pieny­din­voima) sekä helpot­ta­malla tuuli­voi­man kaavoi­tus- ja luvi­tus­pro­ses­seja.
• Hiili­kä­den­jälki: Pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­den lisäksi asete­taan tavoite elin­kei­noe­lä­män hiili­kä­den­jäl­jelle puhtaan vien­ti­teol­li­suu­den vauh­dit­ta­mi­seksi.
• Kaupun­git:Otetaan suuret kaupun­git kump­pa­neiksi kasvun luomi­seen.

3. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN
JA TYÖELÄMÄN UUDISTAMINEN

Suoma­lais­ten elin­ta­son paran­ta­mi­seksi, kestä­vän kasvun vauh­dit­ta­mi­seksi ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­den rahoi­tus­poh­jan turvaa­mi­seksi Kokoo­muk­sen tavoit­teena on 80 prosen­tin työl­li­syy­saste vuoteen 2031 mennessä. Seuraa­valla vaali­kau­della on toteu­tet­tava uudis­tuk­set työli­syy­sas­teen nosta­mi­seksi vähin­tään 100 000 työl­li­sellä. 

Myös tehty­jen työtun­tien määrää pyri­tään kasvat­ta­maan. Työl­li­syy­den kasvulla tavoi­tel­laan julki­sen talou­den vahvis­tu­mista yli 2 miljar­dilla eurolla. Halli­tus­oh­jel­man toimen­pi­tei­den vaiku­tuk­sesta työl­li­syy­teen ja julki­seen talou­teen on perus­tut­tava valtio­va­rain­mi­nis­te­riön puolu­eet­to­maan selvi­tyk­seen.

Tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää muun muassa työn­teon kannus­ti­mien paran­ta­mista, kannus­tin­louk­ku­jen purka­mista, työl­lis­tä­mi­sen helpot­ta­mista paikal­lista sopi­mista lisää­mällä ja työvoi­ma­pal­ve­lui­den kehit­tä­mistä. Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin suju­voit­ta­mista sekä siihen voimal­li­sesti kannus­ta­mista. 

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on maail­man paras työelämä. Tämä edel­lyt­tää työelä­män tasa-arvon, työky­vyn ja työhy­vin­voin­nin vahvis­ta­mista. 

Toimen­pi­teet:

Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa: Työvoi­ma­pal­ve­luita uudis­te­taan vastaa­maan parem­min yksi­löi­den tarpeita. Tukea kohden­ne­taan erityi­sesti pitkä­ai­kais­työt­tö­mille. Osatyö­ky­kyis­ten työelä­mään osal­lis­tu­mi­selle muodos­te­taan jous­ta­vat väylät. Työssä jaksa­mista ja jatku­vaa oppi­mista tuetaan. Arvioi­daan aiem­min hanki­tun osaa­mi­sen laajem­paa tunnis­ta­mista päte­vyy­den osoit­ta­mi­seksi, jotta työstä työhön siir­ty­mää voitai­siin vauh­dit­taa. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen toteu­tu­mista seura­taan ja tarvit­taessa toteu­te­taan uusia refor­meja työelä­män tasa-arvon ja vanhem­pain­va­pai­den tasa-arvoi­sem­man jakau­tu­mi­sen edis­tä­mi­seksi. Jatke­taan varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista ja luodaan polku maksut­to­maan varhais­kas­va­tuk­seen. Työl­li­syys­vai­ku­tus 9 000.

Uudis­te­taan työmark­ki­nat: Mahdol­lis­te­taan kaikille työn­te­ki­jöille reilu paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikilla työpai­koilla. Työlain­sää­dän­nöstä tulee pois­taa järjes­täy­ty­mät­tö­miä, yleis­si­to­vaa työeh­to­so­pi­musta noudat­ta­via yrityk­siä koske­vat sopi­mi­sen kiel­lot. Selvi­te­tään vähim­mäi­seh­to­jen kirjaa­mista lakiin, sillä kasva­vissa määrin on aloja, joilla ei ole valta­kun­nal­lista työeh­to­so­pi­musta tai se ei täytä yleis­si­to­vuu­den ehtoja. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta. Työl­li­syys­vai­ku­tus 15 000.

Vahvis­te­taan kansain­vä­listä rekry­toin­tia: Työpe­räi­sen maahan­muu­ton kasvat­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä inves­toin­tien, kasvun ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sen turvaa­mi­seksi. Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­massa (2020) määri­tel­lyt toimen­pi­teet sekä muut kustan­nus­te­hok­kaat toimen­pi­teet osaa­van työvoi­man houkut­te­le­mi­seksi. Pois­te­taan vanha­kan­tai­nen tarve­har­kinta, luodaan reilun työnan­ta­jan serti­fi­kaatti sekä nopeu­te­taan maahan­muu­ton lupa­pro­ses­seja sekä keskit­tää työ- ja koulu­tus­pe­räi­sen maahan­muu­ton yhteen yksikköön.Työllisyysvaikutuksen tavoite 15 000.

Pure­taan kannus­tin­louk­kuja: Tulon­siir­to­jen on turvat­tava riit­tävä toimeen­tulo työt­tö­myy­den aikana, mutta kannus­tet­tava aktii­vi­seen työn­ha­kuun. Kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen on kohdis­tet­tava tulon­siir­toi­hin ja henki­löi­hin, joiden kohdalla työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys on korkeampi. Esimer­kiksi ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva sisäl­tää merkit­tä­viä kannus­tin­louk­kuja (esim. sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tean puheen­joh­ta­jisto, 2022 ja ETLA, 2022). Ansio­si­don­nai­nen porras­te­taan työt­tö­myy­den keston mukaan ja lyhen­ne­tään. Lisäksi ansio­si­don­nai­nen laajen­ne­taan kaikille palkan­saa­jille. Käydään tulon­siir­to­jär­jes­telmä muilta osin läpi ja pure­taan esimer­kiksi työmark­ki­na­tu­keen, toimeen­tu­lo­tu­keen ja asumis­tu­keen liit­ty­viä kannus­tin­louk­kuja. Ulos­o­ton suojao­saa koro­te­taan ja sovi­tel­lun työt­tö­myys­päi­vä­ra­han suojao­saa noste­taan pysy­västi. Lope­te­taan eläk­keen kerty­mi­nen työt­tö­myy­den ajalta. Tule­valla vaali­kau­della tulon­siir­to­jär­jes­tel­mää on uudis­tet­tava vastik­keel­li­sen ja kannus­ta­van Kokoo­muk­sen yleis­tur­va­mal­lin suun­taan (Kokoo­mus, 2018). Työl­li­syys­vai­ku­tus 42 000.

Pienen­ne­tään vero­kii­laa: Työn vero­tusta keven­ne­tään kaikissa tulo­luo­kissa. Veron­ke­ven­nys­ten staat­ti­set vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen kate­taan koko­naan kiris­tä­mällä vähem­män haital­li­sia veroja sekä vähen­tä­mällä julki­sia menoja. Veron­ke­ven­nys­ten dynaa­mi­set vaiku­tuk­set ohja­taan julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nystä paran­ne­taan työn vero­kii­lan madal­ta­mi­seksi. Työn vero­tuk­seen voidaan tehdä muita tarpeel­li­sia muutok­sia esimer­kiksi työpe­räi­sen korkean osaa­mi­sen houkut­te­le­mi­seksi. Toteu­te­taan kaikki budjet­ti­vai­ku­tuk­sel­taan neut­raa­lit työn vero­tuk­seen kohdis­tu­vat uudis­tuk­set, jotka paran­ta­vat työn teke­mi­sen kannus­ti­mia. Työl­li­syys­vai­ku­tus 16 000.

Työurien piden­tä­mien: Työuria piden­ne­tään alku- ja loppu­päästä. Työssä jaksa­mista ja työelä­mässä pysy­mi­sen kannus­ti­mia vahvis­te­taan. Arvioi­daan niin sanot­tua Singa­po­ren mallia työssä pysy­mi­sen kannus­ti­mien vahvis­ta­mi­seksi. Kokoo­mus haluaa piden­tää työuria lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kokeil­laan vero­kan­nus­ti­mia työurien alku- ja loppu­päässä tuke­maan työurien piden­ty­mistä. Työl­li­syys­vai­ku­tus 19 000.

4. SUORAT MENOSÄÄSTÖT
JA RAKENTEELLISET UUDISTUKSET

Hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus­poh­jan vahvis­ta­mi­seksi tule­valla kaudella valtion, hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien taloutta vahvis­te­taan netto­mää­räi­sesti kuudella miljar­dilla eurolla. Halli­tus­oh­jel­man laati­mi­sessa hyödyn­ne­tään valtio­va­rain­mi­nis­te­riön meno- ja raken­ne­kar­toi­tusta. Julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen aloi­te­taan välit­tö­mästi ja toteu­te­taan etupai­noi­sesti.

Kokoo­mus ei sulje mitään kohdetta sääs­tö­toi­men­pi­tei­den ulko­puo­lelle, mutta pitää erityis­suo­je­lussa koulu­tuk­sen, puolus­tuk­sen, oikeus­lai­tok­sen ja turval­li­suu­den määrä­ra­hoja.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut TKI-meno­jen nosta­mi­seen 4 %:n brut­to­kan­san­tuot­teesta, osaa­mis­ta­son nosta­mi­seen sekä hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mi­seen esimer­kiksi tera­pia­ta­kuun toteut­ta­malla. Kokoo­mus haluaa pitää huolta sisäi­sen ja ulkoi­sen turval­li­suu­den riit­tä­vistä resurs­seista poik­keuk­sel­li­sina aikoina.

Mikäli meno­sääs­töissä ei onnis­tuta, panos­tuk­sia ei voida toteut­taa. Meno­sääs­töt ja harki­tut kohden­nuk­set mitoi­te­taan siten, että tavoite kuuden miljar­din netto­mää­räi­sistä sääs­töistä saavu­te­taan. Vaali­kau­den aikana muut meno­li­säyk­set rahoi­te­taan uudel­leen­koh­den­nuk­sina.

Toimen­pi­teet:

Indek­si­jar­rut: Noin 60 % kaikista valtion menoista kasvaa auto­maat­ti­sesti hinto­jen nousun mukana. Kokoo­muk­sen mielestä julkis­ten meno­jen indek­si­si­don­nai­suuk­sien tarpeel­li­suutta tulee arvioida ja siir­tyä tarpeel­li­silta osin harkin­nan­va­rai­siin määrä­ra­ha­ko­ro­tuk­siin tai hidas­taa indek­sien kehi­tystä meno­jen kasvun hillit­se­mi­seksi. Kokoo­mus ei muut­taisi indek­si­ko­ro­tuk­sia esimer­kiksi puolus­tuk­sen ja koulu­tuk­sen määrä­ra­ho­jen osalta. Kokoo­muk­sen mielestä esimer­kiksi työt­tö­myys­tur­van taso ei saisi kasvaa palk­ka­ta­soa nopeam­min, jotta työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­met eivät heik­kene.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd. 

Yritys- ja elin­kei­no­tuet: Yritys- ja elin­kei­no­tu­kien vähen­tä­mi­nen on ollut usean halli­tuk­sen tehtä­vänä. Kokoo­mus on sitou­tu­nut tehok­kaam­paan yritys­tu­kien koko­nai­suu­teen ja on esit­tä­nyt konkreet­ti­set suorien tukien ja vero­tu­kien leik­kauk­sia vaih­toeh­to­bud­je­tissa 440 miljoo­nalla eurolla (Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä 2022). Yritys­tu­kia kohden­ne­taan yllä­pi­tä­vistä tuista uudis­ta­viin. Tukien tarkas­te­lussa arvioi­daan niin tukien tasoa kuin kohden­tu­mista. 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Julki­sen hallin­non tehok­kuus­oh­jelma: Kokoo­mus käyn­nis­tää koko julkista taloutta koske­van hallin­non tehok­kuus­oh­jel­man. Valtion budje­tin toimin­ta­me­no­jen ja muiden hallin­non sääs­tö­jen ulko­puo­lelle raja­taan maan­puo­lus­tuk­sen, raja­tur­val­li­suu­den, sisäi­sen turval­li­suu­den, oikeus­lai­tok­sen sekä tutki­muk­sen ja koulu­tuk­sen toimin­ta­me­not. Valtiolta eläköi­tyy ja siir­tyy muihin tehtä­viin vuosit­tain keski­mää­rin noin 6000 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2030 mennessä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan valtion, kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den tila­kus­tan­nuk­sissa on lähes miljar­din euron sääs­tö­po­ten­ti­aali (VM 2022). Digi­ta­li­soi­daan julkista hallin­toa ja proses­seja. Esimer­kiksi Tans­kassa on saavu­tettu noin 260 miljoo­nan euron säästö viran­omais­pos­tin kuluissa luomalla lain­sää­dän­nöl­li­set puit­teet digi­taa­li­selle posti­laa­ti­kolle (Digi­ta­li­se­ringss­ty­rel­sen, 2023). 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd.

Muut meno­sääs­töt: Talous­ar­vio­pro­ses­sissa hallin­no­na­lo­jen menot asete­taan tärkeys­jär­jes­tyk­seen ja tingi­tään vähem­män tärkeistä menoista. Kokoo­mus ei kohdis­taisi sääs­töjä esimer­kiksi koulu­tuk­seen, turval­li­suu­teen tai oikeus­lai­tok­seen. Muutoin kaikki menot tulee arvioida. Yritys­tu­kien karsi­mi­sen lisäksi Kokoo­mus esitti vaih­toeh­to­bud­je­tissa suoria kohden­net­tuja sääs­tö­toi­mia noin 450 miljoo­naa euroa.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd.

Julki­set hankin­nat ja kilpai­lu­tus: Julki­silla hankin­noilla on edis­tet­tävä toimi­vien mark­ki­noi­den ja reilun kilpai­lun synty­mistä. Julki­sia hankin­toja tehdään vuosit­tain noin 45 miljar­dilla eurolla (VM 2022). Kilpail­luilta mark­ki­noilta hankin­toja tehdään kuiten­kin vain noin 30 miljar­dilla (Meri­salo ym., 2021). Suurin osuus hankin­noista tehdään sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa (Tukiai­nen & Jääs­ke­läi­nen, 2019). Tutki­mus­ten mukaan keski­mää­rin yksi tarjous enem­män kilpai­lu­tuk­sessa laskisi hintoja 5 % (Jääs­ke­läi­nen & Tukiai­nen, 2019), joka tarkoit­taa noin 1,5 miljar­din sääs­töä. Hankin­toja tulee tehdä enem­män kilpail­lulta mark­ki­na­sek­to­rilta ja hankin­toja inhouse-yhtiöiltä karsia. Hankin­ta­la­kia uudis­te­taan, hankin­to­jen kilpai­lu­tusta paran­ne­taan ja kilpai­lu­vi­ran­omai­sen resurs­seja vahvis­te­taan. 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Asumis­tuen uudis­ta­mi­nen: Asumis­tu­ki­me­not ovat kasva­neet miljar­dilla eurolla kymme­nessä vuodessa. Asumis­tuen saajien määrä on kasva­nut lähes 80 000:lla. Noin 60 % vuokra-asun­to­kun­nista saa asumis­tu­kea. Kokoo­muk­sen mielestä asumis­tu­keen tulee toteut­taa refor­mit, joilla tuki kohden­ne­taan sitä eniten tarvit­se­ville.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Laaduk­kaat ja kustan­nus­te­hok­kaat sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut: Palve­lu­tarve kasvaa merkit­tä­västi tule­vina vuosina, mikä tarkoit­taa kustan­nus­ten nousua joka tapauk­sessa. Kustan­nus­ten kasvua on kyet­tävä hillit­se­mään samalla huoleh­tien palve­lui­den saata­vuu­desta ja laadusta. Rahoi­tus­ma­lilla on ohjat­tava alueita parhai­den käytän­tei­den käyt­töön­ot­toon kaik­kialla Suomessa. Esimer­kiksi Hyvin­voin­tia­lo­jen liitto HALI (2022) on laske­nut, että mikäli kallein kunta­puo­li­kas olisi pääs­syt yksik­kö­kus­tan­nuk­sissa medi­aa­ni­kun­nan tasolle, olisi julki­sessa talou­dessa saavu­tettu miljar­din euron säästö tinki­mättä palve­lu­ta­sosta. Toimiva moni­tuot­ta­ja­malli paran­taa tuot­ta­vuutta ja palve­lui­den laatua.

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +1 mrd.

Työl­li­syys­re­for­mien suorat vaiku­tuk­set: Kokoo­mus on esit­tä­nyt mitta­vat työmark­ki­noita uudis­ta­vat, työvoi­ma­pal­ve­luita vahvis­ta­vat ja kannus­tin­louk­kuja purka­vat uudis­tuk­set vaih­toeh­to­bud­je­tissa. Uudis­tuk­sien yhteen­las­ke­tut suorat vaiku­tuk­set ovat noin 550 miljoo­naa euroa. 

Tavoi­te­vai­ku­tus julki­seen talou­teen vaali­kau­delle +0,5 mrd.

Muut raken­teel­li­set refor­mit: Kokoo­mus toteut­taisi julki­sia menoja vähen­tä­viä tai tuloja lisää­viä refor­meja, kuten raha­pe­li­jär­jes­tel­män ja valtion omis­ta­ja­po­li­tii­kan uudis­ta­mi­sen. Halli­tus­oh­jel­man laati­mi­sessa tulee lisäksi hyödyn­tää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön raken­ne­kar­toi­tusta. 

5. VEROTUKSEN
PAINOPISTEEN SIIRTÄMINEN

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on yksin­ker­tai­nen ja läpi­nä­kyvä vero­jär­jes­telmä sekä laaja vero­pohja ja matala koko­nais­ve­roaste. Haluamme siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta pääs­tö­jen, hait­to­jen ja kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tus, joka vahvis­taa julkista taloutta. Ekono­mis­tien mukaan ansio­tu­lo­ve­ron keven­nyk­set rahoit­ta­vat itsensä noin puoliksi (Pirt­tilä ja Uusi­talo, 2006). Kun ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nys rahoi­te­taan koko­naan kiris­tä­mällä vähem­män haital­li­sia veroja, ohjau­tu­vat dynaa­mi­set vaiku­tuk­set koko­naan julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seen.

Kokoo­muk­sen vero­po­li­tii­kan tavoit­teena on talous­kas­vun ja työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen. Koko­nais­ve­roas­tetta on pyrit­tävä siksi vaali­kau­den aikana laske­maan. Vero­tusta ja sosi­aa­li­tur­vaa on yhteen­so­vi­tet­tava työn­teon kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­seksi. Vero­po­li­tii­kan on oltava enna­koi­ta­vaa inves­toin­tiym­pä­ris­tön vakau­den turvaa­mi­seksi. 

Kokoo­mus haluaa keven­tää ansio­tu­lo­ve­ro­tusta. Keven­nys on kohdis­tet­tava kaik­kiin tulo­luok­kiin työn­teon kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi. Lisäksi ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­seen on tehtävä ansio­ta­son nousua vastaava tarkis­tus vuosit­tain tai inflaa­tiota vastaava tarkis­tus, jos inflaa­tio kasvaa ansio­ta­soa nopeam­min. 

Toimen­pi­teet: 

• Ansio­tu­lo­vero: Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta 1,0 miljar­dilla eurolla. Keven­nys kohdis­te­taan kaik­kiin tulo­luok­kiin työn­teon kannus­ti­mien paran­ta­mi­seksi. Rahoi­te­taan ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen vähem­män haital­li­silla veroilla. 
• Koti­ta­lous­vä­hen­nys: Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi ja toteu­te­taan senio­rei­den koro­tettu koti­ta­lous­vä­hen­nys.
• Kulu­tus­ve­rot: Otetaan käyt­töön uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero, kiris­te­tään tupak­ka­ve­roa ja koro­te­taan alko­ho­li­ve­roa samalla, kun alko­ho­li­po­li­tiik­kaa libe­ra­li­soi­daan. Selvi­te­tään liiken­teen, ener­gian ja muun kulu­tuk­sen vero­tuk­sen tule­vai­suutta vero­ker­ty­män pienen­tyessä liiken­teen sähköis­ty­mi­sen ja fossii­li­sen ener­gian­tuo­tan­non syrjäy­ty­mi­sen myötä.
• Vero­poh­jien tiivis­tä­mi­nen ja harmaan talou­den torjunta: Tiivis­te­tään vero­poh­jaa tarkas­te­le­malla kriit­ti­sesti olemassa olevien vero­tu­kien tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suutta.. Pois­te­taan työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­paus ja jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keus. Tehdään tiivistä kansain­vä­listä yhteis­työtä ja tiedon­vaih­toa tehok­kaan veron­kan­non varmis­ta­mi­seksi.
• Yritys- ja elin­kei­no­ve­ro­tus: Selvi­te­tään tarpeita ja keinoja yrit­tä­jyy­den ja riskin­o­ton vero­tuk­sen paran­ta­mi­seksi. Yritys­ten vero­tus on pidet­tävä kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sellä tasolla, eikä yritys­ten vero­tusta tule kiris­tää.
• Yritys­ten suku­pol­ven­vaih­dok­set: Selvi­te­tään keinoja helpot­taa yritys­ten suku­pol­ven­vaih­dok­sia, jotta turva­taan yritys­toi­min­nan, inves­toin­tien ja työpaik­ko­jen jatku­vuus.
• Varain­siir­to­vero: Selvi­te­tään keinoja asun­non varain­siir­to­ve­ron korvaa­mi­seksi fiskaa­li­sesti neut­raa­lilla ja työl­li­syy­delle vähem­män haital­li­sella keinolla.
• TKI-vähen­nys: Toteu­te­taan laaja yritys­ten tutki­mus-, tuote­ke­hi­tyk­sen ja inno­vaa­tio­toi­min­nan vero­kan­nus­tin. Lisä­tään vähen­nyk­seen meka­nismi, joka mahdol­lis­taa sen välit­tö­män hyödyn­tä­mi­sen myös alku­vai­hees­saan tappiol­li­sille star­tup-yrityk­sille

6. TILANNEKUVA

Tule­van halli­tuk­sen yhteis­työn tärkein lähtö­kohta on jaettu tilan­ne­kuva. Halli­tuk­sella tulee olla yhtei­nen käsi­tys siitä, mikä on julki­sen talou­den tila ja mitä muutok­sen teke­mi­nen edel­lyt­tää. Halli­tus­puo­luei­den tulee nojata päätök­sen­teossa yhtei­seen tieto­poh­jaan.

JULKINEN TALOUS

Julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­nen on ajau­tu­nut hallit­se­mat­to­malle uralle. Velkaan perus­tuva talou­den­pito romut­taa julki­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut, pysäyt­tää talou­den kasvun sekä heiken­tää yhteis­kun­nan kykyä varau­tua ja selviy­tyä tule­vai­suu­den krii­si­ti­lan­teista. Kestä­vyys­vaje johtuu pohjim­mil­taan ikära­ken­teen muutok­sesta. 2010-luvun tait­teesta jokai­nen työmark­ki­noille tullut ikäluokka on ollut pienempi kuin pois­tu­nut. Työtä teke­vien määrä suhteessa vero­va­roin huol­let­ta­viin vähe­nee jatku­vasti.

Meno­jen kasvun on pysy­västi tulo­jen kasvua nopeam­paa. Alijää­mien nopea kasvu ei johdu krii­sei­hin liit­ty­vistä menoista, vaan puut­tu­vista raken­teel­li­sista uudis­tuk­sista ja halut­to­muu­desta aset­taa menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Korko­me­no­jen, ikäsi­don­nais­ten meno­jen sekä puolus­tus­me­no­jen kasvu kasvat­ta­vat julki­sen talou­den alijää­mää tule­vai­suu­dessa ilman uusia päätök­siä. Lisäksi puolu­eet ovat sitou­tu­neet nosta­maan osaa­mis­ta­soa ja julki­sia TKI-panok­sia. Ilman muutosta julki­nen sektori ilman eläke­lai­tok­sia on yli 13 miljar­dia euroa alijää­mäi­nen vuonna 2027 (VM, 2022).

Talou­den tilan­ne­kuva ja sopeu­tus­tar­peen mitoi­tus tulee pohjata Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja Suomen Pankin arvioi­hin. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan tule­valla kaudella julkista taloutta on vahvis­tet­tava kuudella miljar­dilla eurolla (2022). Suomen Pankki arvioi (2022), että julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen kahden vaali­kau­den aikana edel­lyt­tää yhteensä noin 13 miljar­din euron sopeu­tusta. Tilan­ne­kuva tulee päivit­tää halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja Suomen Pankin ennus­tei­den mukaan.

Korko­me­no­jen nopea kasvu yhdessä raskaaksi kasva­te­tun velka­taa­kan kanssa on suis­ta­nut velkaan­tu­mi­sen kestä­mät­tö­mälle uralle. Syve­ne­vät alijää­mät, kasva­vat korko­me­not ja hidas talou­den kasvu uhkaa­vat johtaa lähi­vaa­li­kausien aikana tilan­tee­seen, jossa velka­suhde ei pienene edes primää­ri­jää­mäl­tään tasa­pai­noi­sella julki­sella talou­della (korko­me­noista puhdis­tettu).

Suomen koko­nais­ve­roaste on länsi­mai­den viiden­neksi kirein (OECD, 2022). Erityi­sesti työn vero­tus on vertai­lu­maita huomat­ta­vasti kireäm­pää. Maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean rapor­tissa puolu­eet ovat määri­tel­leet kireän työn vero­tuk­sen vero­jär­jes­tel­män keskei­sim­mäksi ongel­maksi (Maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tea s. 146, 2020). Välil­lis­ten vero­jen vero­pohja tulee usei­den vaali­kausien päästä supis­tu­maan. Veron­ki­ris­tyk­sille ei ole varaa.

Julkista taloutta voidaan vahvis­taa vähen­tä­mällä menoja ja toteut­ta­malla raken­teel­li­silla uudis­tuk­sia. Vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka ei voi nojata odotuk­sia nopeam­paan talous- tai työl­li­syys­ke­hi­tyk­seen (VATT:n 2022 ja Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö, 2022).

TALOUSKASVU

Finans­si­krii­sin lisäksi 2010-luvulla talou­den kasvua jarrutti tekno­lo­gia- ja metsä­sek­to­rei­den hiipu­mi­nen sekä euro­kriisi. Lisäksi 2010-luvun tait­teessa työi­käi­sen väes­tön määrä on kään­ty­nyt laskuun ja tuot­ta­vuus­ke­hi­tys on hidas­tu­nut.

Suomen harjoit­tama 2010-luvun finans­si­po­li­tiikka ei ole ollut syynä hitaa­seen talous­kas­vuun. Finans­si­po­li­tii­kan viri­tys on ollut koko 2010-luvun Euroo­pan elvyt­tä­vim­piä (VM, 2022). Hallit­se­mat­to­masti kasvava julki­nen velka on uhka talou­den kasvulle.

Inflaa­tio lähti liik­keelle koro­nae­pi­de­mian jälkei­seen kysyn­nän voimak­kaan nousun, tarjon­ta­ka­peik­ko­jen, keveän raha­po­li­tii­kan ja valtioi­den laajan velkael­vy­tyk­sen yhteis­vai­ku­tuk­sesta. Venä­jän hyök­käys­sota kiih­dytti hinto­jen nousua huomat­ta­vasti. Suomessa valtion velkael­vy­tys kiih­dyt­tää hinto­jen nousua edel­leen, joka heiken­tää koti­ta­louk­sien asemaa (esim. IMF, 2022). Mata­lien korko­jen jaksoa ei ole onnis­tuttu hyödyn­tä­mään raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten toteut­ta­mi­seksi.

Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aali on kään­ty­mässä alle 1 % tule­van vaali­kau­den aikana (VM, 2022). Kasvu­po­ten­ti­aa­lin kään­ty­mi­nen julki­sen talou­den korko­me­noja alem­malle tasolle, olisi äärim­mäi­sen vaaral­li­nen tilanne, jos julki­sen talou­den pysy­viä alijää­miä ei saada korjat­tua. Kasvua heiken­tää vaali­kau­den ideo­lo­gi­nen ja enna­koi­ma­ton vero- ja sään­te­ly­po­li­tiikka sekä julki­sen talou­den näky­mää heiken­tävä finans­si­po­li­tiikka. Kasvua hidas­taa työvoi­man määrän supis­tu­mi­nen ja matala tuot­ta­vuus­ke­hi­tys.

Talous­kas­vua voidaan vauh­dit­taa kasvat­ta­malla työn määrää ja työn tuot­ta­vuutta. IMF suosit­te­lee purka­maan kannus­tin­louk­kuja, lisää­mään paikal­lista sopi­mista, nosta­maan osaa­mis­ta­soa ja kasvat­ta­maan TKI-panos­tuk­sia (IMF, 2023). Tutki­mus-, tuote­ke­hi­tys- ja inno­vaa­tioin­ten­si­tee­tin kasvu vaikut­taa talou­den kasvuun kuiten­kin vasta 10-20 vuoden aika­jän­teellä (VM, 2022). Pääoma­kan­nan kään­tä­mi­nen tuntu­vaan kasvuun edel­lyt­tää inves­toin­ti­aal­toa. Inves­toin­tien edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi Suomen on oltava maa, jonka työpa­nos kasvaa, osaa­mi­nen para­nee, vero­tus pysyy kohtuul­li­sena ja inves­toija voi luot­taa suju­vaan sekä enna­koi­ta­vaan luvi­tuk­seen ja sään­tely-ympä­ris­töön.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa